Turun Sanomat: Ukrainan matka EU-jäseneksi käynnistyy – Venäjälle jäi luu käteen
Laajentumiskomissaari Olivér Várhelyi julkaisi odotetun raportin EU:n laajentumisesta – suuria yllätyksiä ei nähty. Ukrainan ja Moldovan jäsenyysprosessit potkaistaan käyntiin ja neuvottelut käynnistetään pian.
Tämä ja Georgian kandidaattistatuksen ehdottaminen lähettää selvän viestin Venäjälle maiden kuulumisesta länteen. Suurimpina haasteina liittymisille ovat toki käynnissä oleva sota sekä Moldovan Transnitriassa olevat venäläisjoukot.
Yksi komission raportin puhuttaneista kohdista oli se, ettei Bosnia-Hertsegovinan liittymisneuvotteluita päätetty avata Ukrainan ja Moldovan tavoin. Tämä viesti on märkä rätti maalle, joka hyväksyttiin jäsenehdokkaaksi jo vuonna 2016. Unionin on nyt pidettävä huolta siitä, ettei komission päätös johda EU-vastaisten asenteiden kasvuun Bosniassa ja laajemmin Balkanilla. Tästä pitäisivät varmasti Putin ja Venäjä.
Laajentuminen ei tosiaan tule ongelmitta. Välitön riski kohdistuu jo ensi kesän vaaleihin, jossa euroskeptikot tulevat varmasti hyödyntämään laajentumista retoriikassaan. Unkari tullaan esittämään varoittavana esimerkkinä siitä, miten EU:n laajentuminen itään on jo rampauttanut unionin yhtenäisyyttä ja toimintakykyä.
Maltillisten ja EU-myönteisten toimijoiden onkin vastauksena korostettava oikeusvaltiomekanismin tarjoamaa mahdollisuutta jäädyttää EU-varoja valtioilta, jotka eivät pelaa Unkarin tavoin yhteisiä sääntöjä ja arvoja kunnioittaen. Ei siis riitä, että kriteerit täyttyvät vain liittymishetkellä – oikeusvaltioperiaatteesta ja muista tärkeistä ehdoista on pidettävä kiinni myös EU:n jäsenenä. Tämä on vahva viesti myös unioniin pyrkiville valtioille.
Seuraavat askeleet ovat selvät. Ehdokasmaiden tulee muuttaa käytänteitään jäsenyyden vaatimaan suuntaan. EU:n puolestaan täytyy aloittaa vakavahenkiset keskustelut siitä, miten unionia jatkossa rahoitetaan ja miten päätöksenteko säilyy tehokkaana. Konkretiaa tältä osin tarvitaan, sillä nykyjärjestelmää ei ole luotu siihen paineeseen, jonka uudet jäsenmaat mukanaan toisivat.
Prosessi tulee olemaan pitkä ja on todennäköistä, ettei ainakaan Ukrainaa ja Moldovaa kutsuta jäsenmaiksi tämän vuosikymmenen puolella. Hyvää esimerkkiä muille ehdokasmaille voisi näyttää Montenegro, jonka uusi EU-myönteisten johtama hallitus on visioinut maasta Balkanin Sveitsiä ja Euroopan Singaporea.
Itse haluan toistaa viestin, josta olen syksyn aikana muistuttanut: EU ei saa syyllistyä liialliseen kiirehtimiseen, vaan liittymisehdoista on pidettävä tiukasti kiinni loppuun asti. Nyt alkava laajentuminen on Euroopan tulevaisuuden, oikeusvaltioperiaatteen sekä demokratian kannalta kohtalonkysymys.
Petri Sarvamaa, MEP (kok/EPP)
Mielipidekirjoitus on julkaistu Turun Sanomissa 10.11.2023
