Ajankohtaista

Verkkouutiset: EU:n elvytysohjelma vaarassa – parlamentti haluaa valvoa

7.5.2020

 

Petri Sarvamaa vaatii EU-parlamenttia käyttämään veto-oikeuttaan EU:n pitkän aikavälin talousarvioon (MFF), jos komission ehdottama biljoonan euron koronaviruksen elvytysrahasto laaditaan ilman parlamentin demokraattista ja parlamentaarista valvontaa.

– Komission kaavailemassa koronaviruksen elvytysrahastossa merkittävä osa unionin taloudellisista toimista siirtyisi yhteisen valvotun budjetin ulkopuolelle, ja siten myös parlamentaarisen kontrollin ulottumattomiin. Elvytysrahasto ei voi olla poikkeus demokratian ja legitimiteetin pelisääntöihin, ja siksi rahaston on oltava parlamentin valvonnassa kuten muunkin EU:n varainkäytön, Sarvamaa jatkaa.

– Parlamentti on EU:n ainoa suoraan kansalaisten valitsema ja heitä päätöksenteossa edustava instituutio. Ilman parlamentin valvontaa riski unionin rahojen väärinkäytöstä kasvaa.

 

Lue koko uutinen täältä >

Ajankohtaista

Petri Sarvamaa: EU:n biljoonan euron elvytysohjelma vaarassa, jos parlamentin rooli sivuutetaan

 

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa vaatii Euroopan parlamenttia käyttämään veto-oikeuttaan EU:n pitkän aikavälin talousarvioon (MFF), jos komission ehdottama biljoonan euron koronaviruksen elvytysrahasto laaditaan ilman parlamentin demokraattista ja parlamentaarista valvontaa.

”Komission kaavailemassa koronaviruksen elvytysrahastossa merkittävä osa unionin taloudellisista toimista siirtyisi yhteisen valvotun budjetin ulkopuolelle, ja siten myös parlamentaarisen kontrollin ulottumattomiin. Elvytysrahasto ei voi olla poikkeus demokratian ja legitimiteetin pelisääntöihin, ja siksi rahaston on oltava parlamentin valvonnassa kuten muunkin EU:n varainkäytön”

”Jos rahasto on vain hallitusten välinen, ei sen käyttöä voida valvoa EU:n tilintarkastustuomioistuimessa eikä parlamentissa, jolle budjettivalvonta muuten kuuluu. Valvonta olisi kiinni vain jäsenmaista itsestään, jotka ovat myös rahoituksen vastaanottajia. Ulkopuolisen valvojan puute altistaa varat merkittävälle väärinkäytön ja tehottomuuden riskeille”

”Haluamme myös korostaa, että uuden elvytysrahaston on perinteisten paljon työllistävien politiikan sektoreiden lisäksi kohdistettava tukea tulevaisuusorientoituneille aloille kuten tutkimukseen ja teknologiaan. EU:lla ei ole varaa uuteen menetettyyn sukupolveen samalla, kun Yhdysvallat ja Kiina hyväksyvät viikko toisensa jälkeen uusia tukipaketteja talouksilleen. Teollisuus, maanviljelijät, tutkimuslaitokset, työntekijät, sairaalat, yliopistot ja yritykset odottavat vahvaa signaalia Euroopasta.”

Tiedote on saatavilla täältä >

Ajankohtaista

Sarvamaan ajamat lisäresurssit Venäjän valeuutisten torjuntaan hyväksyttiin

13.12.2018

Euroopan parlamentti äänesti vuoden 2019 EU-budjetista keskiviikkona 12.12. Strasbourgissa. Budjettivaliokunnan varapuheenjohtajan Petri Sarvamaan (kok., EPP) mukaan edellisen viikon tiistaina saavutettu budjettiyhteisymmärrys jäsenmaiden kanssa vahvistaa kolmen miljoonan euron rahoituksen Venäjän informaatiohyökkäysten torjumiselle.

”Venäjän pyrkimyksiin horjuttaa demokratiaa ja vaikuttaa vaaleihin länsimaissa on suhtauduttava vakavasti. Vääristelevällä tiedolla yritetään ruokkia poliittista järjestelmää kohtaan tunnettua epäluottamusta. Euroopan on pakko toimia ja varautua informaatiohyökkäyksiin varsinkin vaalivuonna. Meillä ei yksinkertaisesti ole varaa menettää kansalaisten luottamusta”, Sarvamaa muistuttaa.

Sarvamaan ja Siegfried Mureșanin (Romania, EPP) yhdessä ajama, vuonna 2018 aloitettu StratCom Plus -toimi sisällytettiin myös Euroopan komission ja ulkosuhdehallinnon keskiviikkona 5.12. julkaisemaan disinformaation vastaiseen toimintasuunnitelmaan.

”Tarkoituksena ei ole rakentaa EU:lle omaa propagandakoneistoa vaan seurata ja vastata Venäjän levittämään harhaanjohtavaan tietoon. Meillä on vastassamme erittäin laajalle levinnyt, tarkasti kohdennettu ja runsaasti rahoitettu propaganda-kampanja. Käytössämme olevat rajalliset resurssit on hyödynnettävä mahdollisimman tehokkaasti ja johdonmukaisesti”, Sarvamaa alleviivaa.

Euroopan komissio esitti ensi vuoden 2019 EU-budjetiksi yhteensä 165,6 miljardia euroa. Parlamentti ja jäsenmaat katsoivat kuitenkin, että rahaa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen tarvitaan 165,8 miljardia euroa. Neuvotteluissa lisättiin EU:n tutkimuksen ja innovoinnin rahoitusohjelman Horisontin määrärahoja 150 miljoonaa euroa ja suositun korkeakouluvaihto-ohjelman Erasmuksen määrärahoja 40 miljoonaa euroa parlamentin vaatimuksesta.

”Tutkimus ja koulutus ovat juuri niitä asioita, jotka tuottavat suurinta lisäarvoa eurooppalaisille ja rakentavat meille kaikille parempaa tulevaisuutta. Onneksi myös jäsenmaiden edustajat ymmärsivät tämän”, Sarvamaa kommentoi neuvotteluita.

Euroopan komissio antoi uuden esityksen vuoden 2019 EU-budjetiksi perjantaina 30.11., koska parlamentti ja jäsenmaat eivät päässeet yhteisymmärrykseen toukokuussa julkaistusta ensimmäisestä ehdotuksesta Lissabonin sopimuksessa määriteltyyn takarajaan eli maanantaihin 19.11. mennessä.