Uutiskirje, joulukuu 2023
Terveisiä jouluisesta Brysselistä!
Joulu lähestyy ja kiire parlamentissa kasvaa – vielä on runsaasti tehtävää ennen joululomille pääsyä.
Edeltäneen kuukauden aikana parlamentissa puhuttivat odotetusti Gazan tilanne ja Espanjassa nopeasti heikentynyt oikeusvaltiotilanne. Marraskuun täysistunnossa käsittelimme Suomen itärajan vaikeaa tilannetta ja oli hienoa huomata laajan rintaman EU-jäsenmaita tukevan Suomen hallitusta toimissaan. Äänestykset Strasbourgissa venyivät jopa epätavallisen pitkiksi, kun käsittelimme pikkutarkkoja lisäyksiä pakkausjätteisiin ja torjunta-aineisiin liittyen – komissio ja parlamentin vasemmisto todella tuntuu suosivan tarpeetonta ylisääntelyä…
Omaan jouluuni mielenrauhaa tuo onnistuneesti sujunut parlamentin kuulemistilaisuus ja täysistunnon äänestys liittyen nimitykseeni Euroopan tilintarkastustuomioistuimeen. Nyt on siis jäsenmaiden neuvoston päätöstä vaille varmaa, että siirryn kesäkuussa uusiin tehtäviin ja jatkan Suomen ja Euroopan asioiden hoitamista Luxemburgista käsin.
Nöyräksi tosiaan vetää, sillä tuki nimitykselleni oli sekä valiokunnassa että parlamentissa erittäin vahva. Mutta kuten aiemmin kirjoitinkin, hoidan mandaattini kunnialla loppuun täällä Brysselissä ennen siirtymistäni Luxemburgiin – paljon on vielä agendalla.
Joulukuun uutiskirjeessä asiaa Ukrainan EU-jäsenyydestä, raskaiden ajoneuvojen CO2-asetuksesta, sekä ajankohtaisista metsäasioista.
Ukrainan matka EU-jäseneksi käynnistyy – Venäjälle jäi luu käteen
Laajentumiskomissaari Olivér Várhelyi julkaisi marraskuun alussa odotetun raportin EU:n laajentumisesta – suuria yllätyksiä ei nähty. Ukrainan ja Moldovan jäsenyysprosessit potkaistaan käyntiin ja neuvottelut käynnistetään pian.
Tämä ja Georgian kandidaattistatuksen ehdottaminen lähettää selvän viestin Venäjälle maiden kuulumisesta länteen. Suurimpina haasteina liittymisille ovat toki käynnissä oleva sota sekä Moldovan Transnitriassa olevat venäläisjoukot.
Seuraavat askeleet ovat selvät. Ehdokasmaiden tulee muuttaa käytänteitään jäsenyyden vaatimaan suuntaan. EU:n puolestaan täytyy aloittaa vakavahenkiset keskustelut siitä, miten unionia jatkossa rahoitetaan ja miten päätöksenteko säilyy tehokkaana. Konkretiaa tältä osin tarvitaan, sillä nykyjärjestelmää ei ole luotu siihen paineeseen, jonka uudet jäsenmaat mukanaan toisivat.
Prosessi tulee olemaan pitkä ja on todennäköistä, ettei ainakaan Ukrainaa ja Moldovaa kutsuta jäsenmaiksi tämän vuosikymmenen puolella. Hyvää esimerkkiä muille ehdokasmaille voisi näyttää Montenegro, jonka uusi EU-myönteisten johtama hallitus on visioinut maasta Balkanin Sveitsiä ja Euroopan Singaporea.
Itse haluan toistaa viestin, josta olen syksyn aikana muistuttanut: EU ei saa syyllistyä liialliseen kiirehtimiseen, vaan liittymisehdoista on pidettävä tiukasti kiinni loppuun asti. Nyt alkava laajentuminen on Euroopan tulevaisuuden, oikeusvaltioperiaatteen sekä demokratian kannalta kohtalonkysymys.
Lue koko kannanottoni Turun Sanomista (10.11.2023)
Raskaan kaluston CO2-asetus äänestyksessä – Suomalaisen syrjäseudun uhkana toiveajattelu ja ymmärtämättömyys
Euroopan parlamentti käsitteli marraskuun täysistunnossa raskaan kaluston CO2-asetusta. Tavoitteena on lisätä energiatehokkaampien ratkaisujen käyttöä ja vähentää päästöjä. Asetuksella on suuri vaikutus pitkien etäisyyksien Suomelle, jossa etenkin syrjäseutujen logistiikan, tavarantoimitusten ja ihmisten liikkuvuuden riippuvuus raskaista ajoneuvoista on suuri.
Omaa ajatteluani teemaan liittyen muokkaa erityisesti perusajatus raide- ja tievaihtoehtojen vastakkainasettelusta, sekä ajatus Suomesta erityisenä toimintaympäristönä. On hienoa, että Suomella on rohkeutta tehdä uusia raideinvestointeja, mutta samalla on selvää, ettei harvaan asutussa Suomessa raiteet yllä jokaisen kodin ja yrityksen takapihalle. Kun Suomen rataverkon kokonaispituus on reilut 5 900 kilometriä, on pinta-alaltaan samankokoisen Saksan rataverkko yli 33 000 kilometrin pituinen – onkin selvää, että Suomen teillä ja erityisesti syrjäseuduilla kiskojen ulottumattomissa on tarvetta raskaille ajoneuvoille vielä pitkään.
Tärkeänä osana Suomen maanteiden tavaraliikennettä ovat raskaat ajoneuvoyhdistelmät. Niiden rooli myös ympäristönäkökulmasta on merkittävä, sillä suuren yhdistelmän vetoautona käytettävä raskas ajoneuvo on parhaimmillaan yllättävänkin energiatehokas. Komission ehdotuksessa suurimmat ongelmat liittyivät Suomen edun kannalta juuri näihin ajoneuvoyhdistelmiin.
Lopputulos äänestyksessä oli se, että parlamentti hyväksyi kokonaisuuden, joka muistutti lopulta pitkälti komission esitystä. Alkuvuodesta käytävät trilogineuvottelut ovat siis tärkeä paikka Suomelle vaikuttaa järkevämmän lopputuloksen puolesta – paljon parannettavaa nimittäin löytyy.
Täysistunnon aikaisia ajatuksiani laajemmin Uuden Suomen mielipidepalstalla (16.11.)
Komissio yrittää sanoa viimeisen sanan metsäasioissa
Komissiosta vuodettiin hiljattain aloite asetukseksi metsien monitoroinnista. Komission tavoite on jälleen päältä varsin kaunis: asetuksen avulla halutaan harmonisoida unionin metsädataa sekä parantaa metsien tuhonkestävyyttä.
Tämä EU:n metsästrategiaa oleva osa on kuitenkin jälleen täydellinen esimerkki salamyhkäisestä valmistelutyöstä, jossa demokratian peruspilareita ei täysin kunnioiteta. Alun perin komissio viesti halustaan auttaa jäsenmaita, ja osa tämän jopa uskoi. Todellisuudessa komission väitteistä huolimatta sidosryhmiä on konsultoitu vähintään yksipuolisesti ja vuodetusta versiosta paistaa vahva valvontahalu.
Vuodettu versio on esimerkiksi sisältänyt yli 30 indikaattoria, joiden kerääminen voisi pahimmassa tapauksessa valua jopa metsänomistajalle itselleen. Näiden lisäksi aloite sisältää liudan delegoituja säädöksiä eli sillä pyritään lisäämään komission lainsäädäntövaltaa entisestään. Dataa tultaisiin käyttämään aloitteen sisältämään pitkän välin metsäsuunnitteluun.
Tällainen lainvalmistelu Euroopan tasolla ei kerta kaikkiaan käy laatuun.
Komission on aivan kestämätöntä väittää kuuntelevansa kansalaisia ja sidosryhmiä tasapuolisesti, kun julkaistavan aloitteen lopputulos ei heijastele näitä korulauseita millään tavalla.
Lue koko kannanotto Maaseudun Tulevaisuudesta (24.11.)
Kuukauden aikana tapahtunutta:
Tunnelmia parlamentin äänestettyä 22.11. nimitykseni puolista äänin 528 puolesta ja 62 vastaan. Kun lopullinen päätös on tehty jäsenmaiden neuvostossa, voi katsetta alkaa kääntää tulevaan.
Olen vastuussa kaikkien EU:n virastojen vuoden 2022 varainkäytön valvonnasta. Tämän prosessin tarkoituksena on varmistaa, että veronmaksajien varoja käytetään kaikkien sääntöjen mukaisesti sekä ennen kaikkea tehokkaasti.
Kuulemistilaisuudessa 29.11. tenttasin neljän budjettivarojen epäselvyyksiin syyllistyneen viraston johdolta, miten ne aikovat korjata havaitut ongelmat ja välttyä vastaavilta epäselvyyksiltä tulevaisuudessa. Virastoissa korjaustoimenpiteet on jo aloitettu.
Tässä kuussa sain kunnian isännöidä kansanedustaja Janne Heikkisen tukiryhmää Brysselissä. Parlamenttivierailun ja yhteisen illallisen lisäksi ryhmä pääsi tutustumaan ajatuspaja Martens Centeriin, EU:n petostentorjuntavirasto OLAF:iin, sekä Suomen pysyvään EU edustustoon. Mahtavaa seuraa ja mielenkiintoisia keskusteluita ajankohtaisista EU-asioista!
Mukana reissulla oli myös muuta puolueväkeä Suomesta, esimerkiksi Kokoomusnuorten edustajia sekä kansanedustaja Mari Kaunistola tukitiimeineen.
Petri mediassa:
Kauppalehti (07.11.) Petri Sarvamaan jäsenyys EU:n tilintarkastustuomioistuimessa sai tukea parlamentissa
Verkkouutiset (16.11.) Petri Sarvamaa itärajasta: Luojan kiitos meillä on hallitus, joka pystyy toimimaan
Verkkouutiset (21.11.) Suomen itärajan tilanne esillä Euroopan parlamentissa
Talouselämä (22.11.) Näin itärajan tilannetta käsiteltiin europarlamentissa – ”Venäjä pyrkii horjuttamaan Suomen kykyä”
Helsingin Sanomat (22.11.) Euroopan parlamentti suosittaa Petri Sarvamaata Euroopan tilintarkastustuomioistuimeen
Verkkouutiset (28.11.) ”Jälleen esimerkki salamyhkäisestä valmistelusta” – Mepin mukaan EU ei jätä metsiä rauhaan
Ilta-Sanomat (01.12.) Ukraina-tuesta tuli osa poliittista peliä – ”Vaihtoehtoisia skenaarioita”
Hyvää joulunodotusta ja kiitos kun luit uutiskirjeeni!
Ystävällisin terveisin
Petri
