7.6.2016
Petri Sarvamaa on esittänyt komissiolle kirjallisen kysymyksen suurille polttolaitoksille asetetuista ilmanlaadun parantamiseen tähtäävistä vaatimuksista. Kysymyksessään Sarvamaa vaati komissiolta selvitystä tiukennusten vaikutuksista ja ihmetteli, miksei sellaista ole jo tehty.
6.6.2016
Petri Sarvamaa ja hänen vaimonsa toimittaja Sari Helin kertovat Iltalehden haastattelussa, kuinka Brysselin terrori-iskut saivat perheen peruuttamaan suunnitelmansa muuttaa Brysseliin.
Suurin osa suomalaisista europarlamentaarikoista uskoo, ettei Britannian mahdollisen EU:sta eroamisen syynä ole tyytymättömyys EU:hun, vaan pikemminkin kansalaisten pettymys maan omaan sisäpolitiikkaan. Petri Sarvamaa katsoo, että Brexitin toteutuminen olisi erittäin vahingollista niin Suomelle kuin koko EU:lle.
1.6.2016
Petri Sarvamaa esitti keskiviikkona 1.6.2016 komissiolle kirjallisen kysymyksen suurille polttolaitoksille asetetuista ilmanlaadun parantamiseen tähtäävistä vaatimuksista.
Teollisuuspäästödirektiivin (2010/75/EU) puitteissa suurille polttolaitoksille asetettuja päästöarvoja tiukennetaan kahdeksan vuoden välein. Mekanismi on osa EU:n ilmanlaatupolitiikkaa. ”Komissio ei ole selvittänyt nyt ehdotettujen tiukennusten vaikutuksia. Tämä on komission omienkin periaatteiden vastaista.”
Komissio ei ole huomioinut puun ja turpeen erikoispiirteitä LCP Bref -dokumentin (Large Combustion Plant Best Available Technique Refrence Document) valmistelussa. Tämä merkitsee huomattavia kustannuksia erityisesti Pohjoismaille ja Baltialle. Sarvamaan mukaan on käsittämätöntä, että päästöarvot eivät aina edes perustu olemassa olevaan teknologiaan.
Suomessa ehdotuksen on arvioitu aiheuttavan biomassaa ja turvetta polttaville laitoksille 431 miljoonan euron kustannukset ja 30 miljoonan euron vuotuiset käyttökulut. EU:n laajuisia kokonaiskuluja ei tiedetä. ”Ehdotetut tiukennukset aiheuttaisivat suhteettoman suuria kustannuksia laitoksille saavutettuihin hyötyihin verrattuna. Tässä ei ole järkeä.”
Sarvamaa haluaa tietää, miksi komissio ei ole jo tehnyt vaikutusten arviointia ja aikooko komissio sellaisen tehdä.
Sarvamaa sai kysymykselleen kannatusta kattavasti eri poliittisista ryhmistä. Kysymyksen allekirjoittivat myös Christofer Fjellner (Ruotsi, EPP), Liisa Jaakonsaari (Suomi, S&D), Hannu Takkula (Suomi, ALDE), Fredrick Federley (Ruotsi, ALDE), Krišjānis Kariņš (Latvia, EPP) ja Urmas Paet (Viro, ALDE).
”Parlamentissa laitettiin kädet saveen. Yritän hakea yhteisvoimaa turverikkaiden jäsenvaltioiden edustajista, jotta saisimme näiden maiden erityispiirteet kuuluviin EU:n yhteisessä päätöksenteossa.”
Vaikka Suomelle tarjottiinkin Naton Walesin huippukokouksessa niin kutsuttua ”laajennettujen mahdollisuuksien kumppanuutta”, on Suomen asema Naton kumppanimaana muuttunut heikommaksi Krimin valtauksen jälkeen. Euroopan unionin oma puolustusjärjestelmä on viime aikoina myös noussut EU-agendalle, mutta europarlamentaarikko Petri Sarvamaan mukaan on epätodennäköistä, että puolustuksesta voitaisiin saada uskottava.
Petri Sarvamaa isännöi toukokuun viimeisinä päivinä turkulaisia vieraita. Vieraat olivat Turun Kansallisseura ry:stä sekä Turun ortodoksisen kirkon seurakuntaneuvostosta ja -valtuustosta. He pääsivät muutaman päivän aikana tutustumaan Brysselissä toimiviin instituutioihin sekä kaupungin kansainväliseen kuhinaan.
Ensimmäisenä päivänään Brysselissä ryhmä vieraili muun muassa Naton päämajassa, jossa he saivat niin poliittisen kuin sotilaallisen katsauksen Naton toimintaan. Erityisen paljon keskustelua herättivät luonnollisesti Naton ja Suomen väliset suhteet sekä Venäjän ja puolustusliiton kiristyneet välit. Nato-vierailun jälkeen edessä oli vierailu Jyrki Kataisen kabinetissa, jossa turkulaiset saivat ensi käden tietoa Euroopan komission rakenteesta ja toiminnasta.
Toisen päivän ohjelmaan sisältyi vierailu alueiden komiteassa, puheenjohtaja Markku Markkulan kabinetin jäsenen Saara Matteron johdolla, sekä vierailu Euroopan parlamentissa. Vieraat keskustelivat parlamentissa Petri Sarvamaan kanssa päivän polttavista aiheista sekä meppien työstä Euroopan parlamentissa. Erityisesti vieraita kiinnosti europarlamentaarikon näkemys unionin tämänhetkisestä kriisistä ja tulevaisuudesta. Suomen mahdollisuudet tämän hetken Euroopassa olivat myös keskeinen puheenaihe.
