Uutiskirje 1/2023
13.1.2023
Hyvää uutta vuotta ja terveiset jälleen Brysselistä! Parlamentin työ on pyörähtämässä joulutauon jälkeen käyntiin, ja keväästä on tulossa vauhdikas. Tässä uutiskirjeessä asiaa mm. EU-politiikan kevään keskeisistä teemoista kuten turvallisuuspolitiikasta, metsistä sekä kotimaan lähestyvistä vaaleista.
Ruotsin EU-puheenjohtajakauden teemat ovat Suomelle tärkeitä
Vuodenvaihteessa vaihtui EU-neuvoston puheenjohtajuuskausi, ja kevään ajan neuvoston kokouksia johtaa Ruotsi. Agendansa painopisteiksi Ruotsi on asettanut turvallisuuden, kilpailukyvyn, vihreän siirtymän sekä oikeusvaltioperiaatteen toteutumisen.
Suomella ja Ruotsilla on yhteisiä tavoitteita erityisesti turvallisuuden ja metsäpolitiikan aloilla. Toivottavaa olisi, että Ruotsin kauden aikana metsärikkaiden Pohjoismaiden kädenjälki näkyisi EU:n metsälainsäädännössä entistä huomattavasti enemmän, ja tästä on kauden alussa saatu hyvää osviittaa. Unionin paras metsäpoliittinen osaaminen sijaitsee kiistatta jäsenmaissa, eivätkä muut jäsenmaat myöskään voi säilyttää vastuuta biodiversiteetin säilyttämisestä yksinomaan sitä aiemmin hyvin hoitaneiden maiden niskoille.
Ruotsin kauden aikana käsittelyssä ovat muun muassa ennallistaminen, hiilen poistamisen sertifiointisäännöt sekä uusi metsien seurantaa ja strategista suunnittelua koskeva kehys. Näissä Suomen tulee tehdä vahvaa yhteistyötä samanmielisten maiden kanssa, ja Suomen kädenjäljen on oltava vahvaa.
Alkavan vuoden teemoina turvallisuus, talous ja tulevaisuus
Turvallisuus, puolustuksen kehittäminen ja Venäjän sotatoimiin vastaaminen tulevat leimaamaan EU-politiikkaa myös tänä vuonna. Ukrainassa edelleen käytävä sota ei näytä lähestyvän loppuaan, vaikka tilanne Venäjällä muuttuukin kaiken aikaa epävarmemmaksi.
Euroopalta vaaditaan sodan venyessä entistäkin vahvempaa yhtenäisyyttä – Ukraina tulee tarvitsemaan tukea kasvavissa määrin, eikä maa pärjää ilman Euroopan tukea. Tämä raha myös kannattaa maksaa nyt, sillä sen avulla Ukraina voi aidosti voittaa sodan ja sitoutua tuen kautta tulevaisuudessa vahvemmin länteen.
Vuoden alussa on jälleen syystäkin noussut ajankohtaiseksi keskustelu lännen aseavusta Ukrainalle. Sotaa ei saada loppumaan ilman Ukrainan asevoimien voimakasta tukemista, ja siihen lännellä on kaikki tarvittavat eväät. Keskusteluun noussut Leopard-panssarivaunujen luovuttaminen Ukrainalle toisi sille elintärkeää modernia kalustoa. Saksan jahkailu jatkuu kuitenkin edelleen. Viivyttely aseavussa maksaa ihmishenkiä joka päivä, ja yksikään EU-maa ei ole ottanut tilanteen hoitamiseksi selkeää johtajan roolia.
Talouskeskustelu loistaa poissaolollaan
Tänä vuonna on myös korkea aika aloittaa perinpohjainen keskustelu EU:n rahoitusjärjestelmien uudistamisesta nykyisten ja tulevien kriisien varalta. Yksi uudistuksen tarpeessa oleva väline on unionin monivuotinen rahoituskehys, joka on osoittautunut täysin riittämättömäksi viimeaikaisten kriisien ratkaisemiseksi. Rahoituskehyksen laajentaminen on välttämätöntä, sillä lisää rahaa tarvitaan esimerkiksi puolustuksen kehittämiseen ja kriisien vaikutuksien paikkaamiseen.
Tässä kuussa juhlitaan Euroopan sisämarkkinoiden 30-vuotista taivalta.
Rahoituskehyksen uudistamisessa on keskeistä huomioida sen mahdollistama riittävä liikkumavara kriisitilanteissa, mutta myös tiukka harkinta velanoton osalta. Roimasti lisääntyneestä velkaantumisesta ei tähän mennessä ole keskusteltu unionissa juuri lainkaan, ja seuraavista velkapaketeista puhutaan jo.
Olemme parlamentissa ajaneet rahoituskehysten uudelleentarkastelua mahdollisimman pian. Tämän ei kuitenkaan tarvitse tarkoittaa uutta yhteisvelkaa, vaan keskeiseen rooliin nousee EU:n omien rahoituslähteiden kehittäminen.
Euroopan teollisuuden kilpailukyky on koetuksella
Energiakriisi ja EU:n auttamattoman hidas reagointi ovat ajaneet Euroopan kilpailukyvyn kriisitilaan. EU:n ja Yhdysvaltain suhteita uhkaa kilpailukykysota, kun presidentti Bidenin amerikkalaisia yrityksiä tukeva investointiohjelma huojuttaa eurooppalaisten tuontituotteiden asemaa Yhdysvaltain markkinoilla.
Tämänhetkinen kilpailukykykriisi on pitkän kehityksen tulosta. Eurooppalaiset investoinnit esimerkiksi puolustusteollisuuteen kalpenevat Yhdysvaltain rinnalla. Kasvava regulaatiopaine yhdessä Euroopan hitaan energiakriisivastauksen kanssa heikentää entisestään yritysten näkymiä Euroopassa.
Euroopan asema vihreän energian ja investointien globaalina edelläkävijänä on uhan alla. Vihreisiin investointeihin on panostettu vuosikymmeniä suurella vaivalla, ja EU on pitkällä aikavälillä pyrkinyt asettamaan itsensä maailman johtavaksi uusiutuvien teollisuudenalojen investointialueeksi. Esimerkiksi vasta vauhtiin pääsevä vetytalouden ala uhkaa nyt sijoittua Euroopan sijaan Yhdysvaltoihin. Komissiolta tarvitaan nyt niin lyhyen kuin pitkänkin aikavälin toimia.
Kirjoitin asiasta pidemmin Turun Sanomiin.
Komission tähtäimessä pahvimukit
Komissio on julkaissut ehdotuksen pakkauksia ja pakkausjätettä koskevan lain tarkistamisesta, ja loogisuudesta ei esitystä voi ainakaan kehua.
Ehdotuksella halutaan kieltää paperipohjaiset kertakäyttöastiat kokonaan vuoteen 2030 mennessä. Kahviloiden ja pikaruokaravintoloiden noutojuomamyynnistä 80 prosenttia on tarjoiltava vuoteen 2040 mennessä uudelleen käytettävistä astioista.
Monikäyttöastioiden hyödyntämiseen liittyy lukuisia epävarmuustekijöitä. Ensinnäkin on varsin todennäköistä, että vaikka astiat on kaavailtu monikäyttöisiksi, ihmiset tulevat käyttämään niitä kertakäyttöastioiden tavoin. Halusipa komissio myöntää asiaa tässä vaiheessa tai ei, muovisia monikäyttöastioita tulisi ennen pitkää löytymään katujen varsilta ja meristä.
Toinen järjettömyys monikäyttöastioissa ovat niiden koko elinkaaren aikana aiheuttamat päästöt. Toimivassa kierrätysjärjestelmässä pahvimuki sentään jatkaa kiertoaan ja päätyy elinkaarensa aikana joksikin muuksi tuotteeksi.
Komissio osoitti jälleen kerran, ettei sen tärkeysjärjestyksessä ole ainakaan osoittaa kansalaisille, että sääntely on kohtuullista ja linjassa aiempiin suuriin poliittisiin suuntaviivoihin.
Kirjoitin asiasta lisää Maaseudun Tulevaisuuteen.
Kotimaassa vaalit lähestyvät
Eduskuntavaaleihin on aikaa enää vajaat kolme kuukautta, ja kokoomuksen gallupmenestys lupaa hyvää. Vaalien keskeisiksi aiheiksi ovat nousemassa talous ja turvallisuus, joissa kokoomuksella on pöytään paljon tuotavaa.
Hallituksen holtiton rahankäyttö ja kiihtyvä velanotto ovat osoittaneet tarpeen kokoomuslaiselle talousosaamiselle. Huoli on huomattu myös valtiovarainministeriössä, jossa ollaan useasti todettu, miten matalien korkojen aika näyttäisi olevan tiensä päässä. Tosiasiat on sanottava ääneen. Huoleton lainarahan ottaminen on johtanut siihen, että pelkät valtionvelan korkomenot ovat kasvaneet 2,4 miljardiin euroon.
Olisin toivonut, että hallitus olisi käynyt velan ottamisen sijaan kiinni samalla tarmolla esimerkiksi terapiatakuun tai joustamattomien työmarkkinoiden kimppuun. Palkkaveron keventäminen olisi myös ollut varmasti huojentava toimi usean suomalaisen mielestä.
Muut puolueet kulkevat kohti vaaleja uskaltamatta esittää aitoja ehdotuksia talouden suunnanmuutokselle, ja tässä kokoomuksen vastuullinen vaihtoehto vakuuttaa. Vastuullinen taloudenpito on samalla turvallisuuspolitiikkaa – emme voi tukea Ukrainaa riittävästi, jos oma taloutemme ei ole tasapainossa.
Ennen vaalipäivää liikkuu paljon spekulaatiota koskien tulevaa hallituspohjaa. Tässä asiassa on hyvä muistaa pitää aina hieman jäitä hatussa. Yhtään ääntä ei ole vielä annettu. Olen kiinnittänyt huomiota siihen, miten eräät puolueet ovat jo ennen vaaleja julistaneet, että eivät suostu tiettyjen puolueiden kanssa hallitustyöhön. Ilmassa on tuulahdus blokkipolitiikkaa. Itse koen, että Suomi tarvitsee hyvän ja erityisesti toimintakykyisen hallituksen. Tämän takia kaikki kortit tulee pitää avoinna ja itseään ei kannata rajata turhaksi nurkkaan.
Kuun varrella tapahtunutta
Joulun alla tapasimme suomalaismeppien kanssa Tasavallan presidentti Sauli Niinistöä Mäntyniemessä. Vaihdoimme ajatuksia muun muassa Natosta, Venäjästä, Ukrainasta, Yhdysvalloista, Euroopan unionista ja tulevaisuudesta.
Täysistuntoviikolla Strasbourgissa vieraili Kansallisen sivistysliitto Kansion ryhmä. Puhetta isännöimälläni lounaalla riitti niin metsäpolitiikasta kuin Unkaristakin.
Juhlistimme Suomen itsenäisyyttä Linnan juhlien vastaanotolla. Oli kunnia päästä osallistumaan arvokkaaseen juhlaan ja kunnioittamaan veteraanien uhrauksia maamme puolesta.
Kokoomusmeppien perinteisillä jouluglögeillä keskustelimme niin EU:n talouden tulevaisuudesta, ensi kevään eduskuntavaaleista, parlamentin korruptiotapauksesta sekä asuntojen energiatehokkuudesta.
Petri mediassa
Verkkouutiset: Petri Sarvamaa: Viktor Orbánille jää lopulta luu käteen
IS: EU-maat pääsivät sopuun Ukrainan miljarditukipaketista – Unkari onnistui saamaan myönnytyksiä
Verkkouutiset: Irtautumista venäläisestä energiasta pitää vauhdittaa
Kiitos kun luit uutiskirjeen. Hyvää alkavaa vuotta!
Ystävällisin terveisin
Petri
