|
Syksy kääntyy vähitellen kohti talvea ja lehdet ovat alkaneet täällä Brysselissäkin vihdoin kellastua. Edellisen kuukauden aikana on työtä tehty aktiivisesti ja tärkeitä asioita saatu jälleen vietyä parlamentin puolella eteenpäin.
Lokakuun aikana parlamentin työhön vaikutti Ukrainan sodan lisäksi suuresti Hamasin terroristihyökkäys Israeliin. Tämä silmitön väkivalta vetää sanattomaksi ja herättää syystäkin suuria tunteita myös täällä Brysselissä.
Marraskuun uutiskirjeessä asiaa Ukrainan tukivälineestä, EU:n valtarakenteiden tulevaisuuden näkymistä, sekä laajemmin Hamasin terroristihyökkäyksestä.
Sopu 50 miljardin Ukraina-välineestä EU-parlamentissa
Euroopan parlamentti äänesti lokakuun toisella Strasbourg -viikolla selkein lukemin (512 puolesta, 45 vastaan ja 63 tyhjää) kannastaan Ukrainan 50 miljardin rahoitusvälineeseen. Toimin tässä lainsäädäntöneuvottelussa budjettivaliokunnan neuvottelijana EPP:n puolesta.
Euroopan parlamentti lähettää Ukrainaan selkeän viestin – me tuemme teitä voittoon asti, ja erityisesti sen jälkeen. Venäjän aloittamaa hyökkäyssotaa on nyt käyty yli 600 päivää, eikä loppua ole näkyvissä. Ukraina-väline mahdollistaa selkeän näkymän Ukrainan jälleenrakentamiseksi.
Ukraina saa EU:lta 50 miljardia euroa rahoitusta vuosina 2024-2027. Summasta 33 miljardia on takaisinmaksettavaa lainaa, loput 17 miljardia maksetaan avustuksina.
Ukraina-välinettä koskevaan lainsäädäntöön on nyt kirjattu pieteetillä niitä toimenpiteitä, joita Ukrainan on tehtävä lähentyäkseen EU-jäsenyyden vaatimia arvoja ja kriteereitä. Toin parlamentin kantaan useita muutoksia liittyen esimerkiksi oikeusvaltion toimintaedellytysten parantamiseen, EU:n budjetin suojaamiseen sekä oligarkkisten rakenteiden purkamiseen liittyen.
Oikeusvaltioperiaatteen ja muiden eurooppalaisten perusarvojen tukeminen luo vakaan perustan vahvemmalle Ukrainalle. Se mahdollistaa lopulta Ukrainan täydellisen irtautumisen Venäjän vaikutusvallasta.
EU:n rakenteet ovat myllerryksen keskellä
Ukrainan mahdollinen liittyminen unioniin vaikuttaa kohtalokkaalla tavalla EU:n tulevaisuuteen. Suurin kysymysmerkki piilee juuri EU:n tulevaisuuden maatalousrahoituksen ympärillä.
Ennen mitään uudistuksia on mahdollisten jäsenmaiden toki täytettävä kaikki EU-jäsenyyden edellyttämät kriteerit – niistä ei jousteta. Ukrainalle neuvottelemani 50 miljardin rahoitusväline antaa maalle lähivuosiksi tuen harmonisoida standardejaan kohti EU:n vaatimaa tasoa.
Vielä on mahdoton sanoa miten uudistukset vaikuttavat Suomeen. Selvää on vain se, että päätösten seurauksena EU voi näyttää jatkossa hyvinkin paljon nykyisestä poikkeavalta.
Pienenä jäsenvaltiona Suomen on oltava tarkkana – EU:n päätöksentekomenettelyiden uudistaminen ei saa lisätä suhteettomasti jo ennestään voimakkaiden jäsenvaltioiden valtaa.
Lue koko kirjoitus painamalla tätä linkkiä.
Propagandaa ja kostotoimia – EU:n pysyttävä yhtenäisenä sodan myrskytessä Gazassa
Kun terroristijärjestö Hamas hyökkäsi Israeliin lokakuun seitsemäntenä päivänä, oli tunnelma Brysselissä järkyttynyt ja epäuskoinen. Alueella historiallisesti vaikuttanut vihan ja koston kierre sai jatkoa, ja nyt tuhannet ihmiset ovat sen seurauksena menettäneet henkensä Israelissa sekä Gazassa. Monimutkaiseksi kokonaisuuden tekee se, että humanitaarinen tilanne Gazassa heikkenee päivä päivältä ja YK vaatii lisäavun lähettämistä alueelle.
Uhkaavalta vaikuttaa myös laajempi geopoliittinen tilanne. Iranin kytkös Hamasin rahoitukseen ja tapahtuneeseen hyökkäykseen on selvä, mutta myös Venäjän toimia konfliktin taustalla täytyy tutkia – kääntyihän maailman katse hetkeksi pois Ukrainasta. Verenvuodatuksen jatkuessa sodan leviäminen lähialueelle Libanoniin ja Syyriaan on mahdollista, joten myös kansainvälisen yhteisön on oltava valppaana toimimaan.
”Gaza on maailman suurin avovankila” ja ”Hamasilla on Gazassa vaalien kautta saatu mandaatti” ovat lausahduksia, joihin monet ovat varmasti törmänneet. Konflikti alkoikin Israelin valtavalla propagandatappiolla. Huolestuttavaa on, että yleinen mielipide ja sosiaalisen median sympatiat alkoivat Gazan viattomien siviilien tukemisesta kääntyä paikoitellen jopa Hamasin hirmutekoja puolusteleviksi.
Ongelma tuntuu lopulta olevan se, etteivät Hamasin puolesta rumpuja pärisyttävät vasemmistopopulistit näe metsää puilta. Israeliin ei hyökännyt sorrettu Palestiina, vaan ääri-islamistinen terroristijärjestö Hamas, joka toimillaan pyrkii luomaan naisia ja vähemmistöjä syrjivän Šaria-lakiin pohjautuvan yhteiskunnan.
Tärkeintä konfliktiaikana on muistaa Geneven sopimuksessa määritetyt sodan oikeussäännöt. Israelilla täytyy olla oikeus puolustaa itseään, mutta sen täytyy tapahtua yhteisten pelisääntöjen puitteissa. Tästä inhimillisestä periaatteesta on myös EU:n ja Yhdysvaltojen kaltaisten toimijoiden muistutettava Israelia.
Lue koko kirjoitus Verkkouutisten blogialustalta.
EU-varoja voidaan käyttää ja valvoa nykyistä paremmin
EU-rahaa on liikkeellä enemmän kuin koskaan, mikä asettaa EU:n varainkäyttöön ja etenkin sen valvontaan uusia paineita ja vaatimuksia. Se näkyy konkreettisimmillaan varainkäytössä tapahtuvien virheiden määrän lisääntymisenä, kuten EU:n tilintarkastustuomioistuin on huomauttanut laajassa raportissaan.
Kirjoitin aiheesta pidemmin HS Vieraskynässä, ja koko kirjoituksen voit lukea painamalla tätä linkkiä
Kuukauden aikana tapahtunutta:
Sain kunnian organisoida ja isännöidä näyttelyn parlamentin tiloissa Strasbourgissa yhdessä Iranin islamistisen hallinnon vastaisen vastarintaliikkeen kanssa. Järjestimme tämän tärkeän näyttelyn muistaaksemme ja kunnioittaaksemme kymmeniä tuhansia iranilaisia, jotka ovat kaatuneet vapauden ja demokratian puolesta.
Viimeisten vuosien aikana tilanne Iranissa on kurjistunut entisestään ja pelkästään viimeisen kolmen viikon aikana maassa on teloitettu 45 vankia. Kuolemanrangaistus yhdessä ilmaisunvapauden puuttumisen kanssa antaa Iranin hallinnolle mahdollisuuden ylläpitää pelon ilmapiiriä ja tämän voimin pitää suuressa köyhyydessä elävä kansa kurissa.
Kuolemanrangaistusten ja kiduttamisen tulee loppua.
Vierailin Ilmajoella. Kiitos tärkeää työtä tekevälle Voimavaratila Toiskalle, Ilmajoen Kokoomukselle (Henna-Maija!), Pohjanmaan Kokoomuksen pj. Jesse Luhtalalle sekä toiminnanjohtaja Riikka Varilalle – ja kaikille paikalla olleille.
EU-huippukokouksen ollessa käynnissä Brysselissä kommentoin Ylelle, kuinka tyylilleen uskollinen Orban on jälleen laittamassa kapulaa EU:n rattaisiin. Tällä kertaa kiristyksen alla olivat mm. vuosibudjettineuvottelut sekä Ukrainan tukeminen.
Pidimme tiedotustilaisuuden koskien Unkarilta jäädytettyjä EU-varoja. Teettämämme ulkopuolisen selvityksen mukaan Unkari ei ole toimeenpannut siltä vaadittuja toimenpiteitä EU-miljardien vapauttamiseksi. Huolenamme nimittäin on, että EU-komissio tulee vapauttamaan osan niin kutsutun horisontaalisen ehdon perusteella jäädytetyistä varoista.
Oikeusvaltioperiaate-budjettilain nojalla jäädytetyt varat pysyvät vielä jäädytettynä.
Petri mediassa:
Iltalehti (10.10.) Korpeaako käsimatkatavaroista maksaminen? EU:ssa halutaan asiaan muutos
Uusi Suomi (17.10.) Uusi 50 miljardin EU-tukiväline läpi – ”Mahdollistaa Ukrainan täydellisen irtautumisen Venäjän vaikutusvallasta lopulta”
Turun Sanomat (19.10.) Pitäisikö EU:n laajentua nykyistä vauhdikkaammin? Lue, mitä mieltä mepit ovat, ja äänestä itse
Helsingin Sanomat (23.10.) Unkarin rahat halutaan pitää yhä jäädytettynä – Sarvamaa: Ei näytä täysin hyvältä vielä |
