Helmikuun uutiskirje
Terveisiä Brysselistä!
Lainsäädäntökauden viimeinen puolivuotinen on pyörähtänyt käyntiin ja samalla myös omalta osaltani toistaiseksi viimeinen kevät europarlamentaarikkona täällä Brysselissä.
Aloitin kevään vauhdikkaasti oikeusvaltioperiaatteen saralla lähettämällä kirjeen parlamentin puhemies Roberta Metsolalle. Vetosin Metsolaan ja pyysin, että hän aloittaisi artikla 7(2) mukaisen prosessin Unkarin äänioikeuden viemiseksi. Orbánin Unkari on kerta toisensa jälkeen osoittanut kykenemättömyytensä noudattaa oikeusvaltioperiaatetta, joka on kaiken EU:n toiminnan ytimessä. Vetoomukseni keräsi laajaa tukea puoluerajojen yli ja eteni lopulta Euroopan parlamentin kannaksi, mikä osoittaa jäsenmaiden vahvan tahtotilan tilanteen korjaamiseksi.
Työtä vielä riittää ja ennen vaaleja on pöydällämme vielä laaja kattaus merkittäviä päätöksiä. Belgia on alleviivannut nyt alkaneen EU-puheenjohtajakautensa tärkeimmiksi tavoitteiksi mm. oikeusvaltion, demokratian ja yhtenäisyyden turvaamisen unionissa – tärkeitä asioita varsinkin viimeaikaisten geopoliittisten kehitysten seurauksena. Tässä tammikuun uutiskirjeessä asiaa juuri näiden teemojen ympäriltä.
Unkaria on painostettava kaikin demokratian keinoin
Ukrainan tuen jarruttamista, valtoimenaan rehottavia oikeusvaltio-ongelmia, vähemmistön oikeuksien poljentaa, median toimintavapauksien rajoittamista. Näistä elementeistä Unkarin viime kuukausien ja vuosien politiikka on koostunut.
Demokratiaan uskovien kansalaisten luotto koko unioniin on ollut kerta toisensa jälkeen koetuksella, kun Orban on tanssittanut 26:tta muuta jäsenvaltiota pillinsä mukaan.
Ongelmien toteaminen onnistuu kyllä lähes keneltä tahansa, mutta missä ovat keinot niiden kitkemiseksi? Moni kansalainen onkin kysynyt, miten näin räikeästi demokratian vastaisesti toimivan valtion annetaan edelleen olla Euroopan unionin jäsenvaltio, tai miten sille voi muodostua paikkoja käyttää aivan suhteetonta valtaa. Tämän lisäksi sama jäsenvaltio on yksi unionin suurimmista nettosaajista. Nämä kysymykset ovat aivan aiheellisia, onhan Euroopan unioni pohjimmiltaan arvoyhteisö.
Orban on onnistunut toiminnallaan osoittaman kerta toisensa jälkeen Euroopan unionin haavoittuvaisimmat kohdat. EU:n etäisyys tavallisista kansalaisistaan, päätöksenteon jähmeys sekä yksittäisten jäsenvaltioiden mahdollisuus kiristää muita maita aivan elintärkeissä kysymyksissä ovat kaikki sekä syitä että seurauksia Orbanin pelissä, jossa yritetään manipuloida koko unionia.
EU:n ei suinkaan tule lamaantua jäsenvaltionsa toiminnan edessä, vaan koko unionin on katsottava nyt peiliin ja paikannettava päätöksentekojärjestelmänsä heikot kohdat.
Unkarin toiminta määrittää koko Euroopan unionin arvopohjan uskottavuuden. Ei riitä, että maata painostetaan ainoastaan yhdellä demokratian työkalulla, kuten uutisoinnilla. Sen sijaan Unkarin oikeusvaltio-ongelmiin on vastattava kaikilla niillä työkaluilla, joita toimivassa demokratiassa on, kuten esimerkiksi vapaalla lehdistöllä, oikeudellisella analyysillä ja demokraattisen prosessin kautta syntyneellä poliittisella painostuksella.
Toiminnassa Orbanin politiikkaa vastaan on oltava yksi ohjenuora: luovuttaa tai piiloutua ei saa. Kortteja on kyllä vielä käytettävissä. Jonkun on vain uskallettava vetää ne pöytään.
Lue koko kannanotto kotisivultani (19.01.2024)
Vaalien lähestyessä euroskeptisyys nostaa taas päätään
Oman Luxemburgiin siirtymiseni johdosta pääsen pitkästä aikaa seuraamaan eurovaaleja ehdokkaan sijaan äänestäjän ja politiikasta kiinnostuneen kansalaisen näkökulmasta. Pandemia, sodat Ukrainassa ja Gazassa, energiakriisi, sekä monet muut haasteet ovat leimanneet tätä mandaattia ja luoneet jännitteitä unionin sisällä. Jakolinjoja on luonut myös syksyllä alkanut keskustelu EU:n laajentumisesta – onkin selvää, että unioninvastaiset äärivoimat tulevat jälleen koettelemaan EU:n yhtenäisyyttä kesän vaaleissa.
Mutkien vetäminen suoraksi, oman edun tavoittelu, sekä kärjistetyn vastakkainasettelun luominen ”korruptoituneen eliitin” ja ”tavallisen kansan” välille ovat yhdistäviä tekijöitä oikeisto-vasemmisto -akselin molemmissa reunoissa. EU:n kritisoiminen on yksi populistien suosikkiteemoista, joten varsinkin vaalien lähestyessä on maltillisten puolueiden ja ryhmien seistävä yhtenäisenä unionin toimien takana, jottei ääriajattelu saisi liikaa valtaa.
Taivaalla on tummia pilviä. EU:n suurimmassa jäsenmaassa Saksassa avoimesti EU-vastainen ja laitaoikeistolainen AfD on tuplannut kannatuksensa historiallisiin numeroihin. Italiassa populistisen oikeistoblokin kannatus on tällä hetkellä edellisvaalien luokkaa, yhteensä noin 40 prosenttia. Ranskassa kansallismielisen oikeiston vankan kannatuksen lisäksi vaalikeskusteluita tulee hallitsemaan euroskeptisen Jean-Luc Mélenchonin johtama vasemmistoblokki NUPES noin 25 prosentin kannatuksella.
Populismi ja euroskeptisyys kulkevat harmillisen usein käsi kädessä sen kanssa, että demokratiasta ja oikeusvaltiosta aletaan luistaa. Tätä olemme todistaneet jo pitkään Unkarin tapauksessa.
Positiivisen signaalin antaa onneksi Puola, jonka vaalit päättyivät syksyllä oppositioblokin voittoon. Nyt olisi toivottavaa, että muuallakin Euroopassa kansalaiset ymmärtäisivät EU:n olevan vahvimmillaan samaa köyttä vetäessä – Kiinan kaltaisten supervaltojen maailmassa muut vaihtoehdot käyvät vähiin.
Suomessa tilannetta monimutkaistaa alkuvuoden presidentinvaali. Olisi toivottavaa, että EU-myönteisille äänestäjille jäisi nälkää myös presidentinvaalien jälkeen ja äänestysintoa riittäisi kesän eurovaaleihin. Äänioikeutettujen tulisi muistaa unionin vaikuttavan suuresti jokaisen suomalaisen arkeen, sillä esimerkiksi eduskunnan arvion mukaan yli puolet Suomen uudesta lainsäädännöstä on EU-peräistä.
Parhaimmillaan unioni onkin paras työkalu suomalaisen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Turvallisuuden lisäksi esimerkiksi väestöllinen huoltosuhde ja ilmastonmuutoksen torjunta ovat tulevaisuudessa asioita joihin tarvitsemme vastauksia unionin tasolta. Kannustankin jokaista suomalaista alkamaan presidentinvaalien lähestyessä pohtimaan myös tulevia eurovaaleja – paljon on pelissä.
Lue koko kannanotto Verkkouutisista (21.12.)
Erävoitto reserviläistoiminnalle
EU:n sisämarkkinoista vastaava komissaari Thierry Breton sekä ympäristöasioista vastaava komissaari Virginijus Sinkevicius ovat vastanneet lokakuussa lähettämääni kirjeeseen. Komissaarien vastaus paljastaa kemikaaliviraston esittämän lyijykiellon olevan jumissa komission päätöksentekokoneistossa.
Kirjoitin alkuperäisen kirjeen komissiolle, koska halusin tuoda esiin kemikaaliviraston ehdottoman lyijykiellon haittavaikutukset. Suuria haasteita suunniteltu kielto toisi erityisesti ammustuotantoon ja reserviläistoimintaan, joka on nykyisellään riippuvainen esimerkiksi yksityisten ampumaratojen käytöstä. Toteutuessaan kielto olisi lamaannuttava toimi suomalaiselle maanpuolustukselle.
Kirjeeni keräsi lokakuussa laajan kannatuksen europarlamentaarikoilta viidestä eri poliittisesta ryhmästä ja kahdeksasta jäsenmaasta. Laaja tuki kertoo tässäkin tapauksessa siitä, että huoli turvallisuudesta on kova ympäri Eurooppaa.
Komissio vaikuttaa ottaneen viestin huomioon, sillä turvallisuushuolten tiimoilta oli komissaarien kirjeessä useita tärkeitä mainintoja suomalaisten reserviläistoimijoiden kannalta. Breton ja Sinkevicius painottavat, ettei lyijyrajoituksesta olisi EU:n sotilaalliselle turvallisuudelle haittaa ja rajoituksen mahdollisesti iskiessä, olisi komissio myös valmis antamaan rahoitusta niille toimijoille, joiden tarvitsisi esimerkiksi kehittää ampumaratojaan uudistuksen seurauksena. Tämä on oikeansuuntaista toimintaa ja jo nyt voitto reserviläistoiminnalle.
Haluan korostaa, että paljon vaikuttamistyötä on vielä tehtävä, jotta reserviläisten etu saadaan parhaiten kuuluviin. Kokoomusjohtoisella hallituksella on nyt loistava paikka tehostaa EU-vaikuttamistaan lyijykieltoon liittyen. Luotan hallitukseemme ja uskon hallitusohjelmaan kirjattuun 1000 ampumaradan lisäämiseen. Reserviläistoiminta on Suomen kokonaisturvallisuuden kannalta elintärkeää ja tämän ymmärtävät myös päättäjämme.
Lue lisää aiheesta Verkkouutisista (24.01.)
Kuukauden aikana tapahtunutta:
Ennen joulutauolle siirtymistä järjestimme kokoomusmeppien perinteiset jouluglögit Kampin Eurooppasalissa. Tapahtumassa kerroimme menneen syksyn kuulumisia Brysselistä ja pääsimme keskustelemaan äänestäjien kanssa ajankohtaisista EU-aiheista. Kiitos kaikille paikallaolijoille – äänestäjiä on aina mukava tavata!
Vuoden ensimmäisessä täysistunnossa Strasbourgissa istuttiin pitkää iltaa hyvästä syystä, kun Ukraina-välineen alustavat neuvottelut alkoivat. Mikäli sopuun päästään, väline varmistaa noin 50 miljardin euron tuen Ukrainalle.
Sain kunnian esitellä EU:n toimintaa ja päätöksentekoa Tsinghuan yliopistosta saapuneille kiinalaisille opiskelijoille. Kiinan ja EU:n suhde on tietenkin moniulotteinen, mutta motivoituneiden nuorten kanssa on aina ilo keskustella.
Ilokseni sain tammikuussa nähdä kansainvälistä suosiota keränneen Kuolleet lehdet -elokuvan sekä tavata itse tähdet, Alma Pöystin ja Jussi Vatasen. On aina hienoa nähdä suomalaisten menestyvän maailmalla!
Petri mediassa:
Dagens Nyheter: EU-parlamentet på väg att ta ny strid mot Ungern (11.1.)
Reuters: EU lawmakers urge pressure on Hungary to respect rule of law (12.1.)
Al Jazeera: EU lawmakers push on with move to try and limit Hungary’s voting rights (12.1.)
Euronews: 120 MEPs demand Hungary be stripped of its voting rights over Viktor Orbán’s ’unacceptable’ actions (12.1.)
Hindustan Times: EU Gangs Up Against Own Member? Petition To Strip Hungary Of This Key Power Over Ukraine Aid (13.1.)
Helsingin Sanomat: Venäjää hännystelevä Unkari tulee todistaneeksi sen, että yksimielisyysvaatimus on EU:ssa ongelma (14.1.)
Yle Uutiset: Europarlamentti haluaa viedä Unkarilta äänioikeuden määräajaksi EU-maiden neuvostossa (17.1.)
Helsingin Sanomat: Euroopan parlamentissa löylytettiin Unkaria, mutta Orbánille löytyi yhä ymmärtäjiäkin (17.1.)
Yle Uutiset: Meppien enemmistö vaatii Unkarin äänioikeuden poistamista jäsenmaiden kokouksissa määräajaksi (18.1.)
Maaseudun tulevaisuus: Lyijykielto ei ole vielä edennyt EU-komissiossa – Sarvamaa: ”Tuo jäsenmaille lisäaikaa vaikuttaa lopputulokseen” (24.1)
Kiitos, kun luit uutiskirjeeni!
Ystävällisin terveisin
Petri
