Mukavaa alkanutta syksyä täältä Brysselistä.
Parlamentin viisivuotinen lainsäädäntökausi on kääntynyt loppusuoralleen. Töitä kuitenkin vielä riittää. Lainsäädäntömankeli käy täydellä teholla, jotta esimerkiksi Ukrainan 50 miljardin tukivälineestä sekä viimeisistä ympäristölainsäädäntöaloitteista päästäisiin sopuun. Tässä uutiskirjeessä asiaa erityisesti edellä mainituista, mutta myös reserviläistoiminnasta sekä presidentinvaaleista.
Ukrainalle perustetaan 50 miljardin tukiväline
Euroopan unioni on tukenut Ukrainaa Venäjän raakalaismaisen hyökkäyksen ensimmäisestä päivästä lähtien. Avustuksia sen useissa muodoissaan on maksettu tähän mennessä arviolta noin 30 miljardin euron edestä.
Nyt komissio on ehdottanut uutta Ukraina-välinettä, jonka tarkoituksena on rahoittaa Ukrainaa vuosien 2024-2027 aikana 50 miljardilla eurolla. Osa rahoituspotista on lainaa, osa suoria avustuksia. Pidän itse tärkeänä sitä, että jokainen Ukrainalle maksettava euro sidotaan sellaisiin konkreettisiin toimenpiteisiin, joilla Ukrainaa voidaan tuoda lähemmäksi läntistä ja eurooppalaista arvoyhteisöä.
Minulla itselläni on kunnia toimia EPP:n neuvottelijana Ukraina-välineen neuvotteluissa täällä parlamentin päädyssä. Komission alkuperäiseen esitykseen verrattuna olen korostanut muutosesityksissäni erityisesti sitä, että Ukrainan avuksi tarkoitetut varat päätyvät oikeaan paikkaan ja oikeaan aikaan. Väärinkäytöksille ja korruptiolle on oltava nollatoleranssi – sellaisten ilmaantuessa EU:lla pitää olla käytettävissään oikeat työkalut palauttaa vääriin käsiin päätyneet eurot takaisin.
Presidenttipeli on täydessä vauhdissa
Vuoden 2024 presidentinvaalin vaalipäivä on sunnuntai 28.1.2024. Kesän ja syksyn mittaan ehdokkaat ovat viimein astuneet ulos kuorestaan.
Tällä kertaa näyttää siltä, että tulemme saamaan vaalissa kaksi kierrosta. Tämä sopii kokoomukselle – kenttäkoneistomme on erittäin hyvässä kunnossa. Lisäksi Suomi on historian saranakohdassa ja Alexander Stubb on paras mahdollinen henkilö ottamaan vastaan tasavallan presidentin tehtävän tässä vaativassa ajassa.
Oli suuri kunnia tulla itse mainituksi pääministeri Orpon toimesta yhtenä mahdollisena kokoomuksen ehdokkaana tähän Suomen vaativampaan tehtävään.
Mielenkiintoista on huomata, miten maailmanmaineeseen viime hallituskaudella kivunneella sosiaalidemokraattipuolueella ei ole esittää tällä hetkellä kuin yhtä ehdokasta.
Tästä alkaa hieno kampanja. Alex tulee aluksi kiertämään jokaisen kokoomuspiirin. Kampanja alkoi jo viime viikolla Hämeestä. Tulevissa vaaleissa marginaalit saattavat olla hienon hienot. Tästä johtuen kannustan jokaista liittymään mukaan kampanjatiimeihin omalla paikkakunnallaan.
Kauden viimeisiä metsäaloitteita viedään
Jäljellä olevien kuukausien aikana aiotaan runnoa läpi vielä kaksi erityisen merkittävää metsiin liittyvää aloitetta: metsien monitorointiehdotus sekä ehdotus maaperädirektiiviksi, johon on sisällytetty erilaisia indikaattoreita ja kriteerejä maaperän terveydelle.
Metsien monitorointia koskevan esityksen julkaisua on siirretty jo muutamaan otteeseen. Asetuksen avulla halutaan seurata muun muassa sitä, miten metsien tila kehittyy. Vaikuttamistyössä on oltava riittävän terävänä, jotta muun muassa tiedon oikeellisuudesta voidaan olla varmoja. Viime kevään pöyristyttävä esimerkki Keski-Suomen korjuujäljen virheellisestä arvioinnista on täydellinen osoitus siitä, kuinka tärkeää on, että raportteja arvioidaan kriittisesti ennen niiden julkaisua.
Ehdotus maaperädirektiiviksi on suuri kokonaisuus. Jäsenvaltioiden on aloitteen myötä pyrittävä tunnistamaan pilaantuneita maa-alueita, vähentämään niitä koskevia riskejä ja raportoimaan näistä komissiolle. Kuten ennallistamisenkin kohdalla, myös tähän aloitteeseen on tuotava riittävästi kansallista liikkumavaraa ja määritelmien on oltava selkeitä. Nähtäväksi jää, mikä vaikutus ennallistamiseen liittyneellä kohulla on loppukauden aloitteisiin.
Ympäristökomissaari Timmermans on vetänyt EU-pöydissä täysin omaa showtaan koko kauden ajan. Timmermansin nyt poistuttua komissiosta johtamaan sosiaalidemokraattien vaalikampanjaa Alankomaihin, jää nähtäväksi kuinka paljon hänen militantti henkensä leijuu Vihreän siirtymän jäljellä olevien lakihankkeiden läpiviennissä.
Tämä ei toki tarkoita sitä, etteikö voimakkaita poliitikkoja ja politiikan tekemistä olisi odotettavissa seuraavallekin kaudelle. EU:lla on valtava paine saavuttaa itse itselleen asettamat päästövähennys- ja luonnonsuojelutavoitteet. Tässä ei sinänsä ole mitään pahaa, mutta tälläkin kaudella on nähty, miten vauhtisokeus voi lopulta tarkoittaa sitä, että tarkoitus ei pyhitäkään keinoja.
Mutta hätä ei ole tämän näköinen. Uusi hallitus on kirjannut hyvin yksiselitteisesti ohjelmaansa, että metsäpolitiikka pidetään kansallisissa käsissä ja että se panostaa EU-edunvalvontaan. Tehtävä ei ole helppo, mutta keinoja etsitään ja tulevaan vaikuttamiseen Suomi keskittyy neuvoston puolella aiempaa enemmän.
Myös europarlamentaarikkojen on tehtävä osansa parlamentissa. Meillä on oltava jatkuva yhteys komission virkamiehiin, komissaareihin sekä tärkeimpiin avainhenkilöihin niin omien ryhmiemme sisällä kuin ryhmien välilläkin. Metsiin liittyvät aloitteet eivät eurovaalien jälkeen lopu, ja parlamentissa soisikin siten istuvan europarlamentaarikkoja, jotka ymmärtävät Suomen haasteet tässä tiukassa pelissä.
Suomen reserviläistoiminta uhattuna?
Kysyin kesän aikana kirjallisesti komissiolta, vaarantaako lyijyammusten mahdollinen rajoittaminen reserviläistoimintaa. Vaarana nimittäin on, että komission kaavailema lyijynkäyttökielto osana REACH-asetusta estää vapaaehtoisen maanpuolustuksen toimintaedellytyksiä ampumaradoilla.
Komissio vastasi kysymykseeni elokuun lopussa. Komissio lupasi varmistaa, että lyijyammusten mahdollinen rajoittaminen ei vaikuta EU:n sotilasturvallisuuteen.
Tätä vastausta en kuitenkaan purematta niele. Komissio jättää avoimeksi esimerkiksi sen, miten komissio aikoo tulkita reserviläistoimintaa suhteessa uuteen rajoitukseen.
Suomen kannalta tämä on valtava kysymys, sillä noin 870 000 suomalaista kuuluu reserviin. Vahva reserviläisarmeija ja reserviläistoiminta on puolustuksemme kulmakivi. On myös muistettava, että Suomi turvaa omalla puolustuksellaan samalla koko Eurooppaa ja Naton pohjoisen alueen
Lisäksi Suomessa vapaaehtoinen sotilaskoulutus, jossa käytetään lyijyammuksia, toteutetaan yleensä siviilikäyttöön tarkoitetuilla ampumaradoilla. Mikäli nämä radat eivät täytä kiellossa esitettyjä ehtoja, sillä olisi vakavia seurauksia kansallisen turvallisuuden ja puolustuksen kannalta. Miten toimittaisiin tilanteessa, jossa ampumarata ei täyttäisi uusia vaatimuksia, mutta toimintakyvyn kannalta olisi tärkeää, että radalla päästäisiin silti harjoittelemaan?
Merkillepantavaa on myös se, että komissio on mennyt vastauksissaan jatkuvasti sen taakse, että jäsenvaltiot voivat tarvittaessa soveltaa REACH-asetuksen puolustusta koskevaa poikkeusta.
Tämä niin kutsuttu maanpuolustuspoikkeus ei ratkaise rajoitusesityksen ongelmia etenkään Suomen kaltaisessa maassa, jossa kaikki ampumaharrastajaryhmät ja osa viranomaisista harjoittelevat samoilla radoilla. Poikkeuksen käyttäminen loisi kahden kerroksen käyttäjäryhmät ja veisi koko rajoitukselta sen tarkoituksen.
Myös puolustusministeri Antti Häkkänen on kirjelmöinyt komission kaavaileman ehdotuksen ongelmista komissaari Bretonille, Sinkevičiukselle ja Lenarčičille. Kirjeen mukaan Suomen maanpuolustuksen kannalta on olennaista, että vapaaehtoinen maanpuolustus voi jatkossakin harjoitella lyijyluodeilla
Kesän aikana tapahtunutta
Politiikan syksy on täällä Brysselissä alkanut helteisissä tunnelmissa. Ensimmäisellä valiokuntaviikolla olin oikeusvaltion asialla talousarvion valvontavaliokunnassa
Käsittelimme Unkarin tarkastusmatkamme tuloksia. Vapaaseen markkinatalouteen ei kuulu ”salaisen poliisin” vierailut Orbanin hallinnolle epämieluisten yritysten toimitiloihin.
Toimin parlamentin budjettivalvontavaliokunnassa EPP-ryhmän puheenjohtajana. Työnsarkaa riittää, kun vaaleihinkin on enää alle vuosi.
Valmistautumassa Markku Jokisipilän tenttiin Eurooppa-foorumissa.
Osallistuin elokuussa päättäjille suunnattuun poliisin päivään. On erittäin hienoa, että nykyhallituksemme on sitoutunut poliisin rahoituksen ja resurssien huomattavaan lisäämiseen. Myös poliisitehtävissä toimivien määrä nostetaan 8000 henkilötyövuoteen.
