Lännen Media: Unkarin ennustetusta Nato-vitkutuksesta nähtiin vasta esinäytös – Aloite Suomen ja Ruotsin jäsenyyksien ratifioinnista tuli ”väärältä puolueelta”
4.10.2022
Valtapuolue Fidesz torppasi Suomen ja Ruotsin Nato-hakemusten ratifioinnin Unkarin parlamentissa, koska pääministeri Viktor Orbán haluaa ja voi päättää marssijärjestyksen. Maanantai-iltana kaadettu esitys asian käsittelemisestä tuli opposition sosialisteilta. Unkarin politiikan tutkija näkee, että kaksi viimeistä Nato-ratifiointia panttaavaa maata – Unkari ja Turkki – liittyvät toisiinsa enemmän kuin Suomessa on huomattu.
Ei ole sattumaa, että Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksien toteutumista vielä jarruttavat kaksi Naton jäsenvaltiota ovat nimenomaan Unkari ja Turkki.
Niin kauan kuin Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan panttaa ratifiointia, myös Unkarin pääministerin Viktor Orbánin on helppo pidätellä omaansa, eikä kiirettä ole. Kumpikin johtaja kontrolloi vahvasti maansa parlamenttia.
Unkarista tietokirjaa viimeistelevä valtio-opin yliopistonlehtori Heino Nyyssönen Turun yliopistosta sanoo, että Suomessa on jäänyt huomaamatta Turkin suuri merkitys nyky-Unkarin ulkopolitiikassa. Meille on tuttua yhteinen suomalais-ugrilainen taustamme unkarilaisten kanssa, mutta Unkarin historiaan kuuluu pitkä turkkilainen vaikutus. Se on nyt nostettu etusijalle.
– Orbán piti alkuvuodesta 2016 yhden pitkistä puheistaan. Siinä hän määritteli Unkarin ulkopolitiikan kolmioksi, jonka kulmissa intressejä ei saisi sotkea. Ne kulmat olivat Berliini, Moskova ja Ankara. Yhdysvaltoja ei tuolloin mainittu edes nimeltä, mutta Turkki nousi tärkeäksi.
Nyyssönen muistuttaa, että Unkari ja Turkki ovat olleet läheisissä tekemisissä. Hän näkee maiden valtiojärjestelmät tavallaan samanlaisina, pehmeän autoritaarisina tai vaaliautoritaarisina. Orbánin termi on ”illiberaali demokratia”. Nato-viivyttelyä Nyyssönen pitääkin juuri sellaiselle järjestelmälle ominaisena tapana toimia.
Nato-ratifioinnin torppaus oli vasta alkua
Unkarin parlamentista levisi maanantai-iltana uutinen, jonka mukaan valtapuolue Fideszin kansanedustajat olivat äänin 117–39 torpanneet opposition sosialistien aloitteen käsitellä Suomen ja Ruotsin Nato-asiat jo seuraavana päivänä. Torppaus ei tarkoita Unkarilta lopullista ”eitä” Suomen ja Ruotsin hyväksymiselle Natoon.
– Ei missään nimessä, sanoo Unkaria pitkään oikeusvaltioperiaatteen toteuttamisen pääneuvottelijana tarkkaillut meppi Petri Sarvamaa (kok.)
– Luin eilistä niin, että siinä ei ollut mitään yllättävää. Sehän oli sosialistien työjärjestysehdotus. Eihän Fidesz nyt toki voinut mitään muuta tässä tapauksessa tehdäkään kuin äänestää sen kumoon. He haluavat tietenkin itse määritellä marssijärjestyksen, mihin heillä on Unkarissa täysi mahdollisuus.
– On täysin Orbánin ja Fideszin käsissä, miten homma tehdään ja mitä kaikkea sen yhteydessä framille halutaan tuoda.
Sekä Sarvamaa että Nyyssönen uskovat, että varsinainen tapahtumasarja Unkarin hyväksymispäätöksen syntymiseksi on vielä näkemättä. Ratifiointi tuodaan parlamenttiin, kunhan se Orbánille sopii.
Nyyssönen ei ”periaatteessa” näe mitään syytä, miksi Unkarin pitäisi torpata Suomen tai Ruotsin Nato-jäsenyys. Sellaista ei ole tuotu esiin.
– Unkarin päässä ei ole syytä olla ryhtymättä ratifioimaan tätä, kun mietitään kansainvälistä mainetta ja kaikkia tällaisia asioita. Kun syytä ei ole ja jos näin kuitenkin tapahtuu, se on koulukiusaamista, Nyyssönen sanoo.
Unkarin suunnalta tulleet viestit ovat olleet ristiriitaisia. Suomen valtiojohto on ilmaissut, että se odottelee Unkarista luvattua myönteistä päätöstä. Viimeksi kuitenkin Unkarin ulkoministeri Péter Szijjártó sanoi, että periaatteessa me kyllä kannatamme avoimien ovien politiikkaa, mutta Turkin ”hienotunteisuus” on otettava huomioon.
”Harva on koulukiusaaja yksinään”
Sarvamaa sanoo koulukiusaamisen olevan tähän sopiva sana, koska harvoin kukaan on yksinään kiusaajana.
– Kiusaaja tarvitsee kavereita. Se vähän suojaa sitä omaa käytöstä, että on joku toinenkin, Sarvamaa kommentoi Euroopan parlamentin täysistunnosta Strasbourgista.
Orbánin Fidesz-puolueella on Unkarin parlamentissa kahden kolmasosan enemmistö, joten oppositiota ei tarvitse ottaa huomioon. Nyyssönen puhuu totalitarismin perinteestä siinä, että oppositio voi kyllä kannattaa lakeja mutta sen on lähes mahdotonta saada omia esityksiään läpi.
Aloite Suomen ja Ruotsin Nato-käsittelystä tuli väärältä puolueelta.
– Tulkintani on, että tämä oli hyvin nokkela opposition eli sosialistien manööveri, jotta me voisimme keskustella tästä asiasta nyt. Melkein veikkaan, että sosialistit tekivät sen tietoisesti kyetäkseen näyttämään Euroopalle, kuinka ikävä hallitus on, Nyyssönen sanoo.
Sarvamaa ennusti jo viime viikolla jutussamme, että Unkari jättäytyy viimeiseksi ratifioimattomaksi maaksi – vieläpä Turkin jälkeen. Hän on yhä samaa mieltä. Sitä hän ei osaa aavistaa, millainen iltalypsy tai neuvotteluyritys vitkutukseen voi liittyä ja mihin suuntaan.
Unkarin saamaa oikeusvaltiokritiikkiä ja EU-rahojen menettämisen uhkaa Sarvamaa pitää eri asiana kuin Nato-jäsenyyksiä. Sama logiikka toimii kuitenkin myös niin päin, ettei Unkarilla ole painetta ratifioida.
– Tämä näytelmä nähdään vielä. En osaa tietenkään sanoa tarkalleen etukäteen, mitä kaikkea he yrittävät koplata, varsinkin kulissien takana, koska sehän tulee tapahtumaan täysin kulissien takana.
– Lopputuloksesta en ole huolissani. Kysymys on vain siitä, kauanko tämä prosessi kestää, Sarvamaa sanoo.
”Unkaria ei enää kiinnosta kansainvälinen maine”
Nyyssönen kuvaa Unkarin hallituksen ajattelua löysässä hirressä pitämiseksi: ”Annetaan vähän poikien odotella.”
– On esitetty spekulaatioita, josko Turkinkin kuvio venyisi heidän ensi kesän vaaliensa yli. Uskon kyllä, että kun pienestä valtiosta on kysymys, suuremmat valtiot pyrkivät sen verran painostamaan, että se voi tulla aikaisemminkin.
Sen Nyyssönen jättää arvailujen varaan, onko Unkarin Nato-asiasta kenties sovittu Vladimir Putinin ja Orbánin kesken tai missä määrin siitä on keskusteltu Erdoğanin kanssa. Kukaan johtopoliitikoista ei sano sellaista ääneen.
– Jos ajatellaan kansainvälistä mainetta, kyllähän tämän olisi voinut hoitaa paljon paremminkin. Miksi pitää olla kahden viimeisen joukossa? Ilmeisesti Orbán ja Unkari ovat menneet niin vuosia, ettei heitä enää ole pitkään aikaan kiinnostanut se kansainvälinen maine.
Uutinen julkaistu Lännen Mediassa 4.10.2022.
