Verkkouutiset: ”Petri Sarvamaa: Donald Trumpin päätös on katastrofaalinen”

15.4.2020

Kokoomuksen europarlamentaarikot Petri Sarvamaa, Henna Virkkunen ja Sirpa Pietikäinen pitävät Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin päätöstä keskeyttää Maailman terveysjärjestö WHO:n rahoitus vastuuttomana.

– Trumpin päätös on katastrofaalinen. Maksujen keskeyttäminen pandemian keskellä on vaarallinen askel väärään suuntaan ja sillä on lamaannuttava vaikutus WHO:n kykyyn toimia, Petri Sarvamaa toteaa.

– Koronavirus leviää nyt nopeasti monissa kehittyvissä maissa eikä näiden maiden terveydenhuoltojärjestelmä pysty vastaamaan viruksen aiheuttamaan uhkaan. Tällaisessa tilanteessa WHO:n rahoitusta pitäisi nimenomaan lisätä, eikä jättää haavoittuvimmassa asemassa olevia oman onnensa nojaan, hän sanoo.

Lue koko uutinen täältä >

USA:n ja Kiinan kaupparähinä on myrkkyä myös Suomen taloudelle, IL-blogi

23.5.2019

Kevään talousennusteissa on varoiteltu kasvun hidastumisesta ja nousukauden loppumisesta. Komissio ennustaa EU:n bruttokansantuotteen kasvavan tänä vuonna vain 1,4 prosenttia. Valtiovarainministeriö arvioi Suomen talouden kasvavan 1,7 prosenttia. Huolestuttavinta on kuitenkin lukujen taakse piiloutuva suuntaus, jonka mukaan Suomen talouskasvu jatkaa hidastumistaan ensi vuonna, vaikka EU:n talous kääntynee vienoiseen nousuun.

Suomen vaikeuksiin vaikuttaa varmasti maailmantalouden epävakaa tilanne. Viennin ja ulkomaankaupan osuus meidän BKT:stamme on huomattava. Kun maailmantalouden ja globaalin kaupan kasvun arvioidaan hidastuvan tänä ja ensi vuonna, se ei voi olla vaikuttamatta Suomen talouteen ja yritystemme näkymiin. Sekä Suomessa että EU:ssa ollaan yhä enemmän kotimaisen kysynnän varassa, kun vienti hidastuu vääjäämättä.

Viime viikkoina kärjistyneet vaikeudet Yhdysvaltojen ja Kiinan välisessä tullikiistassa eivät tilannetta helpota. Molemmat maat ovat tärkeitä vientimarkkinoita suomalaiselle teollisuudelle. Isojen kansantalouksien epävarmuus on myös myrkkyä koko maailmankaupalle ja taloudelle. Rähinä on jo aiheuttanut huojuntaa kansainvälisillä osakemarkkinoilla.

Uhkaavassa Tyynenvaltameren kauppasodassa on kyse kauppataseista ja tullimaksuista. Korkeammilla tulleilla yritetään suojata Yhdysvaltojen teollisuutta ja työpaikkoja kansainväliseltä kilpailulta nostamalla tässä tapauksessa kiinalaisten tuotteiden hintoja ja vähentämällä niiden kysyntää.

Protektionismin perään haikaileminen ja lyhyen tähtäimen paikallisten hyötyjen maksimoiminen keinolla millä hyvänsä on kuitenkin epärehellistä. Yhteisiin sääntöihin perustuva kansainvälinen kauppa ja siitä kumpuava talouskasvu ovat todistetusti parantaneet elintasoa myös kehittyneissä maissa, vähentäneet köyhyyttä ja lisänneet vakautta.

Kiina ei tietenkään ole tässä kiistassa viaton pulmunen. Maa suojelee tiukasti omaa teollisuutta ja markkinoitaan samaan aikaan kun kiinalaiset yritykset kahmivat osuuksia ulkomailla. Sitä syytetään myös Maailmankauppajärjestön sääntöjä rikkovista valtiontuista. Kiina ei yksinkertaisesti pelaa maailmankaupassa samoilla ehdoilla avointen länsimaisten markkinatalouksien kanssa, ja Yhdysvallat sai siitä ensimmäisenä tarpeekseen.

Tässä tilanteessa meidän Suomessa ja EU:ssa on jatkettava kaupan esteiden ripeää poistamista omilta sisämarkkinoiltamme ja toimittava vakauttavana tekijänä. EU on maailman suurimpia talouksia, joten sen suunnalla on vaikutusta maailmanlaajuisesti. Samalla reiluja kauppasuhteita pitää kehittää sekä Yhdysvaltojen että Kiinan kanssa.

Julkaistu IL-blogissa 23.5.2019

Venäjä haluaa hajottaa EU:n, IL-blogi

16.5.2019

Venäjä yrittää jatkuvasti heikentää Eurooppaa oman suurvalta-asemansa vahvistamiseksi. Sen tavoitteena on hajottaa EU ja vetää matto alta yli 70 vuotta mantereellamme rauhaa, vakautta ja vaurautta rakentaneilta arvoilta. Demokratia, vapaus ja ihmisoikeudet ovat Kremlille perustavanlaatuinen uhka.

Länsimaisten yhteiskuntien ja kansanvallan kulmakiveen osuvat valeuutiset ja vaalivaikuttaminen ovat tästä räikein esimerkki. Viime viikolla julkisuuteen tulleiden tietojen mukaan jopa 241 miljoonaa eli noin puolet EU:n väestöstä olivat kymmenen päivän tarkastelujakson aikana mahdollisesti törmänneet venäläisten toimijoiden levittämään harhaanjohtavaan tietoon sosiaalisessa mediassa.

Tämä on hälyttävää monestakin syystä. Ensinnäkin levitettävä valheellinen tieto saattaa olla jo sinänsä vaarallista vaikkapa terveydelle. Esimerkiksi rokotusten väitetään aiheuttavan autismia, minkä seurauksen lapsia jätetään rokottamatta ja he sairastuvat ennaltaehkäistävissä oleviin vaarallisiin tauteihin.

Ja toiseksi, julkista keskustelua myös ohjaillaan disinformaation avulla tehokkaasti esimerkiksi poliittisen tai taloudellisen hyödyn saavuttamiseksi. Räikeimpiä tapauksia ovat Putinin toiveiden mukaan menneet Yhdysvaltojen viimeisimmät presidentinvaalit ja Brexit-kansanäänestys, joiden aikana venäläisten bottien myötävaikutuksella kärjistyneet jakolinjat rapauttavat yhä kansalaisten luottamusta demokraattisiin instituutioihin.

Venäjä kylvää epäluottamuksen siemeniä korostamalla varsinkin yhteiskuntia jakavia kysymyksiä. Pidemmän päälle vastakkainasetteluiden keinotekoinen voimistaminen ja keskustelun ohjailu pelaavat auttamatta Putinin pussiin heikentämällä eurooppalaista yhteiskuntajärjestystä kohtaan tunnettua luottamusta.

Vastatoimia tarvitaan kipeästi. Eurooppalaiset eivät saa joutua Moskovan vallanhimon ja manipulaation sätkynukeiksi. Venäläisten vaikuttamiseen on puututtava entistä hanakammin tarkistamalla faktoja, lisäämällä läpinäkyvyyttä ja parantamalla medialukutaitoa. Vahva EU on meidän kaikkien etu.

Siksi olen yhdessä romanialaisen meppikollegani Siegfried Mureșanin kanssa ajanut eteenpäin StratCom Plus -hanketta, joka seuraa ja korjaa Venäjän levittämää harhaanjohtavaa tietoa. Vuodelle 2018 neuvottelimme projektille 1,1 miljoonan euron ja tälle vuodelle kolmen miljoonan euron rahoituksen EU-budjetista.

Meillä on vastassamme erittäin laajalle levinnyt, tarkasti kohdennettu ja runsaasti rahoitettu propagandakampanja. Eurooppalaisten arvojen puolustaminen on jokaisen asia ja kaikkien etu silloinkin, kun päivänpolttavat kysymykset jakavat mielipiteitä.

Trollit tekevät vaikutustyötään useiden vuosien aikajänteellä, mutta vaalit ovat aina poikkeuksellisen hyvä tilaisuus kääntää meidät toisiamme vastaan ja kerätä hajaannuksen sato Venäjän laariin. Maa on todistetusti käyttänyt tätä hyödykseen jo lukuisia kertoja. Tehdään näistä eurovaaleista poikkeus.

Julkaistu IL-blogissa 16.5.2019

Suomi ja muu maailma, IL-blogi

15.4.2019

Onhan se kummallista. Mitä enemmän maailmalla myllertää, sitä vähemmän Suomen poliittisessa keskustelussa sitä pohditaan. Eduskuntavaalien alla puhuttiin kuukausikaupalla sotesta, vanhustenhoidosta ja ilmastomuutoksesta. Kaksi ensimmäistä olivat puhtaasti suomalaisia aiheita ja ilmastomuutosta käsiteltiin sitäkin hyvin suomalaisesti, ikään kuin me suomalaiset voisimme jotenkin erityisesti vaikuttaa ilmakehän lämpötilaan.

Ainoa seikka, joka tunki ulkomaailmasta tähän ummehtuneeseen tilaan, oli Suomen tuleva EU-puheenjohtajuus. Mutta sekin sai takuuvarman suomalaisen käsittelyn. Miten Suomi pärjää? Miten Suomi pärjää, jos hallituksen muodostaminen menee liian lähelle puheenjohtajuutemme alkamista 1. heinäkuuta? Selviämmekö ME tehtävästä kunnialla?

Nyt vaalit on käyty ilman, että äänestäjiä olisi juuri ollenkaan vaivattu todellisilla ja konkreettisilla kysymyksillä kansainvälisen politiikan asettamista haasteista Suomelle ja suomalaisille:

Millainen on Itämeren sotilaallinen jännitystila? Miksi Suomen pitää korvata käytöstä poistuvat Hornet-hävittäjät vähintään täysimääräisesti? Mitä tällä hetkellä tapahtuu täysillä riehuvassa kybersodassa, jossa Suomikin on mukana? Miten hallitsematon kansainvaellus voidaan ehkäistä tulevaisuudessa? Miten Suomi on mukana EU:n yhteisessä rajavalvonnassa? Mitä Suomen vientiteollisuudelle oikeasti tapahtuu seuraavan vuoden aikana, jos Brexit toteutuu ilman selviä sopimuksia? Tai jos Brexit ylipäätään toteutuu? Mikä on EU:n kauppapolitiikan merkitys Suomelle ja suomalaisille? Miksi ja miten Suomi voi parhaiten vahvistaa suomalaisten  turvallisuutta toimimalla maksimaalisesti EU:n turvallisuusyhteistyössä, kuten tietojen sujuvassa vaihtamisessa? Miten meidän pitäisi suhtautua taloudelliseen yhteistyöhön Kiinan kanssa? Entä Venäjän kanssa? Mitenkäs tämä Nordstream-kaasuputki ja Yhdysvaltain suhtautuminen siihen? Niin ja kaiken kaikkiaan kansainvälinen energiapolitiikka…

Tuossa vain muutamia kysymyksiä, jotka kaikki vaikuttavat suomalaisten elämään.

Eduskuntavaalissa päätetään siitä, mitkä puolueet muodostavat maahan seuraavan hallituksen. Uudella hallituksella pitää olla kannat valmiina ja jonkinlaiset vastaukset selvillä näihin edellä mainittuihin kysymyksiin, koska ne kaikki vaikuttavat suoraan suomalaisten elämään.

Viime kuukausien aikana käydyt vaalikeskustelut eivät antaneet kansalaisille juuri minkäänlaista kuvaa siitä, miten eri puolueet ovat näihin kysymyksiin valmistautuneet. Vastaukseksi puolueelle ei voi riittää se, että ”meillä ei ole varaa uusiin hävittäjiin”. Eikä yleiseksi syyksi koko maailman poissaololle vaalikeskusteluista (lukuun ottamatta sitä ilmastonmuutosta, jonka lähes kaikki puolueet antoivat ymmärtää voivansa ratkaista) riitä se, että keskustellaan näistä sitten europarlamenttivaalin alla. Koska se on se Suomen hallitus, jolla pitää olla vastaukset näihin kysymyksiin.

Ehkä juuri tästä keskustelun puuttumisesta osaltaan johtuu se, että meille saattaa tulla hallitus, jolla on entistä vähemmän vastauksia maailman kysymyksiin. Jotka ovat juuri niitä kysymyksiä, jotka vaikuttavat suomalaisten elämään lähiaikoina enemmän kuin kertaakaan sitten 1930-luvun.

P.S. Vastaan kuitenkin omalta osaltani kaikkiin edellä esittämiini kysymyksiin tulevien päivien ja viikkojen kirjoituksissani ja keskusteluissa suomalaisten kanssa ympäri maata.

Julkaistu IL-blogissa 15.4.2019

Nato-jäsenyys takaisi rauhan Suomessa, IL-blogi

18.3.2019

Uskottava armeija ja kunnollinen sotilaallinen pelote ovat parhaat rauhan takeet nykymaailmassa. Itärajan taakse ei saa antaa aihetta edes leikitellä ajatuksella Suomen turvallisuuden uhkaamisesta. Järkevin puolustusteko olisi katkaista tällaisilta kuvitelmilta siivet jo etukäteen ja pysyvästi. Se tarkoittaa pelotteen kasvattamista mahdollisimman suureksi.

Vasta julkaistun puolustusvoimien, sisäministeriön ja ulkoministeriön yhteisen raportin mukaan Venäjä pyrkii vaikuttamaan Suomessa käytävään turvallisuuspoliittiseen keskusteluun, puolustustoimintaan ja päätöksentekoon sitä enemmän mitä tiiviimmin olemme osa lännen puolustusjärjestelyjä. Ratkaisu tähän ei kuitenkaan ole liittyminen Venäjän puolustusjärjestelyihin tai pesäeron tekeminen länsimaiden kanssa vaan uskottava puolustus.

Kansallisen puolustusjärjestelmämme suorituskyky riippuu olennaisesti paitsi sotilaiden osaamisesta myös puolustuksemme takana olevasta kokonaisvoimasta. Tarvitaan sekä laatua että määrää. Mutta liittoutumalla saadaan ennen kaikkea uskottava pelote.

Kansallisen itsemääräämisoikeuden sydämessä olevaan maanpuolustukseen on suhtauduttava vakavasti. Perinpohjaisen harkinnan lopputulema on kuitenkin selvä. Mitä enemmän teemme puolustusyhteistyötä länsimaiset arvomme jakavien maiden kanssa, sitä parempaan pystymme. Käytännössä se tarkoittaa EU- ja Nato-maita.

Molemmat perustettiin Euroopan raunioille toisen maailmansodan jälkeen. Molempien tehtävä on turvata maanosamme rauhaa ja luoda vakautta. Molemmat ovat demokraattisia kansainvälisiä järjestöjä. Molemmissa tehtävät päätökset koskettavat meitä suomalaisia. Vain yksi kuitenkin antaa jäsenilleen sotilaalliset turvatakuut. Se, jonka jäseniä me emme ole.

Eurooppalainen puolustusyhteistyö on toki ottanut pikkuhiljaa tulta alleen, mutta Natoon verrattuna se on hyvin vaatimatonta. Siitäkin huolimatta, että EU:lla on maailman toiseksi suurin puolustusbudjetti ja armeija, kun kansalliset puolustusbudjetit ja aktiiviset joukot lasketaan yhteen. Eurooppa ei kuitenkaan ole maailman toiseksi suurin sotilasmahti. Isoin budjetti on Yhdysvalloilla ja armeija Kiinalla.

Kylmä totuus on, että Nato on Suomelle paras paikka taata sotilaallinen koskemattomuutemme ja saada äänemme kuuluviin. Viimeiset 70 vuotta rauhaa ovat käytännössä perustuneet Yhdysvaltojen Euroopalle antamille takuille. Transatlanttinen puolustusyhteistyö edistää kiistatta vakautta ja tuo kaikille osapuolille lisäarvoa. On suorastaan uhkarohkeaa jättäytyä sen ulkopuolelle.

Suomen on sitouduttava sekä eurooppalaiseen että transatlanttiseen monenkeskiseen puolustusyhteistyöhön. Muut pienet eurooppalaiset valtiot ovat tämän ymmärtäneet jo hyvän aikaa sitten. Puolustuksesta puhuttaessa Suomen ja Ruotsin rinnastaminen toisiinsa ei ole paikallaan. Suomen nykyinen tilanne ja historia muistuttavat paljon enemmän Baltian maita. Nato-jäsenyys olisi rauhan tae myös meille.

Suomessa on vihdoin ymmärrettävä, että me emme ole liittoutumattomia. Olemme EU-maa. Lisäksi meillä on lukuisia eri maiden, myös Yhdysvaltojen, kanssa tehtyjä yhteistyösopimuksia. Olemme puolemme valinneet ja hyvä niin. Meiltä kuitenkin puuttuu se pahan päivän varalta olennainen tapaturmavakuutus.

Erilaiset yhteistyösopimukset tai EU:n niin kutsutut turvatakuut eivät tiukan paikan tullen ole haitaksi. Mutta niissä on yksi ratkaiseva puute: Ne eivät takaa sotilaallista apua. Naton ulkopuolelle jäämisessä ei yksinkertaisesti ole järkeä.

Julkaistu IL-blogissa 18.3.

Bannonin levottomat liikkeet eivät pitkälle kanna, Maaseudun Tulevaisuus

10.8.2018

Euroopassa viime vuosina aktivoituneet kansallismieliset ryhmittymät ovat tunnetusti saaneet tukea itänaapuriltamme. Putinin hallinto on osoittanut tyytyväisyytensä hajaannukseen, jota nationalismi EU:n piirissä aiheuttaa. Venäjän suunnalta on raotettu kyseenalaisesti myös kukkaron nyörejä kansallisaatteen edustajien tueksi.

Nyt oikeistopopulistit pistävät kapuloita EU:n rattaisiin myös lännestä. Trumpin entinen ykkösnyrkki, Steve Bannon, liittyi heinäkuussa eurooppalaisten nationalistien rintamaan. Bannon rantautuu vanhalle mantereelle ensisijaisena pyrkimyksenään heikentää Euroopan unionia.

Vastikään Belgiassa lanseerattu Liike, ”The Movement”, jonka johtohahmoksi Bannon on ilmoittautunut, pyrkii kokoamaan joukkoja Euroopan liberaalin järjestyksen ravistelemiseksi. Liikkeen perustaja, Trumpin voitosta inspiroitunut belgialaispoliitikko Mischaël Modrikamen sai idean yhdistää Euroopan populistiset voimat, ja visiota toteuttamaan kutsuttiin rapakon takaa suuren maailman menestystarina.

Bannon teki kyseenalaisen uroteon johtaessaan Donald Trumpin voitokasta presidentinvaalikampanjaa. Ansioluettelosta löytyy myös valkoisen talon päästrategin virka, sekä alt-right liikkeen johtopositio. Viekas ja nokkela Bannon on onnistunut haalimaan rutkasti kannatusta, vaikka suhteet valkoiseen taloon ovatkin jo katkenneet Trumpille epämieluisten lausuntojen myötä.

Liike haaveilee oikeistopopulistien voittavan ensi vuoden europarlamenttivaalit ja aloittavan mullistuksen, jossa euroskeptisyys määrittää tulevaisuuden suuntaa. Populistien liikkeisiin onkin syytä suhtautua vakavasti. Demokratiassa mandaatti tulee kansalta ja vaaleissa voi tapahtua mitä vaan. USA:ssa tyytymättömyys vallitsevaan tilaan ja valtaapitävään ”eliittiin” riitti nostamaan Trumpin presidentiksi — voitto, jonka taustalla hääräsi juuri Bannon.

Liike yrittänee alkuun saada riveihinsä puolueita ainakin Italiasta, Unkarista, Puolasta ja Ranskasta. Näistä löytyy vaatimuksiin sopivia kandidaatteja jo entuudestaan. Le Pen, Orbán, Salvini ja muut saattavat hypätä mieluusti mukaan. Muihinkin maihin siirryttäneen, mikäli pyörät lähtevät pyörimään.

Suomalaisittain mielenkiintoista on, että Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-Aho on myöntänyt (HS 27.7.) neuvottelevansa ainakin Italian sisäministeri Matteo Salvinin johtaman Lega Nordin kanssa ensi vuoden vaalien jälkeen europarlamentissa tehtävästä yhteistyöstä.

Eurooppa on kuitenkin Liikkeelle haastava työmaa. Mantereellamme on pitkät juuret myös amerikkalaisvastaisuudelle, ja pelkästään Bannonin mukanaolo riittää aiheuttamaan epäluuloa. Hänen aatteensa tunnetaan — Bannon on kivenkova patriootti, eikä amerikkalaisintoilu herätä varauksetonta sympatiaa Euroopan nationalistipiireissä.

Euroopan kansallismieliset ovat myös varsin sekalainen seurakunta. Niiden kokoaminen yhdeksi poliittiseksi voimaksi europarlamenttiin on vaikeaa, eri valtioiden poliittisilla liikkeillä kun on runsaasti keskenään ristiriitaisia tavoitteita. Samat oikeistovoimat, joita Liike toivoo riveihinsä, ovat jo pitkään yrittäneet punoa omiakin juoniaan samanmielisten yhteensaattamiseksi.

Elämme tärkeitä aikoja Euroopan historiassa. Meidän on edelleen jatkettava ponnistuksiamme synkän ja sotaisan menneisyytemme lopulliseksi nujertamiseksi. Liikkeen aatepiiriin kuuluvien kansallisten poliittisten puolueiden perusretoriikkaan heijastuu juuri näitä menneisyyden kaikuja; pelkoja, inhoa, epäluuloja ja suoranaista vihanlietsontaa. Tällaisille liikkeille ei ole tilaa minun Euroopassani.

Julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 10.8.2018.

Yle A-studio: Trump ja Eurooppa napit vastakkain

18.7.2018

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaan (kok., EPP) mukaan vain aika näyttää Helsingin huippukokouksen seuraamukset. ”Yhdysvallat on kriisissä ja silloin Eurooppa joutuu kokoamaan rivinsä”, Sarvamaa sanoo.

Katso ohjelma ›

Kesäterveiset Brysselistä, Uutiskirje

Suomen lomakausi on jo täydessä vauhdissa ja Brysselissäkin tunnelma on helteinen. Euroopan parlamentissa olemme kuitenkin olleet vielä täydessä työn touhussa.

Uusia, painavia vastuita

Minut valittiin parlamentin pääneuvottelijaksi oikeusvaltioperiaatteen toteutumista koskevaan EU-lainsäädäntöehdotukseen. Ehdotuksen perusteella jäsenmailta voitaisiin tulevaisuudessa katkaista EU-rahoitus entistä suoraviivaisemman prosessin kautta. Tarve tehokkaammille keinoille puuttua oikeusvaltioperiaatteen rikkomuksiin on selvä. Sen ovat Unkarin ja Puolan tilanteet osoittaneet.

Vastuullisia tehtäviä on riittänyt viime aikoina muutenkin. Olen poikkeuksellisesti saanut tuurata sekä budjetti- että talousarvion valvontavaliokunnan puheenjohtajia kokouksessa, jossa päätetään työnjaosta parlamentin sisällä. Tällä kertaa jaettiin EU:n rahoitukseen liittyviä vetovastuita. Viime viikolla puolestaan esittelin talousarvion valvontavaliokunnalle Euroopan tilintarkastustuomioistuimen valmisteleman muistion EU:n pitkän aikavälin budjetista.

Tiivistä työskentelyä EU:n ulkosuhteiden saralla

Talousarvion valvontavaliokunnassa keskustelimme EU:n rahoittamista toimista Länsi-Balkanilla ja niiden tehokkuudesta.  Naapurivaltioiden kehitys ja vakaus vaikuttavat EU:n sisäiseen turvallisuuteen. Euroopan naapuruston merkityksestä keskustelin myös Israelin Suomen-suurlähettilään Dov Segev-Steinbergin kanssa. Hän päivitti minulle Lähi-idän viimeaikaisimpia käänteitä.

Yksi EU:n tärkeimmistä kumppaneista on herättänyt viime aikoina paljon huolta. Yhdysvallat on Trumpin johdolla ottanut etäisyyttä pitkään jatkuneeseen kansainväliseen yhteistyöhön. Trump ei kuitenkaan ole yhtä kuin Amerikka. Yhteyden ja kauppasuhteiden ylläpitäminen varsinkin alemmalla tasolla on edelleen tärkeää. Olen viime aikoina panostanut tähän esimerkiksi tapaamalla Yhdysvaltojen kauppakamarin väkeä.

Tekijänoikeudet kuumensivat tunteita

Heinäkuun ensimmäisellä viikolla parlamentti kokoontui viimeiseen täysistuntoon ennen kesätaukoa. Äänestyksistä erityisesti tekijänoikeusdirektiivin kohtalo herätti paljon keskustelua. Ehdotus ei lähtenyt etenemään parlamentin sisäisistä neuvotteluista vielä nykyisessä muodossaan.

Olen rakentanut omaa kantaani asiaan jo pitkään, muun muassa tapaamalla suomalaisia luovan työn tekijöitä. Viimeisimpänä keskustelin Suomen musiikkituottajien edustajan kanssa arvokuilusta, johon tekijänoikeusdirektiivillä halutaan puuttua. Näin kiistanalaisissa kysymyksissä on äärimmäisen tärkeää punnita asiaa monelta kannalta. Mielestäni tehdystä työstä on reilua saada korvaus myös netissä. En usko tekijänoikeusdirektiivin tuhoavan internetiä.

Korkean tason budjettitapaamisia

Strasbourgiin asti ei toki lennetä vain äänestämään. Täysistuntoviikkoon mahtui paljon muutakin.  EPP:n budjettiasioista vastaavien meppien kanssa tapasimme maatalousasioista vastaavan komissaari Phil Hoganin. Keskustelimme yhteisen maatalouspolitiikan suunnitelmista ja farmareita hiertäneistä kysymyksistä. Lisäksi minulla oli ilo kahvitella Suomen EU-suurlähettiläs Marja Rislakin kanssa. Kerroin hänelle budjettivaliokunnan kuulumisia ja tunnelmia.

Tässä vaiheessa EU-budjetin valmistelua on oleellista pitää keskusteluyhteys auki myös jäsenvaltioiden päättäjien kanssa. Aiheesta riitti puhuttavaa myös onnistuneessa tapaamisessani Latvian ulkoministeriön Eurooppa-suhteista vastaavan valtiosihteerin Zanda Kalniņa-Lukaševican kanssa.

Suomen tulevaisuutta turvaamassa

Itä-Suomesta kantautuu huolestuttava tieto. Ylä-Saimaan tuntumaan ollaan kaavailemassa grafiittikaivosta lähes järven rantaan.

Olen huolissani Heinäveden kaivoshankkeesta. Vedet valuisivat kaivokselta suoraan Saimaahan, sillä ulkomaiselle kaivosyhtiölle luonnon turvaaminen tuskin on etusijalle. En myöskään usko hankkeen kestävään taloudelliseen ja alueelle työllisyyttä luovaan vaikutukseen. Tässä on rakettimaisen kansalaisvaikuttamisen vuoro.

Onneksi kerrottavani on myös hyviä asioita. Viime kuussa minulla oli mielenkiintoinen tapaaminen suomalaisen Infrakit-yritystä edustavan ranskalaisen Sebastien Cailliaun kanssa. Hän kertoi rohkaisevia tuloksia Suomessa toteutetuista infrastruktuuriprojekteista. Suomen tulevaisuuden kannalta tärkeitä asioita käsittelimme lisäksi Metsäverkoston tapaamisessa, jossa aiheena oli puun kaskadikäyttö.

Olen mukana myös Porin SuomiAreenan sykkeessä perjantaina 20.7. Tapaamisiin siellä!

Terveisin,
Petri

EU-uutiset: Meppi Petri Sarvamaa: Trumpin puheissa ja teoissa on jatkuvaa ristiriitaa

31.5.2017

Europarlamentaarikko (kok., EPP) Petri Sarvamaan mukaan Trump pyrkii ennen kaikkea pitämään äänestäjänsä tyytyväisinä kovilla puheilla. ”Trumpin ydinkannattajakunta ei nimittäin välitä, eikä edes kykene erottamaan näistä puheista niissä olevaa hölynpölyä. Heille riittää kova retoriikka”, Sarvamaa sanoo.

Lue uutinen ›

Trumpin puheet ja teot, IL-blogi

2.3.2017

Trump on ollut Yhdysvaltojen presidenttinä reilun kuukauden. Nyt on hyvä hetki kerrata, mitä Trump on presidenttikautensa aluksi saanut aikaan. Hän on käyttänyt ahkerasti asetusoikeuttaan sekä kauppapolitiikassa että ulkosuhteissa.

Ulospäin näyttää siltä, että Trump on keskittynyt lähinnä hajottamaan. Eurooppa on pelännyt hänen sanoutuvan irti perinteisestä, Yhdysvaltojen johtamasta kansainvälisestä turvallisuusyhteistyöstä ja kauppapolitiikasta. Viimeistään Trumpin yleinen EU-vastaisuus on nostanut monen karvat pystyyn.

Puheissaan Trump onkin arvaamaton ja ristiriitainen. Mutta suurin osa niistä on aivan hölynpölyä. Katsotaan siis enemmän presidentin tekoja.

Tähän mennessä Trump on presidentin asetuksella irtisanoutunut Tyynenmeren vapaakauppasopimuksesta, asettanut maahantulokiellon tietyistä muslimimaista tuleville matkustajille, lopettanut aborttineuvontaa antavien järjestöjen rahoituksen ja tilannut muurin Meksikon vastaiselle rajalle. Lisäksi hän on esittänyt Nato-maille vaatimuksia puolustusmenojen lisäämisestä.

Paitsi että. Tyynenmeren alueen vapaakauppasopimus oli jo käytännössä tuhoon tuomittu kongressin vastustuksen vuoksi. Sopimus olisi todennäköisesti hylätty, vaikka Trumpia ei olisi valittu presidentiksi.

Maahantulokiellolla olisi todellisuudessa jäädytetty kaikkien pakolaisten tulo Yhdysvaltoihin kuudeksi kuukaudeksi, jonka aikana tulijoiden taustojen tarkistusprosessit olisi uudistettu. Muslimeita ei varsinaisessa asetuksessa mainittu sanallakaan. Paljon kohuttu lista maista oli Obaman aikaisen lainsäädännön peruja. Tämän asetuksen takana Trump aikoo pysyä antamalla sen uudestaan tarkistetussa muodossa.

Republikaanipresidentti Ronald Reagan puolestaan kielsi aborttineuvontaa antavien järjestöjen rahoituksen ensimmäisen kerran 1984. Tämän jälkeen jokainen demokraattipresidentti on kumonnut säädöksen ja jokainen republikaanipresidentti tuonut sen takaisin. Päätöksen järkevyydestä toki voidaan olla eri mieltä.

Meksikon rajalle rakennettavan muurin rahoitus taas on edelleen aivan auki. Selvää on, että Meksiko ei sitä maksa. Toisaalta rajalla on jo lähemmäs 1000 kilometriä aitaa, jonka rakentaminen aloitettiin 1994. Lisäksi rajajoki Rio Grande kattaa lähestulkoon 2000 kilometriä 3100 kilometrin mittaisesta rajasta.

Trump antoi myös vihdoin tukensa Natolle ja kiitteli sen jäseniä puolustusmäärärahojen lisäämisestä Suomen aikaa aikaisin keskiviikkoaamuna ensimmäisessä kongressille pitämässään puheessa. Lisäksi varapresidentti Mike Pence vakuutti viikon takaisella vierailullaan Brysselissä Yhdysvaltojen tukevan EU:ta jatkossakin. Yhteistyö jatkuu sekä turvallisuuden että kansainvälisen kaupan saralla.

Tähän mennessä Trumpin tekemät todelliset muutokset ovat siis olleet melko pieniä. Vertailun vuoksi: Obama vei ensimmäisen kuukautensa aikana läpi esimerkiksi 787 miljardin dollarin elvytyspaketin, joka vaati myös kongressin hyväksynnän.

Yhdysvaltoja voidaan pitää yhtenä maailman vanhimmista ja vahvimmista demokratioista puutteistaan huolimatta. Se on toisen maailmansodan jälkeen ottanut itselleen johtavan aseman liberaalin oikeusvaltion arvojen levittäjänä. Presidentin puheita ei voi jättää huomioimatta, mutta teot näyttäisivät vievän Trumpia ja hänen politiikkaansa melko perinteiseen suuntaan.

Trumpin nostattama meteli pitää laittaa mittasuhteisiinsa. Useat hänen kommenttinsa ovat huolestuttavia ja niihin pitää suhtautua vakavasti. Mutta meidän on pidettävä pää kylmänä ja mieli kirkkaana. Trumpin retoriikka ja teot on erotettava toisistaan. Muuten kritiikiltä menee kärki.

Julkaistu IL-blogissa 2.3.2017.

Ilta-Sanomat: EU liian tiukkana Trumpille vai ei?

6.2.2017

Kokoomusmeppi Petri Sarvamaan mielestä EU on ryhtynyt tuomitsemaan Yhdysvaltojen tuoretta presidenttiä Donald Trumpia liian varhain. Vaikka Trump Sarvamaan mielestä pelaakin ”vaarallista peliä” antaessaan rohkeita lausuntoja, niin pitkällä aikavälillä jotain hyvääkin voi koitua. Uusi tilanne on luonut kaikille paineita itsetutkiskeluun.

Lue uutinen ›

Lempäälän-Vesilahden Sanomat: Trumpia monesta kulmasta

1.2.2017

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (EPP, kok.) osallistui Lempäälän lukion järjestämään ”Minne maailma on menossa” –tapahtumaan 20.1.2017. Nuoret olivat kiinnostuneita kuulemaan mepin mielipiteitä tämän päivän maailmanpoliittisesta tilanteesta, Yhdysvaltojen uudesta presidentistä  ja siitä, miltä tämä kaikki näyttää Euroopan unionin kannalta katsottuna. Mukana tilaisuudessa olivat myös mm. emeritustutkija Unto Vesa sekä The Ulkopolitist -lehden toimituspäällikko Matti Pesu.

Lue uutinen ›