Tilatarkastusten täysremontille meppien tuki, Maaseudun Tulevaisuus
25.9.2015
Maatalouden vaikean vuoden keskellä Brysselistä saatiin kaksi viikkoa sitten positiivisiakin uutisia. Euroopan parlamentti löysi vahvan poliittisen tahdon EU-tukien vaatimien viranomaistarkastusten järkevämpään järjestämiseen. Oma-aloitemietintöni aiheesta hyväksyttiin äänin 575 puolesta, 21 vastaan.
Kirjoitin tavoitteistani mietinnön sisällöksi Maaseudun Tulevaisuudessa 29.5.2015. Ongelma on tiivistettynä tämä: yhteisen maatalouspolitiikan kautta jaettujen tukien valvontaan käytetään jäsenmaiden tasolla vuosittain yli 4 miljardia euroa. Olemassa oleva valvontajärjestelmä on kallis, tehoton ja erittäin raskas niin hallinnolle kuin viljelijälle. Lyhyesti se on remontin tarpeessa.
Parlamentti oli äänestyksissä samaa mieltä ja esitykseni hyväksyttiin niin valiokunnassa kuin täysistunnossakin parlamentin kannaksi. Mietintö nostaa esiin kaksi keskeistä tavoitetta: tarkastusten riskiperusteisuuden selvän lisäämisen ja yhtenäisen tarkastusmallin käyttöönoton. Kumpikin uudistus muovaisi järjestelmää tehokkaampaan ja uskottavampaan suuntaan.
Parlamentti kannatti riskiperusteisuuden ulottamista toimiala- ja maakohtaiseksi. Tämä tarkoittaisi, että ne jäsenmaat, joissa virheitä on ilmennyt vähemmän, voitaisiin palkita vähemmillä tarkastuksilla. Sääntöjä useammin rikkovissa jäsenmaissa valvonta puolestaan kiristyisi. Kyseessä on lopulta reiluin, kustannustehokkain ja loogisin tapa järjestää tarkastukset.
Ajatuksesta on keskusteltu aiemminkin, mutta muutosvastarinta on ollut suurta. Heikommin sääntöjä noudattavat tai valvonnassa epäonnistuvat valtiot eivät ymmärrettävästi ole halunneet tietoja osaksi päätöksenteon perustaa. Nykytilanne ei kuitenkaan ole kestävä tai oikeudenmukainen. Maatalouden osuus EU:n budjetista on niin suuri, ettei veronmaksajien rahojen valvonta voi perustua tiedon peittelyyn tai ikävien otsikoiden välttämiseen.
Yhtenäinen tarkastusmalli puolestaan tarkoittaisi johdonmukaisempia tarkastuksia tilojen kesken sekä luotettavampaa tietoa ja tiedonjakoa kansallisen ja EU-tason välillä. Malli vähentäisi osaltaan tarkastusten määrää, kun komission ja EU:n tilintarkastustuomioistuimen ei tarvitsisi tarkastaa osaa jo kerran tarkastetuista tiloista uudelleen vain varmistaakseen kansallisten viranomaisten saamien tulosten oikeellisuuden.
Tarkastukset tulisi jatkossa toteuttaa samalla kertaa aina kun mahdollista. Mietintö ottaa myös kantaa rangaistusten suhteettomuutta, samasta virheestä tapahtuvaa kaksinkertaista sakottamista ja sääntöjen joustamattomuutta vastaan. Lisäksi viljelijän taakkaa pyritään helpottamaan hyödyntämällä paremmin sähköisiä hakujärjestelmiä ja älyviljelyn kehitystä.
Vuosi vuodelta monimutkaisemmaksi muuttunut sääntely ja raskaampi byrokratia tukahduttavat maatalouden vetovoiman ja vievät viljelijän huomion pois tuotannosta. Mietintö on vasta ensimmäinen askel kohti muutosta, mutta se osoittaa, että parlamentti ymmärtää ne ongelmat, paineet ja ristiriidat jotka alan toimijat ovat meille edustajille osoittaneet.
Komissio valmistelee paraikaa muutoksia CAP:n yksinkertaistamiseksi ja on ollut parlamentin ajatuksille vastaanottavainen. Ensimmäisiä merkkejä muutoksen suunnasta saadaan ensi vuonna, kun komissio julkaisee esityksensä. Voi kuitenkin olla, että perusasetusten uudistaminen ei näin keskeisiltä osin onnistu ennen seuraavaa isoa CAP-uudistusta vuonna 2020. Vuosiluvusta huolimatta parlamentin vahva kanta on nyt kirjattu – tarkastusten järjestämistapa kaipaa täysremonttia.
Julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 25.9.2015
