Ajankohtaista

Karjalan Heimo: Pakolaisen pojasta Euroopan parlamenttiin

25.2.2020

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaalla täyttyy tänä keväänä kahdeksan vuotta meppinä. Hän kuuluu Euroopan kansanpuolueen ryhmään EPP:hen yhdessä toisten kokoomuslaisten eli Sirpa Pietikäisen ja Henna Virkkusen kanssa. Sarvamaan tausta on sillä tavalla erilainen, että hänen isänsä syntyi Pietarissa.

Lue koko juttu täältä >

Julkaistu Karjalan Heimossa 24.2.2020.

Ajankohtaista

Kyllä kansa tietää, Maaseudun Tulevaisuus

21.2.2020

Kansa odottaa politiikan päättäjiltä tekoja talouden eteen. Ja kun tekoja ei tule, kansa on entistä pettyneempi politiikkaan.

Isoja asioita on tapahtunut kuukauden aikana eli sitten viime kolumnini. Koronavirus iski toden teolla Kiinaan, Yhdysvaltain presidentti vapautettiin senaatissa syytteistä ja Paavo Väyrynen liittyi takaisin keskustaan. Isoja asioita on jäänyt myös tapahtumatta. Muun muassa Etelä-Suomeen ei lopulta tullut lainkaan oikeaa talvea.

Suomessa ehkä merkittävin asia liittyi kuitenkin talouspolitiikkaan. Se kuului molempiin kategorioihin: tapahtui ja ei tapahtunut.

 

Tapahtunut tosiasia on, että riippumattomat asiantuntijat ilmaisivat syvän huolen Suomen taloudenpidosta. Ensin vuorossa oli Talouspolitiikan arviointineuvosto, sitten Ruotsin ja yksi maailman arvostetuimmista taloustieteilijöistä, Lars Calmfors. Molempien mielestä Suomen hallituksen pitäisi nyt toden teolla keskittyä talouden tasapainottamiseen ja budjettivajeen supistamiseen.

Mutta mitään ei tapahtunut. Työllistämistoimetkin hallitus siirsi syksylle. Ainoa varsinainen toimi, josta hallitus päätti, ei auta Suomen taloutta lainkaan. Se päätti perustaa muutaman sadan miljoonan euron ilmastorahaston, jossa siinäkin on kyse vanhojen varojen pyörittämisestä.

Kun Suomen kansantalous nyt ryssitään, koittaa katajaiselle kansalle kamalat ajat seuraavan laman iskiessä. Ja sehän tulee ennemmin tai myöhemmin. Jos katsoo maailmantalouden tähtien asentoa ja jumalatonta velkakuplaa, voi veikata että ennemmin kuin myöhemmin.

 

Niin kuin tässä ei olisi tarpeeksi murhetta, paljon pahempaa kytee politiikan isossa kuvassa. Analyysin johtotähteni on suomalaisen populismin isä, Veikko Vennamo. Hänen tunnetuin tokaisunsa on kovaa valuuttaa myös 2020-luvulla. ”Kyllä kansa tietää!”

Kansa nimittäin tietää eli ymmärtää hyvin, että nyt pitäisi laittaa Suomen talous kuntoon. Kansa arvostaa asiantuntijoiden puolueettomia arvioita. Kansa odottaa politiikan päättäjiltä tekoja. Ja kun tekoja ei tule, kansa on entistä pettyneempi politiikkaan. Luottamus politiikkaan ja sen kokeneisiin konkareihin rapistuu.

Tämän vuoksi Suomen vanhoilla puolueilla on 2020-luvulla valtava vastuu. Pystyvätkö ne aidosti ajattelemaan Suomen tulevaisuuden parasta? Kykenevätkö ne yhteistyöhön siten, että jokainen luopuu vaalimantroistaan?

 

Yksi tragikoomisimpia esimerkkejä puolueiden kyvyttömyydestä tässä suhteessa oli radiossa kuulemani keskustan veteraanipoliitikko Sirkka-Liisa Anttilan vuodatus, jossa hän paheksui edellistä hallitusta pienten ihmisten puolustamisesta luopumisesta.

Nykyinen hallitus on tietysti Anttilan logiikan mukaan oikealla tiellä, koska alkiolaiset arvot istuvat paremmin vasemmistolaiseen talouspolitiikkaan. Samaan aikaan saman vasemmistovihreän hallituksen politiikka saa kepun ydinkannatusalueilla aikaan joukkopaon perussuomalaisiin.

Demareita ja vihreitä odottaa sama kohtalo kuin keskustaa – kannatus laskee heti kun talous on kunnolla sukeltanut. Kansa hyväksyy ilmastokärjen juuri niin kauan kuin taloustilanne antaa siihen jonkinlaisen mahdollisuuden.

Kokoomuksen saattaa pelastaa oppositiossa oleskelu, sekä tietysti se että se jaksaa olla huolissaan taloudenpidosta. Paljon sataa persujen laariin, mutta eipä sieltäkään ole tullut viisauksia talouspolitiikkaan. Päinvastoin, huoltosuhteen romahtamisen edessä perussuomalaiset ovat täysin neuvottomia, kun ei tänne saisi ottaa työntekijöitäkään.

Kansa tämän kaiken kyllä näkee, ymmärtää ja pistää muistiin. Nyt pitäisi äkkiä löytyä yhteistä ymmärrystä ja yhteisiä toimia, ennen kuin kansa kyllästyy lopullisesti.

 

Julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 21.02.2020. 

Ajankohtaista

MEP Sarvamaa: Uutiskirje 2/2020 suoraan Euroopan ytimestä

17.2.2020

Hyvä ystävä,

Euroopassa on palattu peruskysymyksien äärelle Britannian EU-lähdön myötä. Mitä EU-jäsenyys meille merkitsee 2020-luvulla? Käytämmekö yhteisiä varoja enää maatalouden tukemiseen? Miten käy Suomen metsätaloudelle ympäristöpainostuksen alla? Viime aikoina minulle on tullut selväksi, että mitään ei tule antaa annettuna. Siksi olen täällä teidän edustajana. Tehtäväni on näyttää, mihin yhtä meppiä tarvitaan, mihin Kokoomusta tarvitaan, ja mihin koko keskustaoikeistolaista EPP-ryhmää Brysselissä tarvitaan.

Toivottavasti saat tästä uutiskirjeestä selkeän kuvan siitä, missä mennään.

Terveisin,
Petri Sarvamaa

 

Ajankohtaiskatsaus Euroopan politiikkaan

Voit katsoa uusimman videotervehdykseni täältä >

Kerron tiivistettynä:

  • kuinka EU:n budjettineuvottelut etenevät,
  • mitä metsästrategialle kuuluu, ja
  • miten voisimme estää tyttöjen ympärileikkauksia maailmalla.

 

Briteille näkemiin, ei tervemenoa

Äänestin, ja vieläpä lauloin pyytämättä ja yllättäen, briteille näkemiin Euroopan unionista. Yhteisenä meppien tempauksena lauloimme skottilaista Auld Lang Syneä, joka osuvasti alkaa kysymyksellä: ”Onko oikein, että vanhat ajat unohdetaan?” Koen, että Brexit jää virheeksi historiankirjoihin. Vahvistimme 29.1.2020 Euroopan parlamentissa Britannian lähdön äänin 621 puolesta, 49 vastaan. Siirtymäkauden kaaos saatiin vältettyä erosopimuksella. Jäsenvaltioiden demokratiaa ja oikeutta päättä itse jäsenyydestään kunnioitetaan.

Britannian ja Euroopan unionin välisessä suhteessa ollaan nyt siirtymäkauden limbossa. Arki molemmin puolin Englannin kanaalia pysyy kansalaisille ennallaan. Vuoden 2020 loppuun asti noudatetaan EU-sääntöjä kansainvälisessä kaupassa, ihmisten vapaassa liikkumisessa ja kansalaisten oikeuksissa.

Todellisuus lävähtää briteille märkänä rättinä naamalle, jos vajaassa vuodessa ei ehditäkään neuvotella kaikkea EU:n ja YK:n tulevasta suhteesta. Vaikka Brexit toteutui, kukaan ei vieläkään varmuudella tiedä, tuleeko esimerkiksi suomalaisille yrityksille tulleja.

Britit olivat innokkaita ajamaan vapaakauppaa, sääntelyn purkua ja budjettikuria Euroopan unionissa. Tätä politiikkaa tulee itselleni ikävä.

Suomalaiset ovat yhä etuoikeutettuja EU-jäseniä, ja siitä kannattaa olla ylpeä. Tapasin Alexander Stubbin vuoden alussa ennen Euroopan investointipankin varapääjohtajan pestin loppua. Alexia lainaten: ”Hymyile, olet EU:ssa.”

 

Uutisia Strasbourgin tammi- ja helmikuun täysistunnoista

Hyväksyimme tammikuussa yhteisen erityisjärjestelyn pienyrityksille arvonlisäveron osalta. Muutoksen arvioidaan vähentävän pienten yrityksien byrokratiasta johtuvia kustannuksia yhteensä noin 12 miljardin euron edestä joka vuosi.


Parlamentti äänesti älypuhelimien latureihin luotavan yhteisen standardin puolesta. Jatkossa kuluttajien elämä on helpompaa: sama laturipää sopisi kaikkiin puhelimiin. Lisäksi elektroniikkajätteen arvioidaan vähenevän, kun ei alvariinsa tarvitse ostaa uusia latausjohtoja.


Eurokriittisiä ryhmiä lukuun ottamatta, parlamentti vaati julkilausumassaan yksituumaisesti Puolalta ja Unkarilta oikeusvaltion kunnioittamista. Tämä antaa selkeän viestin jäsenvaltioille, että EU:n veronmaksajien rahoja ei makseta korruptoituneille hallituksille ja että demokratiaa ylläpidetään kaikille eurooppalaisille.


Äänestimme parlamentin julkilausuman puolesta, jossa vaaditaan EU:lta vahvaa strategiaa tyttöjen sukuelinten silpomisen lopettamiseksi kaikkialla maailmassa. Mielestäni tämän käytännön lopettamisen tulisi olla EU:n kolmansille maille antaman kehitysavun ehto.


Hyväksyimme Euroopan vihreän kehityksen ohjelma (Green Deal). Ohjelman tarkoituksena on ohjata 1000 miljardia euroa seuraavan 10 vuoden aikana EU:n muuttamiseksi hiilineutraaliksi.

EPP-ryhmä onnistui hylkäämään muiden puolueryhmittymien äärikireät muutosesitykset. Lisäksi saimme ujutettua mukaan vaatimuksen arvioida päätösten vaikutukset taloudelle

Hylkäsimme myös Vihreiden euroryhmän esitykset, jotka leimasivat Euroopan yhteisen maatalouspolitiikan (CAP), ja sitä kautta maanviljelijät Suomessa asti, ilmastonmuutoksen syntipukiksi.


 

Suomen metsämeppinä näkee metsän puilta

Suurin osa työajastani on kulunut pääneuvottelijana EU:n metsästrategian parissa. Tavoitteenani on tuoda Euroopan parlamentille tasapuolinen esitys, joka ei ota ainoastaan ympäristönsuojelua huomioon. Metsillä on myös suuri merkitys kaikille pienille kaupungeille ja kylille, joiden elämä riippuu metsistä. Oli kyseessä sitten metsänomistaja, biomassaa tuottava suuryritys tai toiminimen perustanut metsuri, olen täällä varmistamassa, että myös taloudellinen näkökulma on metsästrategiassa mukana.

Suomalaiset ovat aina osanneet vastuullisen metsänhoidon. Keski- ja Länsi-Euroopassa ei kovin hyvin edes ymmärretä, mitä metsienhoito parhaimmillaan on. Olen Brysselissä tuonut esiin näille komission kosmopoliiteille, että kysymys ei ole joko–tai-vaihtoehdosta. Kestävä metsänhoito ei hakkaa kaikkia puita heti pois, tai jätä niitä lahoamaan ikuisiksi ajoiksi.

Hyvin hoidettu talousmetsä on tehokas hiilinielu, joka kerää hiilidioksidia ilmastosta, tuottaa puuta myytäväksi ja ylläpitää syrjäseutujen elinoloja.

 

Vierasryhmät: Kansanedustaja Janne Heikkisen tiimi ja Rellun Eurooppa-linjan abit

Minulla oli ilo ottaa vastaan vastavalitun Kokoomuksen kansanedustajan Janne Heikkisen porukka vastaan Euroopan parlamentilla. Mukana oli muun muassa kempeleläisiä, oululaisia, espoolaisia, yrittäjiä ja opiskelijoita. Puhuimme Suomen metsistä, Rail Baltica -ratahankkeesta ja EU-rahojen vastuullisesta käytöstä. Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo sattui olemaan parlamentilla, ja saimme kuulla poliittisen tilannekatsauksen kotimaan asioihin. Vierasryhmä pääsi myös ensimmäisten vieraiden joukossa käymään Naton uudella päämajalla, vaikka Suomi ei olekaan vielä puolustusliiton jäsen.

Terveisiä myös Tampereelle! Olin otettu, kun Tampereen lyseon lukion (Rellun) Eurooppa-linjan abit pyysivät minua isännöimään perinteisen opintomatkansa EU:n ytimeen. Opiskelijat esittivät fiksuja kysymyksiä esimerkiksi EU:n tulevaisuudesta ja toimielintien välisistä valtasuhteista. Toimistossani työharjoittelun aloittanut Samir Pietarinen on Rellun alumni, ja sai siten hyvän tilaisuuden kertoa lukionsa opiskelijoille, millaista EU:ssa työskentely on.

 

Jos lusikalla antaa, ei voi kauhalla vaatia, Maaseudun Tulevaisuus

Rakkaalla lapsella on monta nimeä: EU:n budjetti vuosille 2021–2027, monivuotinen rahoituskehys, MFF. Kyseessä on kokonaisuus, joka määrittää Euroopan unionin budjettipainotukset vuosille 2021–2027 ja joka vaikuttaa tavalla tai toisella jokaisen EU-kansalaisen elämään.

Lue lisää >

 

Yle: Sarvamaa politiikkaradiossa – Euroopan vihreä sopimus

EU-komission esittelemä Green Deal ulottuu jokaiselle yhteiskunnan sektorille läpi Euroopan: teollisuuteen, ruoantuotantoon, energiasektorille, liikenteeseen, koulutukseen, rakentamiseen.
Tavoitteena on Euroopan laajuinen ilmastolaki, joka tekisi Euroopasta maailman ensimmäisen hiilineutraalin maanosan.

Kuuntele ohjelma >

Ajankohtaista

MEP Sarvamaa Strasbourgissa: EU:n budjetti, metsästrategia ja lasten oikeudet.

14.2.2020

Ajankohtaista

Verkkouutiset: Petri Sarvamaa: Tyttöjen silpomisen torjuminen kehitysavun ehdoksi

11.2.2020

Petri Sarvamaa (kok.) esittää Euroopan parlamentin Strasbourgin täysistunnossa sitovia EU:n toimia tyttöjen sukuelinten silpomisen lopettamiseksi. Parlamentti äänestää huomenna julkilausumasta, jossa edellytetään EU:ta luomaan strategia silpomisen lopettamiseksi kaikkialla maailmassa.

Lue uutinen >