USA:n ja Kiinan kaupparähinä on myrkkyä myös Suomen taloudelle, IL-blogi

23.5.2019

Kevään talousennusteissa on varoiteltu kasvun hidastumisesta ja nousukauden loppumisesta. Komissio ennustaa EU:n bruttokansantuotteen kasvavan tänä vuonna vain 1,4 prosenttia. Valtiovarainministeriö arvioi Suomen talouden kasvavan 1,7 prosenttia. Huolestuttavinta on kuitenkin lukujen taakse piiloutuva suuntaus, jonka mukaan Suomen talouskasvu jatkaa hidastumistaan ensi vuonna, vaikka EU:n talous kääntynee vienoiseen nousuun.

Suomen vaikeuksiin vaikuttaa varmasti maailmantalouden epävakaa tilanne. Viennin ja ulkomaankaupan osuus meidän BKT:stamme on huomattava. Kun maailmantalouden ja globaalin kaupan kasvun arvioidaan hidastuvan tänä ja ensi vuonna, se ei voi olla vaikuttamatta Suomen talouteen ja yritystemme näkymiin. Sekä Suomessa että EU:ssa ollaan yhä enemmän kotimaisen kysynnän varassa, kun vienti hidastuu vääjäämättä.

Viime viikkoina kärjistyneet vaikeudet Yhdysvaltojen ja Kiinan välisessä tullikiistassa eivät tilannetta helpota. Molemmat maat ovat tärkeitä vientimarkkinoita suomalaiselle teollisuudelle. Isojen kansantalouksien epävarmuus on myös myrkkyä koko maailmankaupalle ja taloudelle. Rähinä on jo aiheuttanut huojuntaa kansainvälisillä osakemarkkinoilla.

Uhkaavassa Tyynenvaltameren kauppasodassa on kyse kauppataseista ja tullimaksuista. Korkeammilla tulleilla yritetään suojata Yhdysvaltojen teollisuutta ja työpaikkoja kansainväliseltä kilpailulta nostamalla tässä tapauksessa kiinalaisten tuotteiden hintoja ja vähentämällä niiden kysyntää.

Protektionismin perään haikaileminen ja lyhyen tähtäimen paikallisten hyötyjen maksimoiminen keinolla millä hyvänsä on kuitenkin epärehellistä. Yhteisiin sääntöihin perustuva kansainvälinen kauppa ja siitä kumpuava talouskasvu ovat todistetusti parantaneet elintasoa myös kehittyneissä maissa, vähentäneet köyhyyttä ja lisänneet vakautta.

Kiina ei tietenkään ole tässä kiistassa viaton pulmunen. Maa suojelee tiukasti omaa teollisuutta ja markkinoitaan samaan aikaan kun kiinalaiset yritykset kahmivat osuuksia ulkomailla. Sitä syytetään myös Maailmankauppajärjestön sääntöjä rikkovista valtiontuista. Kiina ei yksinkertaisesti pelaa maailmankaupassa samoilla ehdoilla avointen länsimaisten markkinatalouksien kanssa, ja Yhdysvallat sai siitä ensimmäisenä tarpeekseen.

Tässä tilanteessa meidän Suomessa ja EU:ssa on jatkettava kaupan esteiden ripeää poistamista omilta sisämarkkinoiltamme ja toimittava vakauttavana tekijänä. EU on maailman suurimpia talouksia, joten sen suunnalla on vaikutusta maailmanlaajuisesti. Samalla reiluja kauppasuhteita pitää kehittää sekä Yhdysvaltojen että Kiinan kanssa.

Julkaistu IL-blogissa 23.5.2019

Musiikkiluokkien alasajo tuhoaa vientituotteen, HS Mielipide

22.1.2017

New Yorkin Metropolitan Operassa tapahtui viime joulukuussa ihme. Siellä kuultiin ensimmäistä kertaa ­sataan vuoteen naisen säveltämän oopperan kantaesitys ja vielä naiskapellimestarin johtamana.

Säveltäjä oli suomalainen ­Kaija Saariaho ja kapellimestari suomalainen Susanna Mälkki. Urheilutermeille käännettynä tapahtuma vastaa sitä, että ­Kimi Räikkönen ja Valtteri Bottas nousevat ensi kauden F1-sarjan mestariksi ja kakkoseksi.

Suomalaisten kapellimestarien ja säveltäjien maailmanmarssi ei ole sattumaa. He ovat saaneet kylpeä musiikinopetuksessa, jota Suomessa on pidetty Jean Sibeliuksen kunniaperin­tönä. Heidän ulottuvillaan ovat lisäksi olleet musiikkiopistot, joissa opiskelu on ollut mah­dollista myös tavallisille perheille.

Tyttäreni aloitti klarinetti­harrastuksen Itä-Helsingin musiikkiopistossa, eteni Sibelius-Akatemiaan, valmistui sieltä ja myöhemmin Saksasta. Nyt hän soittaa Lontoossa. Harrastus­kulut lapsena olivat murto-osa esimerkiksi jääkiekkoa harrastavien perheiden maksuista.

Tyttäreni lontoolaiset kollegatkin ovat nykyään yhä enemmän tavallisten perheiden lapsia, koska sielläkin on ymmärretty saattaa musiikkiharrastus kaikkien ulottuville.

Suomessa tämä pienen kansan suuri rikkaus vaarannetaan musiikkiluokkien alasajolla. Tuorein uhri on Helsingin ­Vuosaaressa, jossa ala-asteen ­musiikkiluokka lopetetaan. Vuosaaren ­musiikkiluokalta on lähtöisin muun muassa edellä mainittu Susanna Mälkki.

Musiikkiharrastuksella on tutkittu olevan käänteentekevä vaikutus lapsen älyyn, sosiaalisiin taitoihin sekä yleiseen koulumenestykseen.

Soittoharrastusten myönteinen vaikutus on erityisen selvä lasten sosiaalisten taitojen kehittymisessä. Saksalaisen Günther Bastianin laajan tutkimuksen mukaan musiikkiluokissa oli selvästi vähemmän muiden ­lasten luokkayhteisöstä syrjäyttämiä ja kouluyhteisöön vain ­vaikeasti sopeutuvia lapsia kuin soittoa harrastamattomissa luokissa.

Musiikki vähentää koululaisten aggressioita ja varsinkin hallitsemattomia aggression purkauksia. Jo ekaluokkalaisilla tutkimuksessa todettiin soittoharrastuksen älyä kehittävä ­vaikutus. Mitä pidemmälle soittoharrastus eteni, sitä enemmän kohosi samalla yleinen älykkyysosamäärä.

Laajennettu musiikinopetus kehittää myös oppilaiden keskittymiskykyä.

Kun musiikkiluokat ajetaan alas, hukataan samalla musiikin hyvää tekevä vaikutus yleiseen oppimisilmapiiriin. Tuhotaan siis juuri sitä, mistä nyt on ­huutavin puute.

Kaikilla Suomen lapsilla tulisi olla mahdollisuus päästä perusopetuksessa musiikille alttiiksi, koska musiikki on jokaisessa. Sille pitää antaa mahdollisuus, ei viedä sitä pois.

Sibelius on jo takuulla kääntynyt haudassaan Suomen 100-vuotisjuhlavuotena.

Julkaistu Helsingin Sanomen Mielipide-osastolla 22.1.2017

Maataloustuotteiden viennin kasvattamiselle on tilausta, Maaseudun Tulevaisuus

18.11.2016

Suomessa vientiin panostaminen on erikoistumisen ennakkoehto kaikilla tuotannon aloilla. Ensinnäkin erikoistumalla saadaan enemmän lisäarvoa ja toiseksi omat markkinamme ovat usein auttamattomasti liian pienet kaikille muille paitsi aivan perustuotteille. Viime vuonna viennin osuus bruttokansantuotteestamme olikin lähellä 38 prosenttia.

Elintarvikkeiden vienti on vielä kuitenkin suhteellisen pientä. 2015 elintarvikkeita vietiin noin 1,5 miljardin euron arvosta kun Suomen elintarvikemarkkinoiden arvoksi arvioidaan 13,5 miljardia. Tästä huolimatta vientiä ei pidä pitää merkityksettömänä. Potentiaalia ja tarvetta nimittäin on.

YK ennustaa maailman väestön kasvavan vuoteen 2050 mennessä 9,7 miljardiin ja 2100 mennessä 11,2 miljardiin. Väestön kasvaessa ja vaurastuessa ruoankysyntä lisääntyy aivan varmasti, mutta samalla myös ilmastonmuutos vähentänee sen tuotantoon käytössä olevaa pinta-alaa.

Toisaalta maataloustuotteille tarvitaan myös kipeästi enemmän katetta. Tilastojen mukaan maatalouden tuotantokustannukset ovat nousseet Suomessa melkein 60 prosenttia vuosina 1995-2015. Samaan aikaan viljelijöiden tuotteistaan saama korvaus on noussut vain 20 prosenttia. Yhtälö on kestämätön.

Tämä on tiedostettu myös hallituksessa, joka nosti ruoantuotannon kannattavuuden parantamisen kärkihankkeekseen. Yhdeksi aseeksi valittiin viennin edistäminen. Toinen on 90 miljoonan euron lisärahoitus maatalousinvestoinneille. Ilman investointeja ja tuotannon kasvattamista vientimarkkinoilla läpilyöminen olisikin lähes mahdotonta.

Myös EU:sta voi olla apua suomalaisen ruoantuotannon saamisessa kannattavaksi. Ensinnäkin sisämarkkinat, yhteiset standardit, merkinnät ja lainsäädäntö helpottavat tuotteiden vientiä EU-maihin. Noin 60 % elintarvike- ja maataloustuotteiden viennistämme suuntautuukin Eurooppaan.

Mutta EU helpottaa vientiä myös Euroopan ulkopuolelle antamalla esimerkiksi vientitukea tuotteiden markkinoimiseen Kiinassa tai muissa kolmansissa maissa. Pidemmän aikavälin kehityksen kannalta myös EU:n solmimat kauppasopimukset ja jäsenyys maailman kauppajärjestö WTO:ssa ovat merkittäviä asioita.

Lisäksi Eurooppa on tällä hetkellä Suomea tunnetumpi. Sen mainetta pitäisikin käyttää hyväksi samalla kun rakennamme omaa brändiämme. Aivan kuten yhteiset standardit, alkuperä- ja luomumerkinnät helpottavat eurooppalaisen kuluttajan valintaa, ne vahvistavat luottamusta myös eurooppalaiseen ruoantuotantoon ja tuotteisiin.

Kieltämättä Suomen tuotanto-olosuhteet ovat vähintäänkin haastavat. Siitä pitävät huolen ilmasto, kaupan keskittyminen, maatalouden rakennemuutos, Venäjän vastapakotteet, loputon byrokratia ja tukipolitiikka.

Kuitenkin monet meille itsestään selvät asiat, kuten ruoan puhtaus ja tuotantoketjun luotettavuus, ovat suuria valtteja maailmalla. Esimerkiksi suomalaisten kananmunien voi luottaa olevan vapaita salmonellasta vaikka täällä antibiootteja käytetään hyvin vähän. Se on harvinainen yhtälö. Maailman mittakaavassa suomalaisten pienet tuotantomäärät myös mahdollistavat yksittäisen tuotteen jäljittämisen aina tilalle saakka.

Suomalaisen maatalouden tilanne on edelleen hyvin kivulias eikä se hetkessä varmastikaan parane. Vientiin panostaminen voi kuitenkin tuoda helpotusta talouden suhdannevaihteluihin ja Venäjän vastapakotteiden aiheuttaman tilanteen kaltaisiin kriiseihin. Maataloustuotteiden vienti tuskin muuttaa kaikkea hyväksi, mutta se voi olla osa ratkaisua.

Julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 18.11.2016