Ajankohtaista

MEP Sarvamaa Yle A-talkissa: pakolaiskriisi Turkin ja Kreikan välisellä rajalla sekä koronavirus

5.3.2020

Vieraana Ylen A-Talkissa. Kreikkaa on tuettava sen toimissa turvata EU:n ulkoraja Turkin yritykseltä käyttää turvapaikanhakijoita painostuksen välineenä. Tässä pyritään koettelemaan EU:n yhtenäisyyttä. Tivasin vastausta siihen, miten Suomen hallitus toimisi, jos Venäjä masinoisi rajallemme samanlaisen ihmismäärän? Vastausta en saanut, mutta mielestäni on selvää, että Suomen tulisi toimia Kreikan tavoin ja sulkea itäraja.

Painostukselle ei tule alistua.

Ilmestynyt Yleisradiolla 05.03.2020. Voit katsoa koko ohjelman täältä >

Ajankohtaista

Sisäinen turvallisuus alkaa toimivasta ulkorajasta, IL-blogi

15.5.2019

Euroopan unionin sisäinen ja ulkoinen turvallisuus ovat kietoutuneet tiiviisti yhteen. Turvallisuuden kahden  ulottuvuuden välinen yhteys konkretisoituu EU:n ulkorajassa. Sen hallinta on sisäisen vakauden perusedellytys.

Vuonna 2015 ulkorajoille kohdistui ennennäkemätöntä painetta. Muuttovirtojen kohisten kasvanut volyymi paljasti rajavalvontamme puutteet. Rajat ylitettiin laittomasti yli 1,8 miljoonaa kertaa. Sen jälkeen yksi EU:n tärkeimmistä tehtävistä on ollut kehittää ulkorajojen valvontaa niin, että laiton maahanmuutto saadaan lopetettua.

Komissio vastasi puutteisiin esittämällä Eurooppalaisen raja- ja merivartioston sekä Euroopan unionin turvapaikka-asioiden tukiviraston EASO:n vahvistamista. Olin parlamentin suurimman ryhmän EPP:n pääneuvottelijana näitä esityksiä käsittelevissä budjettivaliokunnan lausunnoissa.

Molemmat ehdotukset ovat tarpeen, sillä Eurooppaan suuntautuvat muuttovirrat on pakko ottaa hallintaan ja kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet henkilöt voitava palauttaa järkevästi.

Tällä hetkellä pisimmällä valmisteluissa on raja- ja merivartiostoa koskeva ehdotus, jossa uutuutena tulee esimerkiksi 10 000 hengen pysyvä joukko. Olen korostanut läpi neuvotteluiden sitä, että  käytännön tason päällekkäisyyksiä kansallisten ja EU:n yhteisten järjestelmien välillä on vältettävä. Tuplatyöstä ei ole mitään hyötyä, resurssit tarvitaan sinne missä on aukkoja.

Yhteisen tekemisen ei kuitenkaan ole tarkoitus keskittää maahanmuuttoasioita ja rajavalvontaa EU:lle.  Päävastuu ulkorajojen valvonnasta säilyy viime kädessä jäsenvaltioilla. EU:n rooli on kehittää yhteistä politiikkaa ja mahdollistaa kaikkia hyödyttävä yhteistyö. Toisin sanoen EU avaa meille uuden mahdollisuuksien tason kansallisten järjestelmien tueksi.

Siirtolaiskriisin puhkeamisen jälkimainingeissa julkaistiin EU:n globaalistrategia eli ulko- ja turvallisuuspoliittinen suunnitelma. Sen keskeinen ratkaisu vakauden säilyttämiseen Euroopassa on vahvistaa EU:n kykyä reagoida yllättäviin sisäisiin ja ulkoisiin uhkiin sekä sopeutua muuttuneisiin olosuhteisiin.

Mikä sitten on se taikakeino, jolla strategia toteutetaan?

Mielestäni yksi hyvä lähtökohta on varmistaa, että olemassa olevat järjestelmät alkavat toimia niin kuin niiden pitäisi.

Viime vuonna laittomien rajanylitysten määrä oli 92% pahinta piikkiä alhaisempi. Suunta on siis oikea. Seuraavaksi meidän on keskityttävä tehostamaan laittomasti maahantulleiden palautuksia, jotka eivät vielä suju yhteisten pelisääntöjen mukaisesti.

Julkaistu IL-blogissa 15.5.2019.

Ajankohtaista

Kevätterveiset mepiltäsi, Uutiskirje

8.3.2019

Helmikuuta on tahdittanut vilkas valiokuntatyöskentely sekä Strasbourgin täysistunto, jossa äänestettiin muun muassa eläinkuljetuksista sekä EU:n ja Singaporen välisestä vapaakauppasopimuksesta. Kokoomuksen poliittisessa ryhmässä EPP:ssä tunteita on kuohuttanut EU:n ydinarvoja halventava Unkarin Fidesz-puolue, joka olisi korkea aika erottaa ryhmän riveistä.

Asianmukaista ja tehokasta rahankäyttöä valvomassa

Kansalaisvapauksien ja talousarvion valvontavaliokunnissa tenttasimme ehdokkaita Euroopan ensimmäiseksi pääsyyttäjäksi, joka tulee Euroopan syyttäjänvirastossa tutkimaan EU-varoihin kohdistuvia petoksia ja rahanpesua. Keskustelin myös Euroopan petostentorjuntaviraston pääjohtajan Ville Itälän kanssa uuden viraston mahdollisuuksista parantaa talousrikollisuuden torjuntaa EU:ssa.

Talousarvion valvontavaliokunta tuki ajamaani linjaa äänestyksissä vastuuvapausraporteista, joiden avulla varmistetaan EU-rahankäytön sääntöjenmukaisuus ja tehokkuus. Painotin kannassani, että virastojen valvonnassa tulisi paremmin ottaa huomioon veronmaksajien rahoilla aikaansaadut konkreettiset tulokset. Raportit siirtyvät seuraavaksi parlamentin täysistunnon äänestykseen Strasbourgiin.

Turvallisuus etusijalle

Esitin talousarvion valvontavaliokunnassa Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirasto EASO:n vastuuvapauden lykkäämistä epäsäännönmukaisuuksista johtuen. Eurooppalaiset odottavat EU:lta ratkaisuja turvallisuuteen ja maahanmuuttoon. Siksi väärinkäyttöihin pitää tarttua järein keinoin, jotta turvapaikkajärjestelmän tehokkuus saadaan taattua. Tämän varmistamiseksi tapasin myös EASO:n pääjohtajaa Jamil Addouta sekä hänen seuraajaansa Nina Gregoria.

Ajan jatkuvasti vahvaa eurooppalaista rajavalvontaa. Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta äänesti 11.2. kannastaan eurooppalaisen raja- ja merivartiosto Frontexin vahvistamiseen. Valiokunta tuki muutosehdotuksiani, jotka tähtäävät ulkorajojen valvonnan lujittamiseen ja päällekkäisyyksien välttämiseen jäsenmaiden oman rajavalvonnan kanssa.

Asiantuntijoita ja kansalaisia kuulemassa

Helmikuuhun on mahtunut paljon hyviä tapaamisia järjestöjen, ryhmien ja asiantuntijoiden kanssa. Energia-asioissa olen ollut yhteydessä Nord Stream 2:n viestintäpäällikköön Tapio Pekkolaan. Kantani on ollut alusta lähtien Nord Streamia vastaan, eikä se ole muuttunut. Tapasin myös M&L Corporate Advisors Oy:n Peder Maneliuksen, joka esitteli minulle puhtaaseen teknologiaan ja päästöjen vähentämiseen keskittyviä suomalaisia yrityksiä. Tarvitsemme taloudellisesti kannattavia innovaatioita, jotka edistävät siirtymistä vähähiiliseen talouteen.

Meppinä on tärkeää myös vaikuttaa Euroopan komissioon. Maatalouden ja maaseudun kehittämisen komissaarin Phil Hoganin kabinetin edustajan kanssa keskustelin unionin yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksesta. Budjettikomissaari Günther Oettingerin kanssa taas vaihdoimme mielipiteitä monivuotisesta rahoituskehyksestä.

Brysselissä vieraanani kävi lisäksi ryhmä kokoomuslaisia tutustumassa EU:n toimintaan sekä kaksi edustajaa Iranin Kurdistanin demokraattisesta puolueesta ja Edustamattomien valtioiden ja kansojen yhteisöstä, joiden kanssa keskustelin kurdien vaikeasta tilanteesta Iranissa.

Nuoret ja koulutus ovat lähellä sydäntäni. Esittelinkin suomalaista koulutusjärjestelmää Madridin itsehallintoalueen puheenjohtajaehdokkaalle Isabel Diaz Ayusolle.

Tapahtumia Suomessa

Kevät on polkaistu käyntiin. Helmikuussa tapasin äänestäjiä Hakaniemen markkinoilla ja olin mukana Kokoomusnuorten valtakunnallisessa kevätstartissa Helsingissä. Tulevina kuukausina tulen kiertämään ympäri Suomea kertomassa tavoitteistani.

Terveisin,
Petri

Ajankohtaista

Euroopan Suunta ja MEPit: Petri Sarvamaa

26.12.2018

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) mukaan EU:n tärkein päätös tulee olemaan oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen kytkeminen EU-budjettiin. ”Suomeksi sanottunan kyse on Unkarin ja Puolan kaltaisista tilanteista”, Sarvamaa selventää. Muita merkittäviä asioita kuluneella vaalikaudella ovat olleet maahanmuutto ja rajaturvallisuus, yhteinen puolustus sekä EU:n seuraava monivuotinen budjetti.

Kuuntele ohjelma ›

Ajankohtaista

Iltalehti: Petri Sarvamaa kuvailee tunnelmia Strasbourgissa: ”Surullinen tapaus, mutta tämän ei pitäisi olla yllätys”

12.12.2018

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) pääsi tiistaina täpärästi Strasbourgin ammuskelua turvaan influessarokotuksen nostaman kuumeen ansiosta. Sarvamaa oli noin 500 metrin päässä ammuskelupaikalta. ”Tämä ammuskelu on surullinen tapaus. Samalla täytyy kuitenkin sanoa, että tämän ei pitäisi olla kenellekään yllätys”, Sarvamaa kommentoi.

Lue uutinen ›

Ajankohtaista

Myöhäissyksyn kuulumiset Brysselistä, Uutiskirje

7.12.2018

Marraskuun alussa Euroopan kansanpuolue EPP kokoontui Helsingissä. Ohjelmassa oli runsas määrä mielenkiintoisia tapaamisia. Valtiovarainministeri Petteri Orpon sekä MTK:n väen kanssa käsittelimme maatalouden rahoitusta. Lisäksi keskustelin Euroopan tulevaisuudesta ja Venäjän vaikutusyrityksistä. Suurimman huomion vei luonnollisesti europuolueemme kärkiehdokaskamppailu, joka päättyi Manfred Weberin voittoon. On kuitenkin syytä onnitella Alex Stubbia hienosta kampanjasta.

Rahoituskehys etenee

Strasbourgin täysistunnossa kuun puolivälissä parlamentti äänesti kannastaan EU:n monivuotiseen budjettiin 2021–2027. Rahoituskehys antaa suuntaviivat EU:n toiminnalle seuraavalla vuosikymmenellä. Parlamentin kanta on EU-komission ehdotusta kunnianhimoisempi, halusimme lisätä enemmän esimerkiksi koulutuksen ja tutkimuksen rahoitusta. Parempi tulevaisuus vaatii EU:n tiiviimpää yhteistyötä. Samalla rahoitus on kuitenkin kohdistettava aloille, joissa EU todella tuo lisäarvoa eurooppalaisille. Lisäksi EU-rahoituksen käyttöä on valvottava tiukemmin.

Saksan liittokansleri Angela Merkel painotti puheessaan parlamentille EU:n tarvetta olla vahvempi toimija ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. On mielestäni selvää, että EU:n yhteisen turvallisuuspolitiikan kehittäminen olisi Suomen etu. Paljon rahaa kuluu Euroopan tasolla päällekkäisyyksiin ja tässä yhteistyö on kaikille edullista.

Ei budjettisopua

Neuvottelut ensi vuoden EU-budjetista jatkuivat myös täysistuntoviikolla. Heti Strasbourgin äänestysten jälkeen suuntasin takaisin Brysseliin budjettineuvotteluihin, jotka käytiin parlamentin, komission sekä jäsenmaiden välillä. Yhteisymmärrystä seuraavan vuoden EU-budjetista ei löytynyt parlamentin pitäessä tiukasti kiinni veronmaksajien eduista. Jäsenmaat halusivat leikata rahoitusta tutkimukselta ja liikennehankkeilta, mikä on valitettavan lyhytkatseista. Kaatuneen budjettiesityksen tärkeimpiä yksityiskohtia oli aloitteeni, jolla olisi vastattu Venäjän vaikutusyrityksiin muun muassa tulevissa eurovaaleissa. Komissio tekee nyt uuden ehdotuksen ja sopu vuoden 2019 EU-budjetista on löydettävä ennen joulukuun puolta väliä.

Turvallisuus etusijalle

Euroopan sisäinen turvallisuus ja maahanmuutto olivat esillä seuraavalla viikolla. Toimin EPP-ryhmän neuvottelijana budjettivaliokunnassa koskien sekä rajavalvontavirasto Frontexin vahvistamista että Euroopan turvapaikkaviraston luomista.

Painotin, että EU:n ulkorajojen valvontaa on vahvistettava. EU:n pysyvien rajavalvontajoukkojen kasvattaminen 10 000 henkilöön on välttämätöntä. Näin voimme turvata vapaan liikkuvuuden EU-alueella. Jäsenmaiden on taattava pysyvän joukon kasaaminen ja päällekkäisyyksiä ei saa syntyä jäsenmaiden oman rajavalvonnan kanssa. Sisäisen turvallisuuden vahvistaminen kitkemällä laitonta maahanmuuttoa, rikollisuutta ja terrorismia on oiva esimerkki eurooppalaisen yhteistyön lisäarvosta.

Osana EU:n yhteistä maahanmuuttopolitiikkaa haluamme luoda EU:lle vakituisen viraston turvapaikka-asioiden käsittelyä helpottamaan. Näin tuemme kansallisia viranomaisia ja voimme vastata paremmin maahanmuuton mukanaan tuomiin haasteisiin. EU:n on huolehdittava humanitaarisista velvoitteistaan ja luotava laillisia väyliä työperäiselle maahanmuutolle.

Oikeusvaltioperiaate puhuttaa

Budjettivaliokunnan ja talousarvion valvontavaliokunnan yhteisessä kokouksessa käsittelimme oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen ja EU-rahoituksen yhdistävää lakiehdotusta, jonka esittelijä eli raportööri olen. Nyt keskustelimme muutosehdotuksistamme komission esitykseen ja valiokunta äänestää omasta kannastaan ennen joulua. Voimme puuttua parhaiten muun muassa Unkarin ja Romanian huolestuttavaan kehitykseen vaatimalla oikeuslaitoksen itsenäisen toiminnan ja sananvapauden varmistamista. Ajamani uuden budjettilain avulla jäsenmaiden saama EU-rahoitus voitaisiin nimittäin jäädyttää, jos niissä on havaittavissa tällaisia merkittäviä puutteita oikeusvaltioperiaatteen noudattamisessa. Meidän on toimittava ripeästi ja puolustettava yhteisiä eurooppalaisia arvoja.

Oikeusvaltioperiaatteen toteutumisesta keskustelin myös Suomen EU-suurlähettilään Marja Rislakin kanssa ja aihe nousi esiin toimittajien kanssa Brysselissä ja Strasbourgissa. Lisäksi talousarvion valvontavaliokunta hyväksyi Euroopan tulevaisuudesta käytävän keskustelun tilaa käsittelevän lausuntoni selvin numeroin 19-1. Siinä vaadin nimenomaisesti, että yhteisiä arvoja rikkovilta jäsenmailta tulisi olla mahdollista leikata EU-rahoitusta. Euroopan unionin tulee olla myös entistä avoimempi julkisia varoja käytettäessä ja panostaa niiden käytön valvontaan.

Brysselissä juhlistimme satavuotiasta kokoomusta. Useita komissaareja sekä johtavia EPP-meppejä oli saapunut paikalle juhlaseminaariin. EU:n ulkosuhdetoiminnan rahoituksesta keskustelin Euroopan investointipankin edustajien kanssa ja yhdysvaltalaista kauppakamaria tapasin Euroopan ja Yhdysvaltojen välisen kaupan tulevaisuuden tiimoilta. Finavian ja Helsinki-Vantaan lentokentän johdon kanssa esiin taas nousi liikennepolitiikka.

Ennen joulua edessä on äänestys oikeusvaltiota koskevasta budjettilaista ja komission uusi esitys vuoden 2019 EU-budjetiksi. Kuulemisiin siis pikimmiten!

Terveisin,

Petri

Ajankohtaista

Verkkouutiset: ”EU:n rajavalvonta pantava kuntoon”

30.11.2018

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) mukaan ilman tehokasta rajavalvontaa vapaa liikkuvuus ja Schengen-alue romahtavat ennen pitkää omaan kestämättömyyteensä. Sarvamaan mielestä nyt on käytettävä hyväksi pakolaiskriisin luoma poliittinen tahto ja tilaus parantaa EU:n ulkorajojen valvontaa. ”Tehokas ja luotettava valvonta EU:n ulkorajoilla on elintärkeää”, Sarvamaa sanoo.

Lue uutinen ›

Ajankohtaista

EU:n rajavalvonta kuntoon, Nykypäivä

Toimiva ja luotettava valvonta EU:n ulkorajoilla on elintärkeää. Muuten vapaa liikkuvuus ja Schengen-alue romahtavat ennen pitkää omaan kestämättömyyteensä. Se tietäisi lopun alkua myös yhteiselle Euroopalle ja Unionin meille tavallisille ihmisille tuomalle vakaudelle.

Eurooppalaista rajavalvontaa vahvistettiin pakolaiskriisin yllättäminä housut kintuissa syksyllä 2015 ja keväällä 2016. Vuonna 2015 laittomia rajanylityksiä tapahtui yli 1,8 miljoonaa. Esimerkiksi Euroopan raja- ja merivartiovirasto Frontexin toimintamahdollisuuksia, miesvahvuutta ja viraston käytössä olevaa kalustoa lisättiin. Toimet näyttävät onneksi purreen ja tilanne ulkorajoilla tuntuu tilastojen valossa olevan hallinnassa. Vuonna 2016 laittomia EU:n ulkorajojen ylityksiä havaittiin reippaasti yli puoli miljoonaa, viime vuonna noin 200 000. Kuluvan vuoden lokakuun loppuun mennessä EU:n ulkoraja ylitettiin laittomasti enää 120 000 kertaa.

Nyt kun paine EU:n ulkorajoilla on ainakin väliaikaisesti hellittänyt ja neuvottelut seuraavasta pidemmän aikavälin budjetista käynnissä, on oikea hetki varautua tuleviin kriiseihin ja toimia suunnitelmallisesti. Samalla on käytettävä hyväksi pakolaiskriisin ja sen jälkivaikutusten luoma poliittinen tahto ja tilaus parantaa eurooppalaista rajavalvontaa. Seuraavalla kerralla kansalaisia on pystyttävä suojelemaan paremmin vapaan liikkuvuuden hyväksikäyttäjiltä.

Euroopan parlamentti, minä mukaan lukien, ja jäsenmaat syynäävät tällä hetkellä ehdotusta Euroopan raja- ja merivartioston vahvistamisesta ja 10 000 henkilön pysyvästä joukosta. Tavoitteena on tehostaa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden palautuksia, yhteistyötä siirtolaisten lähtö- ja kauttakulkumaiden kanssa sekä tukea jäsenmaita järjestelmällisesti rajavalvonnassa nyt tarjolla olevan kriisiavun lisäksi.

Nämä ovat hyviä päämääriä. Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden palauttamisaste nimittäin tippui 45,8 prosentista vuona 2016 vain 36,6 prosenttiin vuonna 2017, mikä väistämättä heikentää eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän toimivuutta ja maahanmuuttopolitiikan uskottavuutta. Lisäksi mahdollisuus toimia EU:n ja välittömien naapurimaidemme ulkopuolella on tärkeä.

Jotta haluttuihin tuloksiin myös päästäisiin, on kuitenkin toteutustavassa oltava tarkkana. Ensinnäkin jäsenvaltioiden täytyy taata, että pysyvä joukko saadaan kasaan. Siihen ei lainsäädäntö yksistään pysty. Resurssien on seurattava päätöksiä ja EU-maiden on opittava luottamaan toisiinsa taas hitusen enemmän. Muuten tuloksena on jälleen yksi paperitiikeri. Toiseksi eurooppalaisen toiminnan ja kansallisten viranomaisten välille ei pidä missään tapauksessa luoda operatiivisia päällekkäisyyksiä. Se tarkoittaisi kustannusten turhaa kasvattamista.

Tilanne EU:n ulkorajoilla on toistaiseksi vakiintunut, mutta konfliktit ja kriisit lähialueillamme eivät ole loppuneet. Eurooppalaiset ovat edelleen huolissaan maahanmuutosta ja turvallisuudesta. Aihe keikuttaa ymmärrettävästi myös monen maan sisäpolitiikkaa. Pakolaiskriisin jälkimainingit on käännettävä eurooppalaisen rajavalvonnan vahvistamiseksi, vaikka se yksistään ei ratkaisekaan kaikkea.

Rajavalvonnan tarkoitus on rauhallisten ja turvallisten olojen säilyttäminen. Eurooppalaisella yhteistyöllä kitketään paitsi laitonta maahanmuuttoa, niin myös järjestäytynyttä rikollisuutta, vaarallista ihmissalakuljetusta, pimeitä työmarkkinoita ja terrorismia. Meillä on monta kestävää vastausta kaipaavaa haastetta edessämme alkaen maahanmuutosta ja puolustuksesta. Ne ovat myös mahdollisuus säästää veronmaksajien euroja ja saada yhdessä EU:na aikaan parempaa jälkeä kuin mihin kansallisvaltiot yksikseen pystyisivät. Ulkorajat kuuluvat epäilyksettä tähän joukkoon.

Julkaistu Nykypäivässä 30.11.2018

Ajankohtaista

Sarvamaa lisäisi siviilikriisinhallinnan rahoitusta EU-budjetista

21.11.2018

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaan (kok., EPP) mielestä EU:n kannattaisi panostaa huomattavasti nykyistä enemmän siviilikriisinhallintaan. Sarvamaa esittää EU:n seuraavaan vuodet 2021-2027 kattavaan monivuotiseen rahoituskehykseen siviilikriisinhallinnan parempaa huomioimista.

”EU:n seuraavasta pidemmän aikavälin budjetista pitäisi rahoittaa paitsi siviilikriisinhallintaoperaatioita niin myös niihin liittyvää kansallisten viranomaisten kuten poliisin ja rajavartijoiden valmiuksien kehittämistä”, vaatii Sarvamaa. Sarvamaa esitti budjettivaliokunnan sisäisen turvallisuuden, turvapaikka- ja maahanmuutto sekä rajaturvallisuusrahastoa käsitteleviin lausuntoihin näiden valmiuksien kehittämisen mahdollistavia muutosesityksiä.

Sarvamaa peräänkuuluttaa siviilikriisinhallinnan merkitystä Euroopan sisäisen turvallisuuden vahvistamisessa ja maanosaamme suuntautuvien muuttovirtojen hallinnassa pitkällä aikavälillä. ”Euroopan ulkopuoliset tapahtumat ja kehitys vaikuttavat suoraan turvallisuuteemme täällä. Niihin kannattaa vastata yhdessä”, korostaa Sarvamaa.

Lähestulkoon kaikki Sarvamaan ehdotukset hyväksyttiin budjettivaliokunnan äänestyksissä 5. ja 21.11.

Ajankohtaista

EPP: Sarvamaa: Tavalliset eurooppalaiset kärsivät kaatuneesta budjettisovusta

20.11.2018

Sopua vuoden 2019 EU-budjetista ei löytynyt parlamentin, komission ja jäsenmaiden välisissä neuvotteluissa. Europarlamentaarikko Petri Sarvamaan (kok., EPP) mukaan jäsenmaat halusivat parlamenttiin verratuna rahoittaa vähemmän erityisesti koulutusta, tutkimusta sekä liikenneyhteyksiä. ”Parlamentilla ei neuvotteluissa ollut muuta vaihtoehtoa kuin puolustaa veronmaksajien etua jäsenmaiden lyhytnäköisyyttä vastaan”, Sarvamaa sanoo.

Lue uutinen ›

Ajankohtaista

EPP: Sarvamaa: Siviilikriisinhallinta parantaa turvallisuutta myös Suomessa

13.11.2018

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaan (kok., EPP) mukaan EU:n kannattaisi panostaa huomattavasti enemmän siviilikriisinhallintaan. ”Meidän on rakennettava rauhaa ja kestäviä yhteiskuntia. Muuten Eurooppaan suuntautuvia muuttovirtoja ei ole toivoakaan saada hallintaan”, Sarvamaa sanoo. Sarvamaa esittää EU:n seuraavaan monivuotiseen rahoituskehykseen siviilikriisinhallinnan parempaa huomioimista.

Lue uutinen ›

Ajankohtaista

Elävä Helsinki: Helsingistä Brysseliin

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaan (kok., EPP) mukaan Suomi tarvitsee vahvoja meppejä myös jatkossa. Euroopan tulevaisuuden haasteista puhuttaessa Sarvamaa nostaa esiin moderniin sodankäyntiin liittyvät hybridiuhat. ”Vahva EU on Suomen etu”, Sarvamaa sanoo.

Lue uutinen ›