USA:n ja Kiinan kaupparähinä on myrkkyä myös Suomen taloudelle, IL-blogi

23.5.2019

Kevään talousennusteissa on varoiteltu kasvun hidastumisesta ja nousukauden loppumisesta. Komissio ennustaa EU:n bruttokansantuotteen kasvavan tänä vuonna vain 1,4 prosenttia. Valtiovarainministeriö arvioi Suomen talouden kasvavan 1,7 prosenttia. Huolestuttavinta on kuitenkin lukujen taakse piiloutuva suuntaus, jonka mukaan Suomen talouskasvu jatkaa hidastumistaan ensi vuonna, vaikka EU:n talous kääntynee vienoiseen nousuun.

Suomen vaikeuksiin vaikuttaa varmasti maailmantalouden epävakaa tilanne. Viennin ja ulkomaankaupan osuus meidän BKT:stamme on huomattava. Kun maailmantalouden ja globaalin kaupan kasvun arvioidaan hidastuvan tänä ja ensi vuonna, se ei voi olla vaikuttamatta Suomen talouteen ja yritystemme näkymiin. Sekä Suomessa että EU:ssa ollaan yhä enemmän kotimaisen kysynnän varassa, kun vienti hidastuu vääjäämättä.

Viime viikkoina kärjistyneet vaikeudet Yhdysvaltojen ja Kiinan välisessä tullikiistassa eivät tilannetta helpota. Molemmat maat ovat tärkeitä vientimarkkinoita suomalaiselle teollisuudelle. Isojen kansantalouksien epävarmuus on myös myrkkyä koko maailmankaupalle ja taloudelle. Rähinä on jo aiheuttanut huojuntaa kansainvälisillä osakemarkkinoilla.

Uhkaavassa Tyynenvaltameren kauppasodassa on kyse kauppataseista ja tullimaksuista. Korkeammilla tulleilla yritetään suojata Yhdysvaltojen teollisuutta ja työpaikkoja kansainväliseltä kilpailulta nostamalla tässä tapauksessa kiinalaisten tuotteiden hintoja ja vähentämällä niiden kysyntää.

Protektionismin perään haikaileminen ja lyhyen tähtäimen paikallisten hyötyjen maksimoiminen keinolla millä hyvänsä on kuitenkin epärehellistä. Yhteisiin sääntöihin perustuva kansainvälinen kauppa ja siitä kumpuava talouskasvu ovat todistetusti parantaneet elintasoa myös kehittyneissä maissa, vähentäneet köyhyyttä ja lisänneet vakautta.

Kiina ei tietenkään ole tässä kiistassa viaton pulmunen. Maa suojelee tiukasti omaa teollisuutta ja markkinoitaan samaan aikaan kun kiinalaiset yritykset kahmivat osuuksia ulkomailla. Sitä syytetään myös Maailmankauppajärjestön sääntöjä rikkovista valtiontuista. Kiina ei yksinkertaisesti pelaa maailmankaupassa samoilla ehdoilla avointen länsimaisten markkinatalouksien kanssa, ja Yhdysvallat sai siitä ensimmäisenä tarpeekseen.

Tässä tilanteessa meidän Suomessa ja EU:ssa on jatkettava kaupan esteiden ripeää poistamista omilta sisämarkkinoiltamme ja toimittava vakauttavana tekijänä. EU on maailman suurimpia talouksia, joten sen suunnalla on vaikutusta maailmanlaajuisesti. Samalla reiluja kauppasuhteita pitää kehittää sekä Yhdysvaltojen että Kiinan kanssa.

Julkaistu IL-blogissa 23.5.2019

MTV uutiset: Heidi Hautala ja Petri Sarvamaa lukeutuvat Euroopan vaikutusvaltaisimpiin meppeihin – mikä on vallan salaisuus?

25.4.2019

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) vieraili Huomenta Suomessa keskustelemassa meppien vallankäytöstä. Votewatch-järjestön tekemän selvityksen mukaan Sarvamaa on Euroopan 14. vaikutusvaltaisin meppi. Sarvamaa kertoo olleensa täysin tuntematon EU-parlamentissa saapuessaan sinne vuonna 2012, mutta verkostoitui nopeasti olemalla aktiivinen ja tutustumalla sekä oman ryhmänsä että muiden ryhmien meppeihin.

Katso ohjelma ›

Löysä ja huono kaivoslaki on uudistettava, IL-blogi

17.12.2018

Heinäveden uusi kaivoshanke herätti huomiota kesällä. Saimaan välittömään läheisyyteen Aitolammen rannalle suunniteltu grafiittikaivos uhkaisi toteutuessaan arvokasta luontoa. Vain muutamien kilometrien päässä kaivosalueesta alkaa Kermajärven Natura-alue. On selvää, että toteutuessaan kaivos olisi merkittävä riskitekijä korvaamattomalle Saimaan luonnolle ja paikallisille elinkeinoille. Tämän takia olen aktiivisesti vastustanut hanketta.

Lisää esimerkkejä kaivosteollisuuden ympäristöongelmista ei ole vaikea löytää. Hovioikeus antoi alkuvuodesta tuomionsa Talvivaaran kaivoksen tapauksessa. Nivalassa puolestaan vuonna 2015 suljetun Hituran nikkelikaivoksen ympäristöongelmien korjaaminen jäi lopulta veronmaksajien maksettavaksi, kun kaivoksen kanadalaisen omistajan konkurssipesästä loppuivat rahat kesken.

Myös Orivedeltä kantautui syyskuun lopussa harmillisen tutun kuuluisia uutisia. Paikallisen kultakaivoksen epäillään käsitelleen kaivosjätettä väärin vuosia. Viranomaisten tarkastukset olivat säännöllisiä, mutta virheitä ei havaittu. Kaivosjätteen luvaton säilöntä saattoi kuitenkin turmella merkittävästi ympäristöä.

Lukuisat väärinkäytökset johtuvat osaltaan Suomen kaivoslaista. Se on järkyttävän huono ja löysä. Vuonna 2011 hyväksytty laki jättää epäselväksi sen, kuka on vastuussa kaivoksen ympäristövaikutuksista. Osa melko tuoreen lain määräyksistä on 1800-luvulta: malmiesiintymä kuuluu sille, joka ensimmäisenä varaa alueen malminetsintää varten. Lisäksi kaivosyhtiöiltä vaaditut alhaiset maksut heikentävät veronmaksajien asemaa ja malminetsintälupia myönnetään liian helposti esimerkiksi luonnonsuojelualueiden lähelle.

Aikaisemmat kokemukset kaivoshankkeista eivät ole rohkaisevia. Päättäessään Heinäveden kaivoksesta ja muista kaivoshankkeista viranomaisten tulisi entistä tarkemmin arvioida ympäristövaikutuksia. On vastuutonta antaa kaivoslupia arvokkaiden luontokohteiden läheisyyteen. Kaivosten taloudellista merkitystä laskettaessa myös vaikutukset muihin elinkeinoihin on otettava vakavasti huomioon.

Erityisesti Pohjois-Suomessa kysymys on vaikea. Lapin ainutlaatuista luontoa on suojeltava. Toisaalta työpaikkojen kaikotessa tarve uusille elinkeinoille on kova. Helposti vastakkain asetetaan matkailuala sekä kaivoksen mukanaan tuomat työpaikat. Jokaista kaivoshanketta käsiteltäessä tulisi tarkkaan arvioida sen kokonaisvaikutukset paikalliseen talouteen. Kaivosluvista päätettäessä luonnon on oltava etusijalla kansainvälisten kaivosjättien voittojen sijaan.

Kaiken lisäksi varsinkin Ylläs-tunturin kupeessa Äkäslompolon kaivoshanke tekisi tuplatuhon, luonnon lisäksi myös elintärkeä matkailuelinkeino olisi todellisessa vaarassa. On muuten täysin käsittämätöntä, että Äkäslompolossa paikalliset aktiivit, siis tavalliset kansalaiset, ovat joutuneet pulittamaan jo lähes 200 000 euroa omasta pussistaan asiantuntijoiden palkkaamiseksi. Syy tähän on se, että ympäristöministeriö on ilmoittanut, että sillä ei ole resursseja eikä varaa tutkia riittävän yksityiskohtaisesti kaivoslupahakemukseen liitettyjä teknisiä yksityiskohtia. Kansalaiset joutuvat maksamaan omista rahoistaan, koska viranomainen, jolle asian hoitaminen lain mukaan kuuluu, ei siihen pysty! Tämä on täysin sietämätöntä.

Kaivoslain uudistus ei ole Suomessa edennyt. Viranomaisten on puututtava huomattavasti tiukemmin kaivoslupahakemuksiin, jotka uhkaavat paikallisia elinkeinoja tai luontoa. Heinäveden kaivoshanke on oiva esimerkki tilanteesta, jossa kaivoslupaa ei pitäisi myöntää.

Nyt on syytä vaikuttaa täällä Brysselissä. Aion pitää kaivoslain puutteita esillä jatkossakin. Jokaisen suomalaisen vastuulla on kantaa huolta kotimaamme luonnosta. On huolestuttavaa, ettei EU:n ympäristölainsäädännön periaatteita ole kirjattu kaivoslakiin. Ne takaisivat, että kaivoksia perustettaisiin vain silloin, kun se on varmasti kannattavaa, ja samanaikaisesti kaikki voitava olisi tehty luonnon suojelemiseksi.

Tarvitsemme uuden kaivoslain, joka tukee Suomen rikkaan maaperän mineraalien vastuullista hyödyntämistä. Järkevästi laadittu laki ottaisi huomioon ympäristön ja samalla tukisi uusia innovaatioita kaivosalalla. Brysselissä vaikuttamisen lisäksi muutokseen tarvitaan kansallisten päättäjien halua puuttua huolestuttavaan tilanteeseen. Järkyttävän huono kaivoslaki on uudistettava.

Julkaistu IL-blogissa 17.12.

Sarvamaa neuvottelijana työvoiman liikkuvuuden lisäämiseen tähtäävässä lausunnossa

26.9.2018

Budjettivaliokunta hyväksyi tiistaina 25.9. Euroopan työviranomaisen perustamista käsittelevän lausunnon äänin 30-5. Petri Sarvamaa (kok., EPP) toimi parlamentin suurimman poliittisen ryhmän pääneuvottelijana.

Euroopan työviranomaisen perustamista suunnitellaan vuodelle 2019. Sen tehtävänä olisi edistää rajat ylittävää työvoiman liikkuvuutta Euroopassa helpottamalla yksilöiden ja työnantajien tiedonsaantia työntekoon liittyvistä oikeuksista, velvollisuuksista ja mahdollisuuksista sekä tukemalla kansallisia viranomaisia EU-lainsäädännön noudattamisessa. Sarvamaa keskittyi neuvotteluissa virastojen välisen yhteistyön vahvistamiseen ja tuloskeskeiseen budjetointiin EU-rahankäytön tehokkuuden lisäämiseksi.

Sarvamaa on budjettivaliokunnan varapuheenjohtaja ja EPP:n pääneuvottelija EU-virastoja koskevissa budjettivaliokunnan lausunnoissa.

HS: Mikä on Euroopan unionin polttavin kysymys tulevaisuudessa?

26.6.2018

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaan (kok., EPP) mukaan EU:n pitäisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota maanosan nuoriin, sillä he ovat monin paikoin hukassa koulutuksen ja työmarkkinoiden suhteen. Sarvamaan mielestä EU:n pitäisi myös ottaa vahvempi kansainvälinen rooli nykyisessä haastavassa kansainvälisessä tilanteessa, jossa monenkeskinen yhteistyö ja vapaakauppa kyseenalaistetaan.

Lue uutinen ›

Eurooppalaisen ruoantuotannon tulevaisuus tapetilla, Maaseudun Tulevaisuus

23.2.2018

EU:n yhteisen maatalouspolitiikan kuluvan ohjelmakauden vahvuuksia ja heikkouksia on saatu pureksia jo muutaman vuoden ajan. Mielipiteitä nykyisten toimien järkevyydestä riittää laitaan jos toiseen, mutta yhteinen näkemys jotakuinkin kaikilla on siitä, että kehittämisen varaa riittää.

Komissio antoi loppuvuodesta tiedonannon näkemyksistään CAP:n tulevaisuudelle ja alkaa lähiaikoina julkistaa varsinaisia lakiehdotuksiaan. Tiedonanto oli vielä ympäripyöreä näkemys suunnitelluista muutoksista, mutta voimme olettaa tulevien ehdotusten myötäilevän jo ilmoitettuja linjoja.

Myös Euroopan parlamentissa on tarkasteltu maatalouspolitiikan toimivuutta ja tehty työtä kehityskohteiden paikantamiseksi ja paremman cap:n suunnittelemiseksi. Olemme kuulleet niin viljelijöiden huolia, kansallisten viranomaisten näkemyksiä kuin tavallisten kansalaistenkin ajatuksia. Kehityskohteista alkaa olla yhteneviä näkemyksiä, mutta väännettävää sisällöstä riittää varmasti.

Omat tavoitteeni ovat selvät: nuorten viljelijöiden asemaa on parannettava, alkutuotannon tukemista painotettava, tarveharkintaa kehitettävä ja ilmastotyökalujen byrokratiaa kevennettävä.

On järkevämpää tukea uusia innovaatioita Suomessa kuin tshekkiläisten suurtilojen bulkkituotantoa. EU:n on oltava ruoantuotannon kehityksen kärjessä ja viljelijän on saatava riittävä korvaus työstään myös kylmässä ja syrjäisessä Suomessa.

Rahoituksen saamisen vaikeus ja huono kannattavuus, erityisesti ensimmäisinä liiketoimintavuosina, yhdistettynä viljelysmaan heikkoon saatavuuteen ja korkeaan hintaan ovat olleet huonoja lähtökohtia sukupolvet ylittävän jatkuvuuden takaamiseksi.

Tukien vahvempi kohdistaminen uusiin investointeihin voisi tuoda lisää innokkaita ja innovatiivisia nuoria markkinoille. Nykyinen suorien tukien painottuminen jo kuoletettujen investointien ylläpitoon ei palvele tätä ajatusta.

CAP myös suosii nykyisellään liiaksi suurtilallisia. Noin viidennes tuensaajista nostaa noin 80 prosenttia koko tukipotista. Suorat tuet ovat sidoksissa maa-alaan, ja omistus on keskittynyttä.

Yli puolet suorien tukien saajista taas nostaa vain reilun tuhat euroa mieheen/naiseen, yhteensä vain noin neljä prosenttia koko suorien tukien potista. Jakoa tulisi tasapainottaa sinne, missä sitä todella tarvitaan.

Ilmastotyökaluissakin on omat ongelmansa. Viherryttämisestä tuli aivan liian monimutkainen tukijärjestelmä, eikä se ole edes osoittautunut ympäristöllisesti erityisen tulokselliseksi. Vaatimukset ovat olleet normaalia viljelystapaa vastaavia ja lopputuloksena on saavutettu lähinnä lisäbyrokratiaa.

Viherryttämisen päällekkäisyydet täydentäviin ehtoihin ja kakkospilarin ympäristötyökaluihin ovat aiheuttaneet päänvaivaa niin tukia jakaville tahoille kuin niitä saaville.

Tähän on odotettavissa muutosta, mutta lopullista muotoa on vielä vaikea ennustaa. Joka tapauksessa seuraava cap tulee olemaan entistäkin ilmastokeskeisempi.

CAP-uudistus on toteutettava unohtamatta tärkeimpiä tavoitteita – yksinkertaistaminen ja hallinnon keventäminen.

Uudessa cap:ssa tullaan painottamaan enemmän kansallisten viranomaisten roolia, joten Suomessakin on viimeistään nyt valmistauduttava vähentämään hallinnollista taakkaa, jotta byrokratia olisi minimissään kun EU:n uutta maatalouspolitiikkaa aletaan lopulta soveltaa.

Julkaistu Maaseuden Tulevaisuudessa 23.2.2018.

Kestäviä ratkaisuja metsästä, Uusi puu

23.1.2018

Puu on paremman huomisen raaka-aine. Innovaatioille ja kehitykselle avoin materiaali tarjoaa lukuisia mahdollisuuksia vastuulliselle teollisuudelle ja kannattavalle liiketoiminnalle.

Puun hyödyntäminen on kokonaisvaltaista ja tarkkaa. Puupohjainen bioteollisuus pystyy umpipuun tarjoamien sovellutuksien lisäksi kehittämään puuaineesta innovatiivisia tuotteita ja ratkaisuja lukuisiin globaaleihin haasteisiin. Puu on uusiutuvaa, eikä sisällä kemikaaleja. Se on turvallinen ja kestävä valinta.

Suomi on yksi maailman suurimmista sellun, paperin ja kartongin tuottajista. Lisäksi olemme Euroopan suurimpia sahatavaran tuottajia. Metsäteollisuus työllistää suoraan ja välillisesti noin 150 000 suomalaista. Kunhan tarjoamme puupohjaisen biotalouden innovaatioille riittävän vakaan kasvualustan ja teemme järkevää metsäpolitiikkaa, Suomen metsistä voi muodostua meille entistäkin arvokkaampi resurssi.

Talot, pahvit ja paperit, pakkaukset, tekstiilit ja kemialliset valmisteet — puusta on vaikka mihin. Euroopassa kulutetaan esimerkiksi vuosittain miljardeja muovisia kertakäyttömukeja — miksi emme korvaisi näitä puupohjaisella uusiutuvalla materiaalilla? Maailmassa taas viljellään ylitsepursuavia määriä vesivaroja ja maatalousmaata kuluttavaa puuvillaa tekstiiliteollisuuden tarpeisiin — miksi emme korvaisi tekstiilikuituja kemikaalivapailla ja ympäristöystävällisemmillä puupohjaisilla ratkaisuilla?

Teollisuuden kyky hyödyntää metsää kestävällä tavalla on edellytys puhtaammalle huomiselle. Puupohjaisen biotalouden menestykselle luodaan puitteet poliittisin päätöksin, mutta onnistunut toteutus vaatii teollisuudelta rohkeita innovaatioita ja edistyksellistä ajattelua. Viedään yhdessä puupohjaista biotaloutta eteenpäin — suomalainen kestävä metsätalous voi näyttää tietä koko maailmalle.

Julkaistu Uusi puu -blogissa 23.1.2018.

Euroopan parlamentti hyväksyi Sarvamaan neuvotteleman 2,5 miljoonan euron tuen Anttilan ja Stockmannin irtisanotuille

30.11.2017

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) toimi parlamentin suurimman ryhmän EPP:n pääneuvottelijana Suomen Euroopan globalisaatiorahastolle (EGR) osoittamassa päivittäistavarakauppasektorin irtisanomisia koskevassa hakemuksessa.

Suomen hakemus koskee 1 660 Stockmannin ja Anttilan irtisanomaa työntekijää, joiden uudelleentyöllistymistä edistetään parlamentin myöntämän EGR-tuen avulla. Euroopan parlamentin täysistunto hyväksyi 2,5 miljoonan euron tukihakemuksen Brysselissä 30. marraskuuta.

EGR-tuen avulla on tarkoitus tarjota vuoden 2016 elo- ja vuoden 2017 toukokuun välillä päivittäistavarakauppasektorilta irtisanotuille työntekijöille erityisesti henkilökohtaista neuvontaa yrittäjyyteen, työnhakuun ja koulutukseen liittyvissä asioissa.

EGR tukee maailmankaupan rakenteellisten muutosten vuoksi työttömiksi jääneiden paluuta työmarkkinoille. Jäsenvaltio voi hakea rahastosta tukea, kun vähintään 500 ihmistä irtisanotaan globalisaation tai talouskriisin seurauksena.

Parlamentti hyväksyi Sarvamaan esityksestä 3,5 miljoonan euron tuen Microsoftilta irtisanotuille

14.9.2017

Euroopan parlamentin täysistunto hyväksyi europarlamentaarikko Petri Sarvamaan (kok., EPP) esityksestä Suomen Euroopan globalisaatiorahastolle (EGR) osoittamaan 3,5 miljoonan euron tukihakemuksen. Tuen avulla edistetään Microsoftilta irtisanottujen uudelleentyöllistymistä.

”EGR-tuen myöntäminen on kaikin puolin hyvä uutinen. Suurin osa irtisanotuista on korkeasti koulutettuja ja parhaassa iässä. Heidän pitää päästä mahdollisimman nopeasti takaisin kiinni työelämään”, Sarvamaa sanoo.

Sarvamaa toimi parlamentin pääneuvottelijana Euroopan globalisaatiorahaston Suomea (Microsoft 2) koskevassa hakemuksessa. Hakemus koskee 1248 Microsoftilta ja sen 11 alihankkijalta irtisanottua työntekijää. EGR-tuen avulla on tarkoitus tarjota vuoden 2016 heinä- ja joulukuun välillä irtisanotuille työntekijöille erityisesti henkilökohtaista neuvontaa yrittäjyyteen, työnhakuun ja koulutukseen liittyvissä asioissa.

”Nämä eurot käytetään Suomessa järkevästi irtisanottujen työllistymisen helpottamiseksi ja niillä saadaan todistetusti tuloksia aikaan. Kiitos siitä kuuluu myös viranomaisille, jotka tekevät EGR-hakemukset huolella ja käynnistävät toimet paikallisten toimijoiden ja ongelmiin joutuneen yrityksen kanssa erittäin nopeasti”, kommentoi Sarvamaa.

Sarvamaa on parlamentin budjettivaliokunnan varapuheenjohtaja. EGR tukee maailmankaupan rakenteellisten muutosten vuoksi työttömiksi jääneiden paluuta työmarkkinoille. Jäsenvaltio voi hakea rahastosta tukea, kun vähintään 500 ihmistä irtisanotaan globalisaation tai talouskriisin seurauksena.

MEP Sarvamaa EU:n globalisaatiotuesta

13.9.2017

Euroopan parlamentti: EU:n työllistämistukea 3,5 miljoonaa euroa Suomeen Microsoftin entisille työntekijöille

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaan (kok, EPP) mukaan EGR-tuen myöntäminen on kaikin puolin hyvä uutinen. Sarvamaa toimi Suomen hakemuksen käsittelyn pääneuvottelijana Euroopan parlamentissa. ”Suurin osa irtisanotuista on korkeasti koulutettuja ja parhaassa iässä. Heidän pitää päästä mahdollisimman nopeasti takaisin kiinni työelämään”, Sarvamaa kommentoi.

Lue uutinen ›

Suomalaisia tarvitaan enemmän EU:n valmisteleviin pöytiin, Akavalainen

12.9.2017

Suomalaiset uhkaavat pian olla aliedustettuina eurooppalaisessa virkamieskunnassa. Se on valitettavaa. Eri kansallisuuksien tasapaino EU:n hallinnossa on tärkeää, minkä lisäksi kansainvälinen kokemus on monelle merkittävä asia sekä uran kannalta että henkilökohtaisesti. Suomalaisilla eri alojen korkeakoulutetuilla olisi myös paljon annettavaa Euroopalle.

Erilaisista kulttuureista tulevilla virkamiehillä on erilaisia näkemyksiä ja kokemuksia. Se on olennaista hyvän ja tasapainoisen lainsäädännön valmistelussa, joka toimii tarkoituksenmukaisella tavalla kaikkialla Euroopassa ja ottaa huomioon myös pienempien valtioiden erityispiirteet.

Maantieteellinen tasapaino on olennaisessa roolissa koko EU:n oikeutuksen kannalta. Monimuotoisuus on eurooppalainen arvo ja sen pitää toteutua EU:n kaikilla tasoilla. Riittävä kansallinen edustus virkamieskunnassa tuo EU:n hyvin käytännöllisellä tavalla lähemmäs kansalaisia ja lisää osallisuuden tunnetta.

Tämä otetaan huomioon myös EU:n henkilöstösäännöissä, joiden mukaan instituutioihin palkattavien on oltava päteviä, tehokkaita ja luotettavia sekä kotoisin mahdollisimman laajalta maantieteelliseltä alueelta. Samojen sääntöjen mukaan mahdollisiin havaittuihin vinoumiin pitää puuttua. Mutta tarkemmin epätasapainon kriteerejä tai korjauskeinoja ei säännöissä määritellä.

Lähetin kesällä tämän vuoksi kirjeen saksalaiselle EU:n budjetista ja henkilöstöstä vastaavalle komissaarille Günther Oettingerille, ja olen myös keskustellut asiasta hänen kanssaan pariin otteeseen. Komissio nimittäin työstää parhaillaan raporttia EU-instituutioiden henkilöstön maantieteellisestä tasapainosta.

Pelkkä raportti kansallisuuksien mukaisesta jakaumasta ei kuitenkaan mielestäni riitä. Selvityksessä pitäisi pystyä myös ennakoimaan kehitystä seuraavien 5-10 vuoden aikana, mikä tarkoittaa myös Brexitin vaikutusten arvioimista. Lisäksi jonkin kansallisuuden aliedustuksesta hälyttävät indikaattorit ja niiden seurauksena aloitettavat korjausliikkeet olisi selkeästi määriteltävä.

Nykyiset henkilöstösäännöt kieltävät paikkojen korvamerkitsemisen yhdelle kansallisuudelle. Näin sen on oltava jatkossakin. Kiintiöt eivät ole kestävä ratkaisu. Mutta kun jäsenvaltion aliedustus on havaittu, pitäisi olla mahdollisuus järjestää erityisiä kansallisia kilpailuja asian korjaamiseksi. Nämä toimet lisäisivät EU:n henkilöstöpolitiikan läpinäkyvyyttä ja avoimuutta sekä jäsenvaltioiden reilua kohtelua.

EU-instituutioissa työskentelee tällä hetkellä yhteensä yli 40 000 ihmistä. Henkilöstö valitaan EU:n henkilöstövalintatoimiston EPSO:n järjestämien kilpailuiden kautta. EU-triviaa mittaavista kysymyksistä ja vaatimuksista osata ranskaa on siirrytty kohti osaamisen ja pätevyyden tunnistamista. Vuosien varrella tehdyistä parannuksista huolimatta prosessin avoimuutta ja nopeutta voitaisiin vielä lisätä.

Myös EU-instituutioiden on parannettava houkuttelevuuttaan työpaikkana ja otettava huomioon se, että tulevat sukupolvet odottavat työantajalta eri asioita. Taattu palkka ja mahdollisuus pitkään uraan samassa paikassa eivät enää riitä. Tarvitaan lisää joustavuutta ja teknologian fiksua hyödyntämistä, jotta kerran Brysseliin muuttaneet haluavat myös jäädä.

Jotta saisimme hyviä suomalaisia virkamiehiä EU:n leipiin, tarvitaan kilpailuissa myös suomalaisia hakijoita. Maamme korkeakoulut ovat avainasemassa, kun opiskelijoita rohkaistaan hakeutumaan EU-uralle. Suomessa on arvostettava kansainvälistä työkokemusta ja sitä joustavuutta ja sopeutumiskykyä, mitä monikulttuurisessa työympäristössä pärjääminen osoittaa.

Julkaistu Akavalaisessa 12.9.2017.