Ajankohtaista

EU-eron vaatiminen on epäisänmaallista

28.3.2023

EU-jäsenyys tuo turvaa, vaurautta sekä valtaa vaikuttaa. Tämä pyhä kolminaisuus on unohtunut perussuomalaisilta, jonka virallinen tavoite on edelleen ajaa Suomen eroa EU:sta. En usko, että puolueen johdossa todella ymmärretään kyseisen vaatimuksen vakavuutta ja seurauksia. 

Ensinnäkin, nykyisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa läntisten yhteiskuntien yhteenkuuluvuutta tarvitaan enemmän kuin koskaan. Suomen eroaminen EU:sta olisi kuin suoraan Putinin päiväunesta.

EU-eron myötä Venäjän suhtautuminen Suomeen muuttuisi varmasti. Se tekisi meistä heikon ja haavoittuvaisen Venäjän silmissä. Nato-jäsenyytemme toisi toki turvaa, mutta siihen yhdistettynä EU-jäsenyys mahdollistaa Suomen osallistumisen EU:n yhteiseen turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan sekä helpottaa puolustusyhteistyötä muiden jäsenmaiden kanssa.

Turvallisuuden lisäksi EU-jäsenyys on tuonut Suomelle taloudellista painoarvoa. Yksinkertainen konkreettinen esimerkki liittyy EU:n valtavaan sisämarkkinaan, jonka ansiosta yrittäjämme voivat laajentaa toimintaansa helposti Suomen rajojen ulkopuolelle. Tämä luo vaurautta sekä edesauttaa Suomen menestymistä globaalissa taloudessa. 

EU:n ansiosta meillä on mahdollisuus osallistua myös valtaviin yhteiseurooppalaisiin hankkeisiin. Näin ollen saamme maksimaalisen hyödyn korkean teknologian tuotteistamme ja palveluistamme sekä luomme tulevaisuuden kasvuedellytyksiä. Hyvä esimerkki yhteiseurooppalaisten projektien tärkeydestä on se, että suomalainen vetyteknologiaa edistävä yritys valittiin mukaan EU:n 5,2 miljardin energiahankkeeseen.

Myös ydinjätteen loppukäsittelyyn tarkoitettu Posivan Onkalo on hanke, jota tullaan Suomeen ihastelemaan ympäri maailmaa. Tulisiko tämänkaltaiset innovaatiot pitää salassa itsellämme, vai edesauttaa kyseisten ratkaisujen pääsemistä maailmanmarkkinoille?

EU:n myötä meillä on myös aito valta vaikuttaa. Kuka olisi edistänyt EU:n budjettivarojen sitomista oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen, jos ei Suomi itse puheenjohtajuuskaudellaan? Tämän luulisi myös perussuomalaisille olevan oleellinen kysymys, kun he usein niin ansiokkaasti myös EU-varojen käytön perään huutelevat.

Perussuomalaisten europarlamentaarikot varmasti tietävät myös sen, mikä rooli erityisesti suomalaisilla mepeillä oli sen suhteen, että talvimerenkulkua koskevassa polttoaineasetuksessa otettiin huomioon Suomen jäävahvistettujen alusten erikoispiirteet. Tämänkaltaisia esimerkkejä kyllä piisaa useampia, mutta niistä harvemmin pidetään sen suurempaa ääntä.

EU-kriittisyys on tietenkin hyvästä ja kannustan siihen. EU:ssa on monia ongelmia, mutta ne voidaan korjata vain sisältä käsin. On myös ymmärrettävä se, että vaikka olisimme EU:n ulkopuolella, sen lainsäädäntö tulisi vaikuttamaan meihin joka tapauksessa epäsuorasti.

Suomi ulos EU:sta -ajattelu ei toimi tänä päivänä. Sen vaatiminen on suorastaan epäisänmaallista, sillä kansainväliseen yhteisöön kuuluminen on meille elinehto. Luulisi myös, että Brexit toimisi varoittavana ennakkotapauksena. Mediatoimisto Bloombergin mukaan Brexitistä aiheutuvat vuosittaiset kustannukset ovat kivunneet englantilaisille jopa 100 miljardiin puntaan. Koko ajan kasvava enemmistö briteistä on virheen nyt myös tajunnut.

Nykyisellä perussuomalaisten linjalla ei myöskään pitkälle pötkittäisi EU-pöydissä. Kategorisella kieltäytymisellä kaikesta ajaisimme itseämme nurkkaan entisestään, ja Suomi menettäisi lopullisen uskottavuutensa neuvotteluissa. Vai olisiko perussuomalaisten ratkaisu se, että alkaisimme tehdä orbanilaista veto-oikeus politiikkaa, ja kiristäisimme kumppaneitamme jokaisen kynnyskysymyksen yhteydessä?

Se, jos joku, olisi Putinin mieleen.

Ajankohtaista

Kokoomusmepit: Elvytysvälineen on oltava pääosin lainaa

27.5.2020

Kokoomuksen europarlamentaarikot Sirpa Pietikäinen, Petri Sarvamaa ja Henna Virkkunen pitävät komission tuoretta elvytyspakettia ja esitystä EU:n 750 miljardin euron elvytysvälineeksi tervetulleena avauksena maanosan nostamiseksi sen kohtaamasta talouskriisistä. He kiittävät komissiota siitä, että se on huomioinut esityksessään oikeusvaltioperiaatteen sekä painottanut tulevaisuusinvestointeja, kuten parlamentti on edellyttänyt.

Mepit asettavat rahastolle kolme ehtoa. Sen on oltava Euroopan parlamentin ja neuvoston yhteisessä päätäntävallassa, jotta varojen käytön demokraattinen valvonta ja oikea käyttö voidaan varmistaa.  Rahoitus tulisi myöntää pääasiassa lainana, ei suorien tulonsiirtojen kaltaisina avustuksina. Lisäksi rahoitusta on sidottava kilpailukyvyn parantamiseen uudistamalla talouden ja yhteiskunnan rakenteita kohti hiilineutraalia ja ympäristöllisesti kestävää taloutta

 

Petri Sarvamaa korostaa, että suorien tulonsiirtojen ja tukirahojen sijaan jäsenmaille tulisi tarjota pitkän maturiteetin lainaa. Rahaston tulee olla komission ja Euroopan parlamentin budjettivalvonnan alainen. Siksi SEUT artiklan 122 sijaan rahasto pitäisi perustaa artikla 175:n kaltaisille ratkaisuille, joissa jäsenmailla ja parlamentilla on yhtäläinen päätösvalta. Muuten rahasto jää käytännössä jäsenmaiden väliseksi sopimukseksi.

”Miljardien elvytysrahasta päätettäessä on välttämätöntä, että se tehdään EU:n yhteisen päätösvallan alla unionin perussopimusten mukaisesti. Parlamentin budjettivalvonnan alaisuudessa varojen oikeasta käytöstä voidaan varmistua. Oleellista on myös ymmärtää, että kyseessä ei saisi olla ilmainen tulonsiirto, vaan ehdollinen laina”, Sarvamaa sanoo.

Lue koko tiedote täältä > 

Ajankohtaista

Verkkouutiset: Sarvamaa: Suomen hallituksen herättävä ruususen unestaan

14.1.2020

Kokoomuksen europarlamentaarikko Petri Sarvamaan mukaan Suomen olisi herättävä ruususen unestaan ja tehtävä kaikkensa saadakseen taloutensa nykyistä parempaan tilaan ja asemaan tulevia vaikeita vuosia ennakoiden.

Sarvamaan mukaan EU-alueen kilpailukyvyssä on rakenteellisia ongelmia, jotka nakertavat hitaasti myös Suomen taloudellista pohjaa. Samalla globaalin politiikan käänteet voivat nopeasti johtaa uuteen finanssikriisiin.

Lue uutinen >

Ajankohtaista

Suomen kansallinen etu, Maaseudun Tulevaisuus

17.5.2019

Hiljattain Suomessa on noussut esiin yllättävä maatalouspoliittinen näkemys. Ajatuspaja Libera julkaisi 7.5.2019 Fatim Diarran tekstin, jossa hän esitti 141-tuen lopettamisen olevan Suomen kansallinen intressi.

Siis sen EU:n luvalla Etelä-Suomen alueelle maksettavan kansallisen tuen, jolla on tärkeä rooli suomalaisen ruoantuotannon turvaamisessa. Sikatalouden ja siipikarjan lihan tuotannon kannalta tuki on erittäin tärkeä, myös kasvihuonetuotannolle se on varsin olennainen.

On vaikea ymmärtää näkemystä, jonka mukaan tuki olisi ongelmattomasti lakkautettavissa. Eiväthän Suomen tuotanto-olosuhteet ole muuttuneet ja kotimainen possunliha taistelee edelleen markkinoilla pysyäkseen houkuttelevana vaihtoehtona halvemmille ulkomaisille serkuilleen.

Juuri siksi olen jo useampaan otteeseen taistellut tuen jatkumisen puolesta. Tuoreimmat hyvät uutiset saatiin viime kuussa, kun europarlamentin maatalousvaliokunta hyväksyi tuen jatkon yhteisen maatalouspolitiikan seuraavalle toimintakaudelle eli vuosille 2021-27. Tämän vaalikauden osalta tarvittava työ on siis tehty.

EU:n yhteinen maatalouspolitiikka ei ole ollut avain helppoon huomiseen, kuten jokainen maatalouden harjoittaja tietää. En usko ylipäätään kenenkään ajattelevan, että CAP nykymuodossaan olisi ongelmaton paketti.

Siksi olisi toki hienoa, jos maatalouden kannattavuus saataisiin tasolle, joka mahdollistaisi markkinaehtoisen tuotannon ilman monimutkaista tukiviidakkoa. Todellisuus meidän leveysasteillamme, kulurakenteellamme, verotuksellamme, säädöksillämme ja kaupan keskittymisellämme on kuitenkin toinen.

Joskus maatalouspolitiikan kansallisia tukia moititaan tulonsiirtona verorahoista tuottajien taskuun. Tällainen sormella osoittelu kertoo yksinkertaisesti suomalaisen maatalouden merkityksen ja realiteettien ymmärtämättömyydestä.

Olen itsekin tiukka markkinaehtoisuuden kannattaja taloudenpidossa. On kuitenkin asioita, joiden kohdalla kolikon toinen puoli on painavampi. Ruoantuotannon vertaaminen mihinkään muuhun yritystoimintaan ei minun maailmassani ole kestävää. Siihen on kaksi painavaa syytä.

Ensimmäinen on se, että yhteisen maatalouspolitiikan nopealla alasajolla olisi tuhoisat seuraukset suomalaiselle ruoantuotannolle. Voisi melkein väittää, että viiden vuoden päästä lähikaupasta saisi etsimällä etsiä muuta kotimaista kuin perunaa, kaalia ja lanttua. Kaiken huipuksi se tuontiruoka olisi kotimaisen tarjonnan puuttuessa pian saman hintaista kuin sitä laadukkaampi kotimainen ruoka nyt.

Toinen ja sitäkin suurempi menetys olisi suomalaisen maaseudun katoaminen. Liian moni suomalainen ei enää ymmärrä, miten tärkeä asia maatalous eri muodoissaan Suomelle on. Paljonko maksaa kilo kansallisidentiteettiä?

Toisaalta viime vuosina on tullut myönteistä viestiä siitä, että kiinnostus ja arvostus kotimaista ruokaa kohtaan on kasvussa. Esimerkiksi joidenkin kauppojen käyttöön ottamat lisämerkinnät kotimaista alkuperää oleviin tuotteisiin ovat saaneet kuluttajilta lämpimän vastaanoton. Trendi ei kuitenkaan yksin riitä tasaamaan kannattavuuden laajempia haasteita.

Meidän päättäjien tehtävänä on huolehtia, että tuottajalla on edellytykset harjoittaa elinkeinoaan. Mutta valitettavasti myös päättäjissä on liian paljon heitä, joille suomalaisen maatalouden tulevaisuus tuntuu olevan yhdentekevää.

Tästä syystä haluan jatkossakin olla vaikuttamassa suomalaisen ruoantuotannon puolesta. Se on minulle sydämen asia.

Julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 17.5.

Ajankohtaista

Näin Rail Baltica auttaa Suomeakin, Verkkouutiset

30.3.2019

Suomalaisin silmin katsottuna Eurooppa vaikuttaa joskus kaukaiselta, vähintäänkin lentomatkan päässä olevalta ulkomaalta. Vastaavasti toisista meren takana oleva Suomi saattaa helposti näyttää hieman eristyksissä olevalta saarelta. Suomi on kiistatta osa Eurooppaa, mutta liikennevaihtoehtoja ei todellakaan ole liikaa. Rail Baltica tulee kuitenkin helpottamaan tilannetta.

Ensi vuosikymmenellä Suomenlahden eteläpuolelta pääsee nopealla junalla Puolaan ja sieltä sujuvasti Varsovan kautta edelleen pidemmälle. Raiteet yhdistävät Viron, Latvian ja Liettuan vielä nykyistä tiiviimmin osaksi Euroopan sisämarkkinoita ja arvoyhteisöä. Mutta niin ne liittävät Tallinnasta lyhyen lauttamatkan päässä olevan Suomenkin. Uusi rata on meille suomalaisille paljon tärkeämpi kuin sille valittu nimi Rail Baltica antaa ymmärtää.

Rail Balticaa on kypsytelty ja valmisteltu 90-luvun puolivälistä saakka ja sen rakentaminen aloitettaneen viimeistään ensi vuonna. Kyseessä on mittava lähemmäs kuuden miljardin euron ja noin 900 kilometrin pituinen infrastruktuurihanke, jonka toteutukseen osallistuminen on mielenkiintoinen tilaisuus Suomen rakennusalan yrityksille. Rata on tavoitteena saada valmiiksi viimeistään 2026, minkä jälkeenkin se tarjoaa suomalaisille uuden vientiväylän ja ympäristöystävällisen matkustusreitin.

Parempien kansainvälisten yhteyksien lisäksi Rail Baltica ehkä hieman yllättäen mahdollistaa liikenneinfrastruktuurin kehittämisen myös Suomessa.

Nyt käydään nimittäin viimeisiä neuvotteluita Euroopan kaikkein tärkeimmät liikennekäytävät kartalle piirtävästä ja niiden rahoitusta linjaavasta lakiesityksestä. Helsinki-Tornio -välin lisääminen tälle Euroopan liikennekartalle jo nykyisin mukana olevan Turusta rannikkoa pitkin Venäjän rajalle kulkevan reitin lisäksi alkaa olla varmaa. Lopputulos vaikuttaa siis Suomen kannalta erittäin lupaavalta.

Pohjoisen ulottuvuuden parempi huomioiminen on tulosta monien suomalaisten tahojen yhdessä tekemästä pitkäjänteisestä vaikutustyöstä. Mutta ilman Rail Balticaa ja sen takaamaa rajat ylittävää linkkiä tehtävä olisi ollut täysin mahdoton. Tämä tarkoittaa sitä, että Rail Baltican ansiosta Suomen on mahdollista saada näiden kahden liikennekäytävämme parantamiseen vuodessa jopa 80 miljoonaa euroa enemmän EU-tukea kuin nykyisin.

Käytännössä lisääntynyt EU-rahoitus kääntyneekin esimerkiksi Turun tunnin junaksi ja nopeammaksi Suomi-radaksi Tampereelle ja siitä pohjoiseen. Rail Baltican vuoksi myös Helsinki-Tallinna -tunneli ja Jäämeren rata voivat olla tulevaisuudessa todellisuutta.

Syrjäisen pohjoisen sijainnin ja harvan asutuksen takia liikenneyhteyksien parantaminen ja monipuolistaminen on Suomelle paljon tärkeämpää kuin monelle muulle valtiolle. Ihmisten, tavaroiden ja palveluiden vaivaton liikkuminen kotimaassa ja kansainvälisesti merkitsee lopulta lisääntyvää kauppaa, talouskasvua ja hyvinvointia. Rail Baltican merkitystä Suomelle ei voi aliarvioida.

Julkaistu Verkkouutisissa 30.3.2019

Ajankohtaista

EPP: Kokoomusmepit: Tekijöiden oikeudet varmistettava myös digiaikana

26.3.2019

Suomen kokoomusmepit kannattavat EU:n tekijänoikeusdirektiivin hyväksymistä. Europarlamentaarikko Petri Sarvamaan (kok., EPP) mukaan uusi direktiivi ei uhkaa sananvapautta. ”Se ei tarkoita suodattimia tai blokkausta. Niiden verkkoalustojen, joiden pääbisnes on jakaa ja promota yleisölle tekijänoikeuden suojaamaa sisältöä, on saatava tähän lupa tai lisenssi. Meemejä, giffejä ja karikatyyreja voi ladata jatkossakin”, Sarvamaa sanoo.

Lue uutinen ›

Ajankohtaista

Kokoomusmepit kannattivat EU:n tekijänoikeusdirektiiviä täysistuntoäänestyksessä

”Direktiivi ei varmasti ole täydellinen, mutta se on viiden vuoden neuvotteluiden tulos ja kelpo kompromissi. Tekijöiden oikeudet on varmistettava myös digiaikana. Toisten työtä ei saa luvatta kaupallisesti hyödyntää. Se on reilu ja tarpeellinen periaate myös digimaailmassa”, Henna Virkkunen sanoo.

Direktiivissä eniten kiistaa on herättänyt suojatun sisällön käyttöä verkkopalvelussa koskeva entinen artikla 13, joka lopullisessa tekstissä on artikla 17. Erityisesti bloggarit ja tubettajat ovat pelänneet verkkoalustojen tiukentavan sen johdosta automaattista suodatusta niin, että sisältöä estettäisiin ja vedettäisiin pois myös aiheetta.

”Tekijänoikeusdirektiivi ei uhkaa sananvapautta. Se ei tarkoita suodattimia tai blokkausta. Niiden verkkoalustojen, joiden pääbisnes on jakaa ja promota yleisölle tekijänoikeuden suojaamaa sisältöä, on saatava tähän lupa tai lisenssi. Meemejä, giffejä ja karikatyyreja voi ladata jatkossakin”, Petri Sarvamaa painottaa.

Erityisen tärkeänä kokoomusmepit pitävät tekijänoikeusdirektiivin hyväksymistä luovien alojen kannalta.

”Se parantaa jatkossa muun muassa lehdenkustantajien, muusikoiden, valokuvaajien, toimittajien, kirjailijoiden ja teatterintekijöiden neuvotteluasemaa suurten verkkoalustojen suuntaan. Molemmat osapuolet hyötyvät yhteistyöstä, mutta nyt niiden välillä on epäsuhta, joka vain jyrkkenisi ilman tätä lakia”, Sirpa Pietikäinen muistuttaa.

Tekijänoikeusdirektiivi on eurooppalainen yleinen puitelaki. Kun se on hyväksytty, jokaisen jäsenmaan pitää päivittää omat tekijänoikeuslakinsa vastaamaan sen päälinjoja kahden vuoden kuluessa. Jokaiselle jäsenmaalle, myös Suomelle, jää tässä siis myös omaa liikkumavaraa.EU-parlamentti keskustelee ja äänestää direktiivin lopullisesta hyväksymisestä tiistaina.

Euroopan parlamentin täysistunto hyväksyi direktiivin tiistaina 26.3. äänin 348 puolesta, 274 vastaan ja 36 tyhjää.

Ajankohtaista

Suomi haaskaa potentiaaliansa liköörien huippumaana, Maaseudun Tulevaisuus

22.2.2019

Suomi on vientimaa. Taloutemme on riippuvainen siitä, kuinka onnistuneesti kauppaamme kotimaista osaamista ja sen synnyttämiä tuotteita maailmalle.

Tämän luulisi tarkoittavan, että meillä osataan haistaa vientikapasiteettia kasvattavat mahdollisuudet jo kaukaa. Ja luoda puitteet uusille aluevaltauksille.

Valitettavasti meillä on vahva perinne myös toisella saralla: päättömän alkoholipolitiikan harjoittamisessa. Viime maaliskuussa voimaan tullut uusi alkoholilaki ei tuonut tilanteeseen helpotusta.

Päinvastoin, väkevien alkoholijuomien osalta sosiaali- ja terveysministeriön tavoitteena tuntuu olevan viedä suomalaiset kuluttajat entistä syvemmälle jäykän holhouksen syövereihin.

Kansallisten päättäjien kummallinen suhtautuminen alkoholikauppaan ei kuitenkaan ole pois vain kuluttajilta. Lainsäädäntömme on haaste suomalaisille viinitilallisille ja erityisesti liköörin valmistajille – kauppaa ei synny, kun tuotetta ei saa myydä.

Tilaliköörien myyntilupaa on odoteltu jo vuosien ajan, toistaiseksi turhaan.

Nykyisen lainsäädännön puitteissa tilat saavat myydä myymälöistään vain vahvuudeltaan alle 13-tilavuusprosenttisia alkoholijuomia. Väkevämpiä tuotteita saa anniskella tilan anniskelupaikassa.

Potentiaaliset ostajat pääsevät siis maistelemaan tuotteita, mutta ilman mahdollisuutta ulosmyyntiin tilalikööreiden valmistuksesta ei saa kannattavaa.

Tämä on sanalla sanoen haaskausta. Uskon nimittäin, että suomalaisista marjoista taitaen valmistettujen liköörien kauppa kyllä kävisi, jos sille annettaisiin mahdollisuus. Puhtaan luontomme raaka-aineista taidolla valmistetuille tuotteille on aina vientiä.

Lennän työssäni useita kertoja viikossa. Lentokentillä liikkuessa on ollut ilo huomata, kuinka palkitut suomalaiset ginit ovat viime vuosina vakiinnuttaneet paikkansa tax free -myymälöiden paraatipaikoilla. Ne ovat kansainvälisesti tunnettua ja haluttua laatutavaraa.

Pienyrityksemme tuottavat myös tasokkaita viskejä, joita ostetaan ympäri maailman.

Tislattujen alkoholijuomien vienti on ollut lisääntymään päin jo tovin: Elintarviketeollisuusliitto arvioi niiden viennin kasvaneen vuonna 2017 noin 12 prosenttia. Miksi kotimaisten liköörien pääsy osaksi tätä nousevaa aaltoa on evätty?

Uusi alkoholilaki on herättänyt hämmästystä myös rajaamalla rypäleet pois tilaviinin valmistuksessa sallituista raaka-aineista. Pohjoiset olosuhteemme vaativat rypäleiltä paljon, mutta talvenkestäviä lajikkeitakin löytyy. Niiden käytön kieltäminen tilaviineissä tuntuu käsittämättömältä.

Näille linjauksille on vaikea löytää hyviä perusteluja, eikä asiasta juuri uskalleta puhua. Alkon monopoliasema väkevien alkoholijuomien vähittäismyynnissä oikeutetaan useimmiten epämääräisillä uhkakuvilla alkoholin väärinkäytön tuomista ongelmista.

On kuitenkin selvää, että kansanterveys tai muut alkoholin saatavuuden parantumiseen liittyvät huolet eivät ole pätevä peruste viinitilojen kaupan hankaloittamiselle. Artesaanimaisella otteella valmistettujen laatutuotteiden potentiaali ei pääty ruskeaan pussiin, vaan tuotoksi suomalaisen tekijän taskuun.

Vauhtiin päästessään tilaliköörien kauppa voisi tuoda mukanaan laajoja hyötyjä. Vientitulojen lisäksi suomalaisten viinitilojen houkuttelevuus turistikohteina kasvaisi varmasti kohisten, jos vieraat pääsisivät liköörimaistiaisten lisäksi myös ostoksille.

Uudistumiskyky ja hyödyntämättä jääneen potentiaalin valjastaminen ovat tärkeimpiä avaimia maaseudun elinvoimaisuuden turvaamisessa. Meillä on osaamista, meillä on tekijöitä. Enää puuttuu lupa tehdä.

Julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 22.2.2019

Ajankohtaista

Turun Sanomat: Euroopan parlamentin on syytä hyväksyä Britannian EU-erosopimus

22.11.2018

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaan (kok., EPP) mukaan Britannian EU-erosopimus tulisi hyväksyä. ”Mikä tahansa muu vaihtoehto toisi vain entistä enemmän epävakautta”, Sarvamaa sanoo. Hänen mukaansa parlamentin hyväksyttyä sopimuksen kaikki on enää kiinni briteistä.

Lue uutinen ›

Ajankohtaista

Elävä Helsinki: Helsingistä Brysseliin

13.11.2018

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaan (kok., EPP) mukaan Suomi tarvitsee vahvoja meppejä myös jatkossa. Euroopan tulevaisuuden haasteista puhuttaessa Sarvamaa nostaa esiin moderniin sodankäyntiin liittyvät hybridiuhat. ”Vahva EU on Suomen etu”, Sarvamaa sanoo.

Lue uutinen ›

Ajankohtaista

Yle: Enemmistö suomalaismepeistä pitää uutta Brexit-äänestystä mahdollisena

4.11.2018

Iso-Britanniassa vaikeat Brexit-neuvottelut ovat johtaneet myös vaatimuksiin uudesta kansanäänestyksestä. Europarlamentaarikko Petri Sarvamaan (kok., EPP) mukaan uusi äänestys on mahdollinen muttei todennäköinen. ”Britannian sisäpolitiikka on tällä hetkellä sekaisin, eikä maasta löydy johtajuutta, joka voisi järjestää uuden kansanäänestyksen”, Sarvamaa sanoo.

Lue uutinen ›

Ajankohtaista

Verkkouutiset: Alkoholiväitteitä ihmetellään – ”faktat eivät riitä”

26.10.2018

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) pitää alkoholin etämyynnistä käytävää keskustelua outona. Hänen mukaansa faktat unohtuvat asiasta keskusteltaessa. ”Emme ole ajamassa viinan rajoittamatonta verkkokauppaa”, Sarvamaa muistuttaa.

Lue uutinen ›