Ajankohtaista

Seuraavaan siirtolaiskriisiin pitää varautua jo nyt, IL-blogi

28.6.2018

Suomalaiset ovat muiden eurooppalaisten tavoin huolissaan maahanmuutosta ja sen vaikutuksista talouteen, turvallisuuteen ja omaan elämäänsä. Euroopan lähialueilla on käynnissä useita pitkittyneitä ja monimutkaisia konflikteja. Afrikan väestö kasvaa. Ilmastonmuutos tekee monista alueista elinkelvottomia. On enemmän kuin todennäköistä, että ihmisiä tulee tänne jatkossakin.

Huoli maahanmuutosta nousee toistuvasti esiin erilaisissa mielipidemittauksissa, viimeisimpänä toukokuun lopussa julkistetussa Eurobarometrissa. Näistä kyselyistä käy selkeästi ilmi, että eurooppalaiset odottavat EU:lta enemmän maahanmuuttopolitiikan saralla vaikka pahin paine rajoilla on toistaiseksi helpottanut. Homma halutaan hoitaa yhdessä järkevällä tavalla.

Vuonna 2015 alkanut siirtolaiskriisi on kuitenkin muuttunut pitkittyneeksi poliittiseksi kiistaksi EU:ssa. Näin siitäkin huolimatta, että Eurooppaan pyrkivien määrä on laskenut kolmen vuoden takaisesta huipustaan merkittävästi. YK:n pakolaisjärjestön lukujen mukaan kolme vuotta sitten Välimeren poikki tuli yli miljoona ihmistä. Viime vuonna luku oli noin 172 000 ja tänä vuonna ensimmäisen kuuden kuukauden aikana noin 43 000. Myös turvapaikkahakemuksia koskevat luvut noudattavat samaa laskevaa suuntausta.

EU on tehnyt todella paljon maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan ulkoisten ulottuvuuksien haltuun ottamiseksi. Eurooppalaista rajavalvontaa on vahvistettu. Yhteistyötä siirtolaisten lähtö- ja kauttakulkumaiden kanssa on parannettu esimerkiksi palautus- ja takaisinottosopimuksilla. Afrikkaan pyritään investoimaan koko ajan enemmän. Tuloksena EU:n ulkorajat ovat tiiviimmät, tänne pyrkivien ihmisten määrä laskee ja rajojen yli tapahtuva liike on paremmin hallussa.

EU:n yhteisessä turvapaikkapolitiikassa ei kuitenkaan ole saatu aikaan kestävää ratkaisua. Tulijoiden määrän väheneminen ei nimittäin ratkaise nykyisen turvapaikkajärjestelmän sisäänrakennettua ongelmaa: mitä tehdään, kun yhteen EU-jäsenmaahan tulee seuraavan kerran merkittävästi enemmän turvapaikanhakijoita, kuin mitä se pystyy ottamaan vastaan.

Tällä hetkellä voimassa olevan Dublin-asetukseksi kutsutun lainsäädännön mukaan turvapaikkahakemusten käsittely on nimittäin sen maan vastuulla, johon ihminen ensimmäiseksi Euroopassa tulee. Mikään maa ei kuitenkaan kykene vastaamaan tulijoiden räjähdysmäiseen kasvuun. Kreikka ja Italia helisevät edelleen eikä Suomessakaan ollut helppoa.

Kaikki EU-maat ovat vastuussa yhteisistä ulkorajoista, vapaasta liikkuvuudesta ja turvallisuudesta. Euroopan komissio esittikin Dublin-asetuksen uudistamista jo vuoden 2016 keväällä. Ehdotuksen mukaan turvapaikanhakijoiden aiheuttamaa painetta tasattaisiin jäsenvaltioiden kesken maan koon ja vaurauden mukaan. Sakko rapsahtaisi, jos jokin maa ei suostuisi ottamaan vastaan turvapaikanhakijoita.

Ehdotuksessa unohtui, että pelkästään maan koko ja taloudellinen tilanne eivät ratkaise sen kykyä ottaa vastaan turvapaikanhakijoita ja kotouttaa pakolaisia. Mielestäni myös kansalaisten huolet esimerkiksi turvallisuudesta ja työmarkkinoista pitäisi ottaa jakokriteereissä huomioon. On mietittävä, paljonko esimerkiksi Suomi pystyy oikeasti vastaanottamaan turvapaikanhakijoita ja kuinka monta pakolaista Suomi kykenee kotouttamaan vuosittain.

Nämä ovat sisäpoliittisesti hyvin vaikeita kysymyksiä. Jäsenmaat eivät ole lähelläkään sopua. Tilanne on tällä hetkellä erittäin herkkä Italian ja Kreikan lisäksi muun muassa Saksassa ja Unkarissa. Tosiasia kuitenkin on, että turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikkaan on löydettävä yhteinen ratkaisu. Muuten voimme ennen pitkää heittää hyvästit vapaalle liikkuvuudelle ja pahimmassa tapauksessa koko EU:lle.

Tänään alkavan EU-päämiesten huippukokouksen pitää päästä edes jonkinlaiseen sopuun yhteisestä turvapaikkapolitiikasta ja sitä toteuttavista lainsäädäntöhankkeista. Muuten ratkaisun mahdollisuus venyy hamaan tulevaisuuteen ja EU-maiden kansalliset toimet, kuten turvapaikanhakijoiden totaalinen torjuminen ja sen myötä ihmisoikeuksien loukkaaminen, alkavat murentaa Unionia sisältä päin.

Julkaistu IL-blogissa 28.6.2018.

Ajankohtaista

Sarvamaa tehostaisi yhteistyötä kyberuhkien torjumiseksi

16.5.2018

Euroopan parlamentin budjettivaliokunta hyväksyi keskiviikkona 16.5. EU:n kyberturvallisuusvirasto ENISA:a käsittelevän lausunnon äänin 23-4.  Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) toimi parlamentin suurimman poliittisen ryhmän EPP:n pääneuvottelijana.

Muuttuneen turvallisuustilanteen ja erityisesti uusien kyberuhkien vuoksi ENISA:n roolia halutaan vahvistaa. Sarvamaa keskittyi neuvotteluissa varsinkin viraston rahankäytön ja toiminnan tehostamiseen, mikä sai laajan tuen myös muilta poliittisilta ryhmiltä.

Sarvamaa on budjettivaliokunnan varapuheenjohtaja ja EPP:n pääneuvottelija EU-virastoja koskevissa budjettivaliokunnan lausunnoissa.

Ajankohtaista

MEP Sarvamaan kommentit ennen Emmanuel Macronin puhetta Strasbourgin täysistunnossa

17.4.2018

Ajankohtaista

EPP: Sarvamaa: Kaikkien kannettava kortensa kekoon Euroopan unionin puolesta

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaan (kok., EPP) mukaan eurooppalaisen yhteistyön tiivistäminen tärkeissä asioissa on kaikkien etu. Sarvamaa uskoo, että Ranska voi integraatiomyönteisen presidenttinsä Emmanuel Macronin johdolla olla herättämässä poliittista tahtoa muissakin jäsenmaissa. ”Eurooppa tarvitsee vahvaa poliittista johtajuutta sekä rohkeaa näkemystä oikeasta suunnasta” Sarvamaa toteaa. Sarvamaa painottaa yhteistyön merkitystä: ”Kaikkien panosta tarvitaan EU:n tulevaisuuden rakentamiseksi.” Euroopan parlamentti keskustelee Euroopan tulevaisuudesta presidentti Macronin kanssa tiistaina 17.4. täysistunnossa Strarsbourgissa.

Lue uutinen ›

Ajankohtaista

Eurooppalainen yhteistyö vahvistaa Suomen turvallisuutta, Maaseudun Tulevaisuus

23.3.2018

Sisäinen ja ulkoinen turvallisuus kietoo Euroopan kansat yhteen. Vaikka emme ole sitoutuneet seisomaan toistemme rinnalla taistelussa, uhkamme ja intressimme ovat useimmiten yhteisiä. Viime vuosina etelästä kumpuava muuttoliike on luonut kasvavia haasteita koko Euroopalle ja Venäjän huolestuttava kehitys ylläpitää yhä varauksellisuutta itään.

EU:n yhteisen turvallisuuspolitiikan kehittäminen on Suomen etu. Varsinkin kun naiivisti edelleen pysyttelemme puolustusliitto Naton ulkopuolella, turvaa on haettava lähempää. Unionista emme saa Naton kaltaisia turvatakuita, mutta huomattavaa lisäarvoa se pystyy pohjoiselle kansallemme tarjoamaan.

Unionin puitteissa voimme keskittää resurssejamme niin ulkorajojen valvontaan, terrorismin torjuntaan kuin kyberturvallisuuteen. EU ansaitsee yhä vahvemman roolin turvallisuudessa ja tarvitsee riittävän rahoituspohjan yhteisiin haasteisiin vastaamiselle. Ilman taloudellisia resursseja yhteisiä tavoitteita on mahdoton saavuttaa.

Euroopan parlamentti antoi viime viikolla lähtölaukauksen EU-budjetin tulevaisuudelle. Päätimme kannastamme rahoituspohjan kehittämiselle vuoden 2020 jälkeiselle ajalle. Yksi keskeisimmistä haasteista on Brexitin aiheuttaman vajeen paikkaaminen samalla kun EU:lle pusketaan yhä suurempia tehtäviä – yhteiseurooppalaiselle puolustukselle on enenevissä määrin kysyntää ja muuttoliikettäkin pitäisi hillitä ja hallita keskitetysti.

Uusien haasteiden päälle EU:lla on toki vanhatkin tehtävänsä. Yhteistä maatalouspolitiikkaa, jäsenmaiden välistä koheesiota ja tutkimusrahoitusohjelmia on edelleen kehitettävä. Budjettirakenteissa on paljon modernisoinnin varaa, mutta ei loputonta kykyä kestää säästötoimia. Toimivaan unioniin on väkisinkin sijoitettava enemmän.

EU:n kilpailukyvyn ja turvallisuuden vahvistaminen ei saa jäädä jäsenmaiden nuukuuden jalkoihin. Saksa ja Ranska ovat jo vahvasti ilmaisseet valmiutensa kasvattaa osuuttaan brittien lähdön myötä, nyt pitäisi saada muutkin näkemään vahvemman unionin hyödyt.

Unionin budjetista neuvoteltaessa jäsenmaiden nettomaksajakeskustelu on harmillisen vahingollista. Keskeistä ei pitäisi olla se, kuka saa ja kuka antaa mitenkin paljon, vaan se, minkälaista lisäarvoa voimme yhteistyöllä tuottaa. Kaikille unionin tarjoamille hyödykkeille on edes mahdoton asettaa hintalappua. Minkä arvoista on vakaus ja rauha, jota eurooppalainen yhteistyö on meille jo vuosikymmenten ajan tarjonnut? Korvaamattoman arvokasta.

EU:n budjettia on uudistettava rohkeasti. Nykyisestä haamurajasta, eli jäsenmaiden asettamasta yhden prosentin BKTL-katosta on luovuttava. Prosentti EU-maiden yhteenlasketusta bruttokansantulosta ei riitä kattamaan sekä vanhoihin että uusiin tehtäviin tarvittavia resursseja. Kuten parlamentin kannassa painotamme, EU-maiden on ymmärrettävä, että uudet haasteet vaativat uusia panoksia.

Komissio tulee antamaan toukokuussa ehdotuksensa seuraavaksi rahoituskehykseksi. Jäsenmaat neuvottelevat ehdotuksen pohjalta paketista, jonka Euroopan parlamentti lopulta hyväksyy. Kehys tulee määrittelemään EU:n painopisteet ja budjetin enimmäistasot useaksi vuodeksi eteenpäin.

Eurooppalaisen turvallisuusyhteistyön vahvistamiseksi otetut askeleet ovat toistaiseksi olleet verrattain pieniä. Seuraavaan rahoituskehykseen olisi aihetta saada alkua jollekin suuremmalle. Se olisi niin Euroopan kuin Suomen etu.

Julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 23.3.2018.

Ajankohtaista

Sarvamaa panostaisi enemmän EU-kansalaisten turvallisuuteen

30.11.2017

Euroopan parlamentin kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta hyväksyi EU:n seuraavaa monivuotista rahoituskehystä koskevan lausunnon tiistaina 28.11. äänin 40-7. Valiokunnan varajäsen Petri Sarvamaa (kok., EPP) neuvotteli lausunnosta parlamentin suurimman poliittisen ryhmän EPP:n puolesta.

Neuvotteluissa Sarvamaa kannatti muun muassa EU:n sisäiseen turvallisuuteen liittyvien toimien vahvistamista. Sarvamaan mukaan tämän vuoksi Euroopan turvallisuuden eteen työskenteleville virastoille, kuten Frontexille ja Europolille, pitää taata riittävät resurssit. EU:n lainvalvontayhteistyö- ja -koulutusvirasto Europol esimerkiksi edistää kansallisten poliisien välistä yhteistyötä. Euroopan raja- ja merivartiovirasto Frontex puolestaan parantaa rajaturvallisuutta.

Sarvamaa on myös parlamentin pääneuvottelija talousarvion valvontavaliokunnan lausunnossa koskien Euroopan parlamentin kantaa vuoden 2020 jälkeiseksi monivuotiseksi rahoituskehykseksi. Budjettivaliokunta, jonka varapuheenjohtaja Sarvamaa on, vastaa seuraavaa monivuotista rahoituskehystä käsittelevästä oma-aloitemietinnöstä.

Ajankohtaista

Sarvamaa edistää EU:n ulkorajojen tehokkaampaa valvontaa

9.11.2017

Budjettivaliokunta hyväksyi torstaina 9.11. vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen tietojärjestelmien hallinnoinnista vastaavan viraston eu-LISA:n tehtävien lisäämistä käsittelevän lausunnon. Petri Sarvamaa (kok., EPP) toimi parlamentin suurimman poliittisen ryhmän pääneuvottelijana.

Eu-LISA:n päätehtävä on hallinnoida yhteisiä viisumi- ja Schengen tietojärjestelmiä sekä sormenjälkien vertailua helpottavaa Eurodac- järjestelmää. Sarvamaa teki budjettivaliokunnan lausuntoon 10 muutosehdotusta, joiden avulla varmistetaan olennaisten tilastojen jakaminen niitä tarvitsevien EU-instituutioiden ja virastojen välillä, vahvistetaan tuloskeskeistä budjetointia ja vähennetään päällekkäisyyksiä.

Sarvamaa on budjettivaliokunnan varapuheenjohtaja ja EPP:n pääneuvottelija EU-virastoja koskevissa budjettivaliokunnan lausunnoissa.

Ajankohtaista

Meppiexpress: Sarvamaa: Oleskelulupien yhdenmukaistaminen lisää turvallisuutta

15.9.2017

Euroopan parlamentti hyväksyi syyskuun täysistunnossa kolmansien maiden kansalaisten oleskeluluvan yhtenäisen kaavan uudistamisen, jossa europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok.) toimi EPP-ryhmän pääneuvottelijana. Parlamentti hyväksyi Sarvamaan esityksestä myös 3,5 miljoonan euron tuen Suomelle Microsoftilta irtisanottujen työllistämisen edistämiseksi.

Lue uutinen ›

Ajankohtaista

Sarvamaan neuvottelemat modernit oleskeluluvat helpottavat rajavartioiden työtä

13.9.2017

Euroopan parlamentti hyväksyi keskiviikkona 13.9. kolmansien maiden kansalaisten oleskeluluvan yhtenäisen kaavan uudistamisesta Strasbourgin täysistunnossa. Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok.) toimi asiassa parlamentin suurimman ryhmän EPP:n neuvottelijana. ”Oleskelulupien yhdenmukaistaminen lisää kansalaisten turvallisuutta”, Sarvamaa sanoo.

Sarvamaan mukaan oleskelulupaan tehtävät tekniset muutokset parantavat sen turvallisuutta ja vaikeuttavat väärentämistä. ”Nykyinen korttimalli on ollut voimassa 20 vuotta. Sen turvaominaisuudet pitää päivittää vastaamaan nykypäivää”, Sarvamaa sanoo.

”Yhdenmukaisemmat oleskeluluvat helpottavat rajavartioiden ja muiden viranomaisten työtä hallita EU:n alueelle tulevia ihmisiä. Se tehostaa ulkorajojen valvontaa ja lisää turvallisuutta”, Sarvamaa toteaa.

Sarvamaan mukaan jäsenmaille annetaan esimerkiksi mahdollisuus lisätä korttiin siru sähköistä asiointia varten yhteisten vakio-ominaisuuksien lisäksi. ”Vielä ei menty täysin yhdenmukaistettuun oleskelulupaan”, Sarvamaa kertoo.

Petri Sarvamaa on kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan varajäsen ja EPP:n pääneuvottelija kolmansien maiden kansalaisten oleskeluluvan yhtenäisen kaavaa koskevassa muutoslainsäädäntöesityksessä.

Ajankohtaista

EPP: Sarvamaa: Oleskelulupien yhdenmukaistaminen lisää kansalaisten turvallisuutta

12.9.2017

Euroopan parlamentti äänestää keskiviikkona 13.9. kolmansien maiden kansalaisten oleskeluluvan yhtenäisen kaavan uudistamisesta Strasbourgin täysistunnossa. Europarlamentaarikko Petri Sarvamaan mukaan oleskelulupaan tehtävät tekniset muutokset parantavat sen turvallisuutta ja vaikeuttavat väärentämistä. ”Nykyinen korttimalli on ollut voimassa 20 vuotta. Sen turvaominaisuudet pitää päivittää vastaamaan nykypäivää”, Sarvamaa sanoo.

Lue uutinen ›

Ajankohtaista

Sarvamaan neuvottelemat turvallisemmat viisumit pieni palanen ison vyyhdin selvittämisessä

26.4.2017

Euroopan parlamentti, komissio ja jäsenmaat pääsivät keskiviikkona 26.4. sopuun yhtenäisen viisumin kaavan uudistuksesta. Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok.) edusti neuvotteluissa parlamentin suurinta ryhmää EPP:tä. Sarvamaan mukaan viisumitarraan tehtävien parannusten tarkoituksena on parantaa sen turvallisuutta ja vaikeuttaa niiden väärentämistä.

Instituutiot hakivat yhteistä sovitteluratkaisua lähes vuoden. ”Parlamentin koko neuvottelutiimi työskenteli valtaisasti hyvien kompromissien löytämiseksi. Kansalaisten turvallisuus on pantava kaiken muun edelle”, Sarvamaa kommentoi.

Sarvamaan mukaan neuvottelujen vaikeus johtui siitä, että Irlanti ja Iso-Britannia eivät kuulu Schengen-alueeseen, mutta Irlanti haluaa silti käyttää yhteisiä, turvallisempia viisumitarroja myöntäessään kansallisia viisumeita. ”Brexit lisäsi neuvoston nihkeyttä antaa Irlannille mahdollisuutta osallistua Schengen-säännöstöön vain osittain.”

”Parlamentti ehdotti uutta sanamuotoa ongelman ratkaisemiseksi. Se sai neuvoston luopumaan vaatimuksestaan linkittää tämä lainsäädäntö EU:n viisumisäännöstöön. Myös komissio tuli vastaan ja hyväksyi 15 kuukauden siirtymäajan esittämänsä yhdeksän kuukauden sijaan”, Sarvamaa kertoo.

Sarvamaan mukaan viisumien avulla voidaan hallita Schengen-alueelle tulevia ihmisiä. ”Se tehostaa ulkorajojen valvontaa ja lisää turvallisuutta. Siirtolaiskriisi ja terrori-iskut ovat lisänneet kansalaisten huolta omasta ja yhteiskunnan turvallisuudesta. Turvallisemmat viisumit ovat pieni palanen ison vyyhdin selvittämisessä.”

Petri Sarvamaa on kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan varajäsen ja EPP:n pääneuvottelija yhtenäisen viisumin kaavaa koskevassa muutoslainsäädäntöesityksessä. Valiokunta äänestää nyt saavutetusta tuloksesta keskiviikkona 3.5. Sen lisäksi parlamentti vielä sinetöi kesällä kompromissin omalta osaltaan täysistunnossa.

Ajankohtaista

EPP: Sarvamaa: Turvalliset viisumit auttavat hallitsemaan ihmisvirtoja

Euroopan parlamentti, komissio ja jäsenmaat pääsivät keskiviikkoaamupäivänä sopuun yhtenäisen viisumin kaavan uudistuksesta. Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) toimi EPP:n pääneuvottelijana. Uudistus koskee viisumitarran muutosta, jonka tarkoituksena on parantaa turvallisuutta ja vaikeuttaa niiden väärentämistä. Instituutiot neuvottelivat ratkaisusta lähes vuoden, jossa parlamentin neuvottelutiimi työskenteli valtaisasti kompromissien löytämiseksi.

Lue uutinen ›