Uusi Suomi: Tilanne ”roikkuu yhä Viktor Orbánin pään yllä” – ”Nyt ollaan asemasotavaiheessa”
EU:n tuomioistuin tulee punnitsemaan, oliko EU-komissiolla riittävän hyvät perusteet Unkarin jäädytettyjen varojen vapauttamiseen. Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa keräsi tammikuussa 120 mepin tukiallekirjoituksen vetoomukselle, jossa hän vaati Unkarin äänioikeuden tilapäistä pidättämistä EU:n jäsenmaiden neuvostossa. Asia ei ole edennyt, mutta käynnissä on asemasota, Sarvamaa sanoo nyt.
Euroopan parlamentti aikoo haastaa toisen keskeisen EU-instituution eli Euroopan komission oikeuteen. Kiistassa on kyse Unkarin EU-varojen vapauttamisesta.
Parlamentin oikeudellisten asioiden valiokunta teki maanantaina suosituksen oikeusprosessin edistämisestä. Parlamentin puhemiehistö käsittelee asian tällä viikolla ja antanee sille vihreää valoa.
Sen jälkeen parlamentin oikeuspalvelu vie tapauksen EU-tuomioistuimen käsiteltäväksi Luxemburgiin. Oikeusprosessissa voi kestää yhdestä kolmeen vuotta.
”Uskon, että tuomioistuin käsittelee asian nopeutetussa menettelyssä. Se on aiemminkin tehnyt niin oikeusvaltioasioissa”, europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok) sanoo. Hän oli parlamentin pääneuvottelija EU-varojen ehdollisuusmekanismissa ja tuntee hyvin Unkarin oikeusvaltio-ongelmat.
Kiista parlamentin ja komission välillä on kuplinut jo joulukuusta alkaen. Euroopan komissio päätti tuolloin vapauttaa yli kymmenen miljardin euron edestä Unkarin jäädytettyjä EU-varoja.
Komissio teki päätöksensä juuri EU:n huippukokouksen alla. Moni koki, että varojen vapauttaminen liittyi siihen, että Unkarin pääministeri Viktor Orbán oli kieltäytynyt tukemasta unionin 50 miljardin euron arvoista tukipakettia Ukrainalle. Tukipaketin hyväksyminen vaati kaikkien jäsenmaiden yksimielisyyden.
Asemasotavaihe meneillään
Sarvamaa keräsi tammikuussa 120 mepin tukiallekirjoituksen vetoomukselle, jossa hän vaati Unkarin äänioikeuden tilapäistä pidättämistä EU:n jäsenmaiden neuvostossa.
Asia ei ole Euroopan parlamentin päätäntävallassa. Sarvamaan toive oli luoda poliittista painetta, jotta jäsenmaat, joilla valta on, tarttuisivat toimeen.
Toistaiseksi näin ei ole tapahtunut. Sarvamaan mielestä parlamentin luomalla paineella oli kuitenkin vaikutusta helmikuun ylimääräisen EU-huippukokouksen lopputulokseen.
Viktor Orbán ilmoitti heti kokouksen alettua, että hän suostuu tulemaan mukaan 50 miljardin euron Ukraina-pakettiin.
”Asetelma oli muuttunut tammikuun aikana. Äänioikeuden viemisestä oli tullut todellinen uhka Unkarille.”
Sarvamaan mukaan tilanne ”roikkuu yhä Orbánin pään yllä”. Jäsenmaiden piirissä ei ole harhakäsitystä siitä, että Orbán olisi muuttanut suhtautumistaan siihen, miten hän aikoo käyttää yksimielisyysvaatimusta hyväkseen.
”Nyt ollaan tällaisessa asemasotavaiheessa. Kyräillään puolin ja toisin. Asia ei ole poistunut mihinkään.”
Haastattelu on julkaistu Uudessa Suomessa 13.3.2024
