Uutiskirje, lokakuu 2023
Syysterveiset Brysselistä!
Ensimmäinen kuukausi kesätauon jälkeen on nyt paketissa ja töitä riittää täällä Brysselissä. Täysistunnot pyörähtivät syksyn osalta käyntiin syyskuussa, kun komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen piti vuosittaisen unionin tila -puheensa. Puheessa puhuttivat ennen kaikkea vihreä ja digitaalinen siirtymä, Ukrainan tukeminen, sekä laajasti uutisoinnissa esille noussut EU:n laajentuminen.
Sain myös kunnian tulla valtioneuvoston valitsemaksi Suomen ehdokkaaksi Euroopan tilintarkastustuomioistuimeen. Nyt nöyrin mielin parlamentin kuulemistilaisuuteen! Demokraattisessa järjestelmässä koen tärkeäksi kunnioittaa kansan antamaa mandaattia ja ennen siirtymistäni Luxemburgiin jatkan parlamenttikauden 2019-2024 täysillä loppuun saakka – paljon töitä on vielä tehtävänä.
Tämän kuukauden uutiskirjeessä asiaa mm. lyijynkäyttökiellosta, unionin mahdollisesta laajentumisesta, sekä Eurooppaa kuohuttaneesta susikysymyksestä.
Vetoomus komissiolle lyijykieltoa vastaan reserviläistoiminnan turvaamiseksi
Lokakuun alkajaisiksi keräsin laajan europarlamentaarikkojen ryhmittymän kahdeksasta eri jäsenmaasta ja viidestä eri poliittisesta ryhmästä vaatimaan komissiota keskeyttämään lyijykieltoa koskevat toimet kymmeneksi vuodeksi. Vetoomuksemme ei tähtää hankkeen hautaamiseen, vaan tasapainoisemman ratkaisun löytämiseen, jotta mahdollinen rajoitus ei vaaranna EU:n turvallisuutta ja puolustusta.
Ryhdyin toimeen, koska komission aikaisemmat vastaukset reserviläistoiminnan, ammustuotannon ja ampumaratojen toiminnan jatkamisen saralla eivät ole olleet riittäviä. Olen jo kahden vuoden ajan vaikuttanut asiaa valmisteleviin tahoihin, ja tällä vetoomuksella halusin hakea tukea laajasti edustajilta erityisesti jäsenvaltioista, joissa on käytössä asepalvelus.
Komissio on jokaisessa vastauksessaan mennyt viranomaispoikkeuksen taakse. Avoinna on kuitenkin edelleen se, miten komissio aikoo tulkita reserviläistoimintaa suhteessa uuteen rajoitukseen. Mahdollisella uudella rajoituksella on lisäksi merkittäviä vaikutuksia liittyen patruunoiden saatavuuteen, kustannuksiin ja esimerkiksi poliisin käytettävissä olevien ampumaratojen vähenemiseen.
Myös sisäministeriön poliisiosaston lausunto asian tiimoilta on yksiselitteinen. Poliisi on useilla paikkakunnilla täysin riippuvainen ulkopuolisten hallinnoimista ampumaradoista. Sama pätee reserviläistoimintaan. Lyijyluotien käytön kieltäminen vähentäisi merkittävästi sekä metsästys‐ että ampumaurheiluharrastusta ja siten myös harrastusten edellyttämien ampumaratojen määrää.
Lisäksi on tärkeää huomata, että siviiliammuksia valmistetaan samoissa tuotantolinjoissa kuin lyijypohjaisia sotilastarvikkeita. Komission ajama rajoitus merkitsisi tuotantolinjojen ja valmistuslaitteiden uudelleensuunnittelua ja valmistusmenetelmien merkittävää muuttamista.
On ristiriitaista, että samaan aikaan komissio on aloittanut 500 miljoonan euron hankeen, jonka tarkoituksena on lisätä tuotantokapasiteettia Euroopan ammuspulan ratkaisemiseksi. Toteutuessaan ehdotettu rajoitus lyijyn saralla nimenomaan vaikeuttaisi ammustuotantoa.
Komission on tarkoitus antaa oma ehdotuksensa lyijynkäytön rajoitukseksi lokakuun lopulla ja herääkin kysymys, kenen puolelle komissio asiassa asettuu – onko se johdonmukainen omien strategisten painopisteidensä puolustamisessa ja Euroopan turvallisuuden kehittämisessä, vai kääntääkö se lopulta takkinsa unohtaen unionin kokonaisedun.
EU laajenee – ehdoista ei jousteta
EU:n laajentuminen nykyisestä 27 valtiosta yli 30 jäsenmaan unioniksi on noussut yhdeksi alkusyksyn puhuttaneimmista keskusteluista täällä Brysselissä. Tilanne onkin historiallisesti merkityksellinen. Ehdokasmaista Moldovan ja Länsi-Balkanin maiden liittyminen unioniin voi muuttua ajankohtaiseksi jo muutaman vuoden kuluttua. Mainittujen perässä tulee Ukraina, jonka mahdollinen liittyminen lisäisi painetta myös Georgiassa. Valppaana täytyy olla myös Valko-Venäjän jäsenyyden suhteen, mikäli maan oppositio onnistuisi syrjäyttämään Lukašenkan vallasta.
On ensisijaisen tärkeää, että laajentumispaineen kasvaessa EU:n jäsenyyskriteereistä ei jousteta. Nämä Kööpenhaminan kriteerit pitävät sisällään tärkeitä ehtoja, mm. oikeusvaltioperiaatteen ja demokratian toteutumisesta. Ehdokasmaiden on pidettävä kiinni avoimesta vuorovaikutuksesta ja osoitettava konkreettisin teoin, että ne muokkaavat normistoaan ja toimintatapojaan kohti EU:n standardeja.
Unionin uudistaminen on myös välttämätöntä. EU:n valtarakenteiden on tulevaisuudessakin perustuttava demokraattiselle pohjalle. Ranskan ja Saksan hiljattain julkaisema mietintö monitasoisesta EU:sta, joka pitäisi sisällään integraation eri tasoja (ydin-EU, EU, yhteistyömaat, sekä laajempi eurooppalainen yhteisö), on mielenkiintoinen avaus näille keskusteluille. Suomessakin on nyt hyvä aika herätä keskustelemaan tulevasta roolistamme laajentuvassa EU:ssa.
Ajatuksiani laajemmin Uuden Suomen blogissani.
Sudet piinaavat Eurooppaa – kannanhoidollinen metsästys mahdollistettava
Susikannat Euroopassa ovat kasvaneet ja asia on jälleen poliittisen keskustelun keskiössä. Kuten olen aiemmin kirjoittanut, susipolitiikan kaksi pääpilaria ovat ihmisten oikeus turvalliseen elinympäristöön sekä omaisuuden suojaan. Molemmat näistä ovat vaarantuneet kantojen noustessa esimerkiksi Saksassa. Joutuipa komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin Dolly-ponikin viime vuonna suden tappamaksi.
Unionin johdonkin silmät ovat alkaneet avautua ongelmalle – jotain on nyt tehtävä.
Susien metsästys on Suomessa nykyisellään poikkeuslupien varassa. Nämä luvat pohjautuvat riistakeskuksen harkintaan siitä, että susista aiheutuu uhka kansalaisten turvallisuudelle eikä muuta mahdollista ratkaisua ongelmaan löydy. Tästä luonnonsuojelutoimijoiden paineelle alttiista poikkeuslupaperustaisesta toimintamallista olisi nyt hyvä aika siirtyä tehokkaampaan ja kaikkien tahojen kannalta järjestelmällisempään kannanhoidolliseen metsästykseen.
Paras tieto susikantojen hyödyistä ja haitoista löytyy aina paikallisväestöltä, siksi näistä asioista tulisikin voida päättää entistä paremmin myös paikallista harkintaa hyödyntäen.
Suomen tulee muodostaa kantansa ja vaikuttaa myös komissioon poliittisen paineen kasvaessa ympäri Eurooppaa. Kuten monessa muussakin maa- ja metsätalousasiassa, Suomella voi olla jälleen hyvä paikka näyttää kykynsä ottaa tasapainoisesti tilanteen eri näkökulmat huomioon.
Lue kirjoittamani kolumni kokonaisuudessaan Maaseudun Tulevaisuudesta.
Kuukauden aikana tapahtunutta:
Täysistunnon kokouksien välissä ehtii välillä kuvaamaankin!
Viime hetken väännöt Ukraina-välineestä sosiaalidemokraattien ja vihreiden neuvottelijoiden kanssa.
EPP:n neuvottelijana toin parlamentin kantaan useita tärkeitä lisäyksiä liittyen esimerkiksi veronmaksajien varojen turvaamiseen sekä oligarkkirakenteiden purkamiseen.
Väline mahdollistaa pitkäaikaisen ja ennustettavan Ukraina-tuen jatkumisen. Poliittinen viesti on selvä: EU seisoo Ukrainan takana.
Kävin Suuren valiokunnan työjaoston kuultavana EU:n monivuotisen rahoituskehykseen liittyvistä kysymyksistä.
Esitin arvion siitä, että Ukrainan tukeminen tuo seuraavaan kehykseen 2028-2034 arvaamattoman suuren lisäyspaineen, joka saattaa muuttaa EU:n nettomaksajien perinteistä suhtautumista EU-budjetin rahoittamiseen. (Kuvassa kuulemisen luotsannut Suuren valiokunnan 1. varapuheenjohtaja Laura Huhtasaari).
Muita kannanottoja:
Huhut kiihtyvät Unkarilta jäädytettyjen EU-miljardien vapauttamisesta – Sarvamaan mukaan kyse on ”manipulaatiopelistä”
”Kyse on pohjimmiltaan Unkarin hallituksen sekä erityisesti Viktor Orbanin manipulaatio- ja kiristyspelistä, jota on nähty esimerkiksi Venäjän vastaisista pakotteista neuvoteltaessa. Tällä kertaa kiristyksen kohteena on EU:n neuvottelut monivuotisesta rahoituskehyksestä, EU:n budjetista sekä Ukrainan 50 miljardin rahoitusvälineestä.”, kertoo Sarvamaa.
Sarvamaa huomauttaa, että mahdollisesti vapautettavissa varoissa on kyse sellaisista EU-varoista, joita ei ole oikeusvaltioasetuksen avulla jäädytetty.
”Eli vaikka joitain varoja vapautettaisiin, niin missään nimessä Unkari ei tule saamaan niitä varoja, jotka on jäädytetty oikeusvaltiorikkomusten vuoksi. Niiden vapauttamisen edellytyksenä olevia toimenpiteitä Unkari ei ole vielä tehnyt”, kertoo Sarvamaa.
Sarvamaa ärähtää EU-johtajille: ”Venäjän kaasuhanat kiinni”
Kokoomuksen europarlamentaarikko Petri Sarvamaa patistaa komission puheenjohtaja Ursula von der Leyeniä sekä jäsenmaiden neuvoston puheenjohtaja Charles Micheliä sulkemaan Venäjän kaasuhanat Eurooppaan.
”Mitä pidempään Euroopan unionin jäsenmaat jatkavat venäläisen kaasun ostamista, sitä kauemmin ukrainalaiset joutuvat myös taistelemaan itsenäisyydestään rintamalla.”, päättää Sarvamaa.
Lue lisää: https://www.petrisarvamaa.eu/sarvamaa-arahtaa-eu-johtajille-venajan-kaasuhanat-kiinni/
Syksyn toisella Strasbourg-viikolla äänestimme budjettivaliokunnassa parlamentin kannasta vuoden 2024 budjettiin. Kanta on varsin maltillinen, eikä monivuotisessa rahoituskehyksessä MFF:ssä liikkumavaraa nyt olekaan.
Petri mediassa
Maaseudun tulevaisuus: Kesän EU-vaaleissa voi muhia yllätys – maaseudun äänestäjiä kosiskellaan nyt monelta suunnalta
Turun Sanomat: Osa suomalaisista mepeistä vaatii EU:ta keskeyttämään lyijykieltoa koskevat toimet – rajoitus vaikeuttaisi ammustuotantoa
Helsingin Sanomat: Europarlamentti huolissaan Ukrainan korruptiosta: 50 miljardin euron tuki-paketin valvontaa vahvistetaan
