EU-eron vaatiminen on epäisänmaallista
28.3.2023
EU-jäsenyys tuo turvaa, vaurautta sekä valtaa vaikuttaa. Tämä pyhä kolminaisuus on unohtunut perussuomalaisilta, jonka virallinen tavoite on edelleen ajaa Suomen eroa EU:sta. En usko, että puolueen johdossa todella ymmärretään kyseisen vaatimuksen vakavuutta ja seurauksia.
Ensinnäkin, nykyisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa läntisten yhteiskuntien yhteenkuuluvuutta tarvitaan enemmän kuin koskaan. Suomen eroaminen EU:sta olisi kuin suoraan Putinin päiväunesta.
EU-eron myötä Venäjän suhtautuminen Suomeen muuttuisi varmasti. Se tekisi meistä heikon ja haavoittuvaisen Venäjän silmissä. Nato-jäsenyytemme toisi toki turvaa, mutta siihen yhdistettynä EU-jäsenyys mahdollistaa Suomen osallistumisen EU:n yhteiseen turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan sekä helpottaa puolustusyhteistyötä muiden jäsenmaiden kanssa.
Turvallisuuden lisäksi EU-jäsenyys on tuonut Suomelle taloudellista painoarvoa. Yksinkertainen konkreettinen esimerkki liittyy EU:n valtavaan sisämarkkinaan, jonka ansiosta yrittäjämme voivat laajentaa toimintaansa helposti Suomen rajojen ulkopuolelle. Tämä luo vaurautta sekä edesauttaa Suomen menestymistä globaalissa taloudessa.
EU:n ansiosta meillä on mahdollisuus osallistua myös valtaviin yhteiseurooppalaisiin hankkeisiin. Näin ollen saamme maksimaalisen hyödyn korkean teknologian tuotteistamme ja palveluistamme sekä luomme tulevaisuuden kasvuedellytyksiä. Hyvä esimerkki yhteiseurooppalaisten projektien tärkeydestä on se, että suomalainen vetyteknologiaa edistävä yritys valittiin mukaan EU:n 5,2 miljardin energiahankkeeseen.
Myös ydinjätteen loppukäsittelyyn tarkoitettu Posivan Onkalo on hanke, jota tullaan Suomeen ihastelemaan ympäri maailmaa. Tulisiko tämänkaltaiset innovaatiot pitää salassa itsellämme, vai edesauttaa kyseisten ratkaisujen pääsemistä maailmanmarkkinoille?
EU:n myötä meillä on myös aito valta vaikuttaa. Kuka olisi edistänyt EU:n budjettivarojen sitomista oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen, jos ei Suomi itse puheenjohtajuuskaudellaan? Tämän luulisi myös perussuomalaisille olevan oleellinen kysymys, kun he usein niin ansiokkaasti myös EU-varojen käytön perään huutelevat.
Perussuomalaisten europarlamentaarikot varmasti tietävät myös sen, mikä rooli erityisesti suomalaisilla mepeillä oli sen suhteen, että talvimerenkulkua koskevassa polttoaineasetuksessa otettiin huomioon Suomen jäävahvistettujen alusten erikoispiirteet. Tämänkaltaisia esimerkkejä kyllä piisaa useampia, mutta niistä harvemmin pidetään sen suurempaa ääntä.
EU-kriittisyys on tietenkin hyvästä ja kannustan siihen. EU:ssa on monia ongelmia, mutta ne voidaan korjata vain sisältä käsin. On myös ymmärrettävä se, että vaikka olisimme EU:n ulkopuolella, sen lainsäädäntö tulisi vaikuttamaan meihin joka tapauksessa epäsuorasti.
Suomi ulos EU:sta -ajattelu ei toimi tänä päivänä. Sen vaatiminen on suorastaan epäisänmaallista, sillä kansainväliseen yhteisöön kuuluminen on meille elinehto. Luulisi myös, että Brexit toimisi varoittavana ennakkotapauksena. Mediatoimisto Bloombergin mukaan Brexitistä aiheutuvat vuosittaiset kustannukset ovat kivunneet englantilaisille jopa 100 miljardiin puntaan. Koko ajan kasvava enemmistö briteistä on virheen nyt myös tajunnut.
Nykyisellä perussuomalaisten linjalla ei myöskään pitkälle pötkittäisi EU-pöydissä. Kategorisella kieltäytymisellä kaikesta ajaisimme itseämme nurkkaan entisestään, ja Suomi menettäisi lopullisen uskottavuutensa neuvotteluissa. Vai olisiko perussuomalaisten ratkaisu se, että alkaisimme tehdä orbanilaista veto-oikeus politiikkaa, ja kiristäisimme kumppaneitamme jokaisen kynnyskysymyksen yhteydessä?
Se, jos joku, olisi Putinin mieleen.
