28.1.2017
Petri Sarvamaa ja Erkki Tuomioja arvioivat Trumpin ensimmäisen viikon antia Ylen ruotsinkielisille radiouutisille. Sarvamaan mukaan transatlanttinen suhde on tärkeä Euroopalle, minkä vuoksi Trumpin luoma kaaos on huolestuttavaa. ”Meidän on kuitenkin pidettävä pää kylmänä”, kehottaa Sarvamaa. Hän toivoo Trumpin tietävän, mitä tekee.
27.1.2017
Petri Sarvamaa arvioi Trumpin ensimmäisen viikon antia Ylen ruotsinkielisille radiouutisille. Haastattelu kohdasta 2:40 alkaen.
20.1.2017
Yhdysvaltojen uusi presidentti Donald Trump astuu tänään virkaansa. Hetki on tärkeä myös Euroopalle. Yhdysvaltojen ja Euroopan yhteenlaskettu osuus maailma bruttokansantuotteesta on noin 50 prosenttia ja niiden välinen kauppa vilkasta. Lisäksi Eurooppa on hyvin riippuvainen Yhdysvaltojen halukkuudesta puolustaa maanosaamme sotilaallisesti.
Presidenttinä Trumpilla tulee Yhdysvaltojen perustuslain mukaan olemaan huomattavan paljon valtaa sekä kauppasuhteissa että ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Hänen mahdollisuuksiinsa onnistua uudessa tehtävässään suhtaudutaan kuitenkin epäilevästi.
Huoli ei johdu pelkästään Trumpin poliittisista linjauksista vaan ennen kaikkea niiden epävarmuudesta. Hän saattaa esittää saman päivän aikana täysin ristiriitaisia kommentteja eikä ole tunnettu yksityiskohtiin paneutumisestaan. Tällainen epävarmuus sopii huonosti maailmanpolitiikkaan.
Toisaalta Trump on johdonmukaisesti kritisoinut maansa sotilaallista liittoutumista ja vaatinut muita valtioita maksamaan Yhdysvaltojen tarjoamasta kansainvälisestä turvallisuudesta. Pahimmassa tapauksessa tämän pelätään tarkoittavan, että Yhdysvallat vetäytyy Natosta ja irtisanoutuu Euroopan puolustamisesta. Toisaalta Trump saattaa saada eurooppalaiset johtajat vihdoin panostamaan omaan puolustukseensa ja nostamaan siihen tarkoitetut määrärahat riittävälle tasolle.
Myös vapaakauppaan Trump on suhtautunut kielteisesti jo 90-luvulta lähtien, jolloin hän kritisoi Yhdysvaltojen Kanadan ja Meksikon kanssa solmimaa Pohjois-Amerikan vapaakauppasopimusta. Nyt Trump on luvannut suojata amerikkalaisia työpaikkoja ja tuotantoa pakottamalla suuryritykset säilyttämään ja jopa palauttamaan toimintaansa Yhdysvaltoihin. Tällä saralla hän on pannut jo tuulemaan.
Esimerkiksi Ford peruutti suunnitelmansa Meksikoon rakennettavasta tehtaasta, kun Trump uhkasi asettaa tuontiautoille huimat tullimaksut. Sen sijaan yhtiö nykyaikaistaa Yhdysvalloissa sijaitsevia tehtaitaan ja luo amerikkalaisille 700 uutta työpaikkaa.
Sekä taloustieteilijät että yritysjohtajat pitävät Trumpin puheita korkeista tuontitulleista ja vapaakauppasopimusten purkamisesta päättöminä. Nykyaikainen talous kun perustuu nimenomaan suhteellisen edun periaatteelle, jonka mukaan valtioiden kannattaa erikoistua ja käydä kauppaa.
Trumpin presidenttikausi tulee vaikuttamaan sekä Eurooppaan että laajemminkin maailmanpolitiikkaan, vaikka muutosten tarkkaa sisältö ei vielä tiedetä. Ajatusmaailman murroksessa voi piillä myös hyviä puolia kun Trumpin politiikka ravistelee vanhoja itsestäänselvyyksiä. Selvää on ainakin, että Trump on saanut jo nyt enemmän aikaan kuin kukaan aiempi presidentti ennen Valkoiseen taloon muuttoa – niin hyvässä kuin pahassa.
Trump on Eisenhowerin jälkeen ensimmäinen, joka nousee politiikan ulkopuolelta Yhdysvaltojen presidentiksi. Hän ei piittaa Washingtonin eliitistä tai vakiintuneista käytännöistä. Nämä ominaisuudet epäilemättä auttoivat Trumpin kampanjaa ja vetosivat amerikkalaisiin. Virkaanastujaisten jälkeenkin ne vaikuttavat uuden presidentin politiikkaan ja parhaassa tapauksessa synnyttävät uusia ratkaisuja vanhoihin ongelmiin.
Vaaleissa toteutuva kansan tahto on demokratian olennainen piirre. Riittävä osa amerikkalaisista yksinkertaisesti haluaa enemmän teollisuuden työpaikkoja ja vähemmän muiden maiden turvallisuuden puolesta kuolleita sotilaita.
Yhdysvaltojen marraskuinen vaalitulos on hyväksyttävä ja Trumpin presidenttikautta aidosti kunnioitettava. Hänelle on annettava sama mahdollisuus kuin muillekin. Trumpilla on nyt ennennäkemätön tilaisuus palauttaa politiikka takaisin juurilleen.
Julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 20.1.2017.
18.11.2016
Kansainvälisessä kauppapolitiikassa on havaittavissa paineita siirtyä monenkeskeisistä sopimuksista kahdenvälisiin suhteisiin. Petri Sarvamaa (kok.) sanoo tämän aiheuttavan heikennystä EU:n toimivaltaan. Suomelle tilanne on erityisen haastava, sillä pienen valtion on hankalampi saada ääntään kuuluviin.
Suomi ja Euroopan komissio vääntävät tällä hetkellä siitä, sitovatko suomalaiset metsät hiilidioksidia vai ovatko ne päästöjen lähde. Petri Sarvamaan ja muiden europarlamentaarikkojen mielestä on epäreilua, että suomalaisia metsiä tulkitaan hiilidioksidin päästöjen lähteiksi.
