Tieverkosta säästäminen heikentää koko taloutta, Uusi Suomi
16.5.2014
Vaalikampanjani on vienyt minua vauhdilla ympäri Suomea koko alkuvuoden. Tuhansia ja taas tuhansia kilometrejä on taittunut pitkin kotimaamme teitä. Voin sanoa nähneeni tiestömme kokonaiskuvan, sen rapistuvan kunnon ja välittömän korjaustarpeen.
Parlamentin liikennevaliokunnan ainoana suomalaismeppinä olen tutustunut perusteellisesti Suomen liikenteen erityispiirteisiin ja yrittänyt oppia myös muiden maiden tilanteista. Yksi asia on noussut päivänselvästi esiin: infrastruktuurin on pakko olla kunnossa, jotta taloudella olisi edellytykset toimia.
Yhtälö talouden ja infrastruktuurin välillä tiedostettiin EU:ssa myös rahoituskehyksen kakkua jakaessa. Verkkojen Eurooppa -rahoitusinstrumentti joutui suurten säästöjen kohteeksi, mutta leijonanosa säästöistä kohdennettiin energiaverkko- ja tietoliikennepuolille. Eurooppalaisten tie- ja raideverkkojen kehittämiseen varattiin lopulta reilu 23 miljardia euroa seuraavan seitsemän vuoden aikana.
EU:n on valmis osallistumaan kustannuksiin myös kotimaisissa hankkeissa, mutta jokainen projekti vaatii kansallista osarahoitusta. Verkkojen Euroopan kautta EU on valmis tukemaan jokaista investoimaamme euroa unionin yhteisillä rahoilla yli kolmessakymmenessä eri raide- ja satamaprojektissa, joilla Suomi saataisiin logistisesti yhä lähemmäs Eurooppaa. Ilman panostusta tämäkin tarjous jää käyttämättä.
Suomen todelliset verisuonet, maantiet, ovat yleiseurooppalaisesti vähemmän keskeisiä. Näistä meidän tulee itse pitää huoli, sitä vastuuta emme voi sälyttää muille.
Suomen tilanne eroaa muusta Euroopasta niin, että pieni väkilukumme ja pitkät etäisyytemme jättävät meidät kovin usein ilman järkeviä vaihtoehtoja kulkemisen suhteen. Junaliikenteen puolella verkkomme kyllä toimii, mutta sen kattavuus ei yksinkertaisesti aina mahdollista raskaan liikenteen siirtämistä raiteille tai vapaa-ajan liikkumisemme hoitamista junalla. Kuinka monen kesämökki tai mummola sijaitsee juna-aseman välittömässä läheisyydessä?
Kokonaisuus sitoo meidät kiinni teihimme ja toimivasta tieverkosta tulee elämisen edellytys. Liiketoiminta, perhe-elämä ja harrastukset ovat kaikki yhtä lailla kiinni perille pääsemisestä. Moderni elämä on aina liikkeessä, ja jouheva liikenne vaikuttaa kaikkeen.
Mikään yllä olevasta ei ole yllättävää tai kiistanalaista. Siksi onkin pelottavaa, kuinka huonoon kuntoon olemme tiemme päästäneet. Taloudellisesti ajat ovat olleet vaikeat, ja olen itsekin vaatinut budjetin tasapainottamista. Tiedän, että jostain on leikattava. Kehysriihessä leikkaukset kohdistuivat jo ennestään karuun tilaan ajautuneihin tieverkon ylläpitorahoihin.
Tässä on nyt harkinnan paikka. Ei kehysriihen päätöksissä, vaan tulevissa painotuksissa tierahoituksen suhteen. Tämän suuntainen kehitys on jatkunut jo niin pitkään että esimerkit ovat konkreettisesti jokaisen kansalaisen nähtävissä ympäri Suomea. Pelkästään tieturvallisuuden nimissä on selvää, että rahaa on ensi hallituskaudella panostettava tieverkon kuntoon.
Viisaus ei aina asu Brysselissä. Tällä kertaa kuitenkin huomio on kiinnitetty ajoissa liikenteen ja talouden väliseen linkkiin ja kehitykseen on alettu panostaa kunnolla. Ratkaisu on kaukonäköinen ja tärkeä. Ilman toimivia edellytyksiä eivät talouden pyörät voi pyöriä. Kauanko kestää, että Suomessa herätään taas tiedostamaan tämä totuus?
Julkaistu US:n puheenvuorossa 16.5.2014.
