Ajankohtaista

Verkkouutiset: Petri Sarvamaa Ylellä: Junckerin ei pidä erota valheellisen Brexit-kampanjan vuoksi

29.6.2016

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaan mukaan Itä-Euroopan ministerit ovat väärässä syyttäessään komission puheenjohtaja Jean-Claude Junckeria Britannian kansanäänestyksen lopputuloksesta.

Lue uutinen ›

Ajankohtaista

Yle Ykkösaamu: Pehmeneekö EU:n pakotepolitiikka Brexitin jälkeen?

Keskustelu Brexitin seurauksista alkaa kohdassa 01.31. Petri Sarvamaan mukaan parlamentin enemmistö odottaa Britannian käynnistävän eroprosenssinsa mahdollisimman nopeasti. Vaatimuksia komission puheenjohtaja Jean-Claude Junckerin erosta ei Sarvamaan mukaan tule ottaa liian vakavasti.

Kuuntele ohjelma ›

Ajankohtaista

Euranet plus: EU break-up invokes sadness, joy and call for help

Euroopan unionin brexitin jälkeinen täysistunto herätti tavanomaista enemmän tunteita. Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa ei olisi yllättynyt, mikäli Britanniassa nähtäisiin syksyllä uudet vaalit, joiden tuloksella olisi merkitystä myös Britannian EU-jäsenyyden kannalta.

Lue uutinen›

Ajankohtaista

MEP Sarvamaan Brexit-vlog #2

28.6.2016

Ajankohtaista

MEP Sarvamaan Brexit-vlog #1

27.6.2016

Ajankohtaista

Yle: Enemmistö Suomen europarlamentaarikoista harmissaan, osa hykertelee tyytyväisenä

24.6.2016

Petri Sarvamaan mukaan Brexit-äänestystuloksessa näkyy Britannian kahtiajako. ”Nyt meidän täytyy toimia sen eteen, että Eurooppa pysyy yhdessä. Jos lähdemme hajoamaan ja jäsenvaltiot omille teilleen, niin ei ole voittajia, pelkästään häviäjiä.”

Lue uutinen ›

Ajankohtaista

HS: Suomen mepit: ”Yksi aikakausi on päättynyt”, ”Sopii täydellisesti Venäjän suunnitelmiin”, ” EU:n päättäjien pitää vihdoin herätä”

Petri Sarvamaa sanoo, että kansanäänestyksen on herätettävä EU-johtajien lisäksi tavalliset EU-kansalaiset “puolustamaan päättäväisesti yhteistä Eurooppaa”. Hänen mukaansa brittien tunteiden kuumeneminen on heijastunut muihinkin jäsenmaihin.

Lue uutinen ›

Ajankohtaista

Uusi Suomi: Brexit pysäytti suomalaismepit: ”Kiinnittäkää turvavyöt ja nostakaa istuimenne”

Petri Sarvamaan mukaan britit eivät äänestäneet koko EU:n tulevaisuudesta. ”He päättivät vain omasta asemastaan Euroopassa.” Britannian eroprosessi pitää hoitaa Lissabonin sopimuksen mukaan ja ilman ylimääräistä dramatiikkaa, Sarvamaa korostaa.

Lue uutinen ›

Ajankohtaista

Brittien ero ei ole EU:n loppu

Britit ovat äänestäneet ja tulosta kunnioitetaan. Mutta britit eivät äänestäneet koko EU:n tulevaisuudesta. He päättivät vain omasta asemastaan Euroopassa. Tunnustan puutteellisuuteni; järkisyistä minun on todella vaikea ymmärtää enemmistön tahtoa.

Yhdistyneen kuningaskunnan eroa EU:sta ajaneiden konservatiivien keulakuva Boris Johnson julisti kampanjassaan, että EU tarvitsee brittejä aivan yhtä paljon kuin britit EU:ta. Hän siis käytti tätä argumenttina eron puolesta (!). Minusta tämä kuulostaa siltä, että Eurooppaan on hiipimässä sama hulluus, joka on historian kuluessa ajanut maanosamme tragediaan kerta toisensa jälkeen.

Euroopan unionissa on nimenomaan kyse yhdessäolemisen tärkeydestä. Koska unioni perustuu demokratiaan, vain kansalaiset voivat viime kädessä päättää, haluavatko he kansojen olevan yhdessä vai jokainen omassa nurkassaan. Jos enemmistö Euroopassa haluaa joskus luopua yhdessäolosta, silloin niin myös tapahtuu. Juuri siksi on niin tärkeää kertoa ihmisille, mikä merkitys tällä yhdessä olemisella Euroopalle on. Tässä auttavat historian kirjat, jotka ovat täynnä rumia kuvia ja raakuutta. Ne kirjat pitää vaan aina välillä avata ja lukea.

Britannian eroprosessi pitää hoitaa juuri sellaisena, mitä se on: Britannian eroprosessina. EU:n ei tarvitse järjestää mitään ylimääräistä jäsenvaltioiden hallitusten välistä prosessia. Britannia irrotetaan Unionista ja sen sopimuksista kirurgisena toimenpiteenä, Lissabonin sopimuksen artiklaa 50 soveltaen, ilman ylimääräistä dramatiikkaa.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että EU neuvottelee ja vie päätökseen sopimuksen, jossa määritellään eron käytännön järjestelyt. Prosessista vastaa Euroopan unionin neuvosto eli jäsenvaltiot yhdessä, mutta ilman Yhdistynyttä Kuningaskuntaa. Sopimuksesta päätetään neuvostossa määräenemmistöllä ja se vaatii parlamentin yksinkertaisen enemmistön hyväksynnän astuakseen voimaan. Britanniaa ei ole syytä rangaista millään ylimääräisellä. Näin ero on ero ja sillä selvä.

Mutta palataan siihen olennaiseen. Yhdessäolemisen merkitykseen. Tavalliset rauhanomaiset ihmiset ympäri Eurooppaa ymmärtävät sen merkityksen. Eräs heistä on minulle läheinen britti, joka kirjoitti muutama päivä sitten näin:

”Viime kuukausien aikana Britannian poliittinen järjestelmä on saattanut minut täydelliseen häpeään. Molemman puolen retoriikka on ollut häpeällistä ja pelon lietsonta on saanut meidät kaikki häviämään. Me haluamme poliittisia johtajia, jotka uskovat siihen, että maailmasta voi tehdä paremman – ja tekevät sitä positiivisella muutoksella, jota ei aja pelon voima.”

Tämän tekstin kirjoittaja tekee yksinkertaisen, mutta pysäyttävän ja briljantin havainnon. Hän kertoo kannattavansa brittien jäämistä unioniin, mutta ei vapaan liikkuvuuden, eikä kauppapoliittisten syiden vuoksi (vaikka nämäkin ovat tärkeitä), vaan siksi, että….

Ja tässä se on. Siksi että maailma on täynnä negatiivisia asioita. Siksi että tästä negatiivisesta maailmasta voi tehdä paremman juuri ja nimenomaan pysymällä yhdessä ja rakentamalla siltoja.

”Meidän pitäisi luoda lähempiä yhteyksiä naapureihimme, ei tuhota olemassa olevia!”, hän päättää vuodatuksensa.

Miten oikeassa hän onkaan. Jokainen meistä voi vaikuttaa omalta pieneltä osaltaan siihen, että enemmistö eurooppalaisista näkisi ja kokisi tämän historiallisen kehityksen tällä tavoin. Toisin kuin britit, joiden mieliä vietiin viime vuodet uskomattomalla määrällä vääristettyä kuvaa Euroopan unionista.

Ajankohtaista

Turun Sanomat: Pakolaiset, brexit, talous?

21.6.2016

Suomalaisia europarlamentaarikkoja haastateltiin siitä, mikä on työllistänyt heitä eniten EU:n kriisivuoden aikana. Petri Sarvamaa on keskittynyt eritoten EU:n maatalous- sekä maahanmuuttopolitiikkaan.

Lue uutinen ›

Ajankohtaista

Rajat hallintaan ja loput kotoutukseen, IL-blogi

9.6.2016

Siirtolaiskriisin hoito etenee, mutta paljon siinä riittää vielä töitä. Eurooppaan kohdistuva maahanmuuttopaine ei hellitä vaan päinvastoin – se voi muuttua jopa uudeksi normaaliksi tulevaisuudessa. Liikettä pitää hallita sekä rajoilla että niiden ulko- ja sisäpuolella.

Suomessa on virinnyt viime päivinä tunteisiin vetoava keskustelu perheiden yhdistämisestä. Yksittäisen tapauksen voimalla on pyritty poliittisesti luomaan kuva sydämettömästä hallituksesta, joka venyttää kansainvälisiä sopimuksia ja rikkoo pakolaisperheitä.

Kyseessä on vaikea asia, jossa tehdään päätöksiä perheiden ja yksittäisten ihmisten elämästä. Päätökset kuitenkin ohjaavat myös sisäpoliittista kehitystä. Tätä puolta ei voi jättää huomiotta, niin ikävää kuin se onkin.

Keskustelussa hallitusta on pyritty lyömään myös perheenyhdistämistä koskevalla EU-direktiivillä. Ehkä tarkoituksella on unohdettu, että direktiivi nimenomaan sallii Suomen hallituksen esittämät tiukennukset. Puhumattakaan siitä, että suuntaus muualla Euroopassa on samansuuntainen kuin Suomen kaavailemat tiukennukset. Lisäksi pitää muistaa, että kyseinen direktiivi on laadittu vuonna 2003, jolloin nykyisestä tilanteesta ei ollut tietoa. EU:n laajuisesti on siis yhä enemmän paineita maahanmuuttopolitiikan osa-alueiden tiukentamiseen.

Tälläkin maahanmuuttokeskustelulla on aika vähän tekemistä realismin kanssa. Realismia on, että Suomi tarvitsee osansa uusista tulijoista, mutta heidät pitää kyetä integroimaan suomalaiseen yhteiskuntaan. Hallitsematon maahantulo vaurioittaa yksittäisiä EU-maita. Samalla se vaikeuttaa tärkeän humanitäärisen velvoitteen hoitamista. Suomen pitää satsata voimavaransa niiden auttamiseen, jotka ovat suurimmassa hädässä.

Omien nuorten tulevaisuus ja työpaikat pitää turvata, mutta jo nyt esimerkiksi insinööreistä ja terveysalan ammattilaisista on pulaa. Tämä vaikuttaa tulevaisuuteen kahdella tavalla. Ensinnäkin väestö ikääntyy, mikä vaikuttaa palveluiden kysyntään ja synnyttää tarvetta uudenlaisille tuotteille. Toiseksi ilman vankkaa ammattitaitoa ja osaajia ei synny uusia ideoita ja innovaatioita. Kasvu pysähtyy juuri silloin kun sitä eniten tarvittaisiin.

Integraatio mielessään komissio esitti tiistaina Euroopan parlamentille nk. EU:n sinisen kortin uudistamista, jotta EU olisi ammattitaitoisille maahanmuuttajille houkuttelevampi. Tarkoituksena on yksinkertaistaa nykyistä järjestelmää ja mahdollistaa kortin hakeminen myös korkeasti koulutetuille turvapaikan saaneille ihmisille. Yhteiskuntaan integroitumista edistetään myös tukemalla esimerkiksi pakolaisten ja siirtolaisten kielitaitoa ja työllistymistä.

Lisäksi tilanne pitää saada uskottavasti hallintaan Euroopan rajoilla ja tässä sopimukset kolmansien maiden kanssa nousevat korkeaan arvoon. Nyt neuvottelut ovat käynnissä muun muassa Jordanian ja Libanonin kanssa. Listalla seuraavaksi vuorossa ovat Niger, Nigeria, Mali ja Etiopia. Siirtolaistulvan hallitsemisen vastineeksi EU lupaa niille rahoitusta ja kehityksen tukemista.

Lopulta todellisuus on yksinkertainen. Eurooppaa on kohdannut suuri muuttoliike, jota pyritään hallitsemaan vastuullisella päätöksenteolla. Jos Suomi poikkeaisi eurooppalaisesta linjasta, pyrkisi Suomeen jatkossa hallitsematon määrä ihmisiä. Tämä olisi lopulta kaikkien tappio.

Ylivoimainen enemmistö eurooppalaisista kollegoista jakaa ajatukseni. Miksi emme me suomalaisetkin?

 

Julkaistu Iltalehden blogissa 09.06.2016

Ajankohtaista

EPP: Sarvamaa: Ruoan vähittäiskaupan epäterve kilpailutilanne kuriin

Petri Sarvamaa on ollut mukana laatimassa EPP:n maatalouskriisiä käsittelevää ohjelmaa, jonka avulla pyritään ratkaisemaan eurooppalaisten ruoantuottajien vaikea tilanne. Uusi linjaus pyrkii muun muassa rajoittamaan kauppaketjujen markkina-asemaa ja täten estämään vähittäiskaupan keskittymistä.

Lue uutinen ›