13.11.2018
Europarlamentaarikko Petri Sarvamaan (kok., EPP) mukaan EU:n kannattaisi panostaa huomattavasti enemmän siviilikriisinhallintaan. ”Meidän on rakennettava rauhaa ja kestäviä yhteiskuntia. Muuten Eurooppaan suuntautuvia muuttovirtoja ei ole toivoakaan saada hallintaan”, Sarvamaa sanoo. Sarvamaa esittää EU:n seuraavaan monivuotiseen rahoituskehykseen siviilikriisinhallinnan parempaa huomioimista.
Europarlamentaarikko Petri Sarvamaan (kok., EPP) mukaan Suomi tarvitsee vahvoja meppejä myös jatkossa. Euroopan tulevaisuuden haasteista puhuttaessa Sarvamaa nostaa esiin moderniin sodankäyntiin liittyvät hybridiuhat. ”Vahva EU on Suomen etu”, Sarvamaa sanoo.
28.6.2018
Suomalaiset ovat muiden eurooppalaisten tavoin huolissaan maahanmuutosta ja sen vaikutuksista talouteen, turvallisuuteen ja omaan elämäänsä. Euroopan lähialueilla on käynnissä useita pitkittyneitä ja monimutkaisia konflikteja. Afrikan väestö kasvaa. Ilmastonmuutos tekee monista alueista elinkelvottomia. On enemmän kuin todennäköistä, että ihmisiä tulee tänne jatkossakin.
Huoli maahanmuutosta nousee toistuvasti esiin erilaisissa mielipidemittauksissa, viimeisimpänä toukokuun lopussa julkistetussa Eurobarometrissa. Näistä kyselyistä käy selkeästi ilmi, että eurooppalaiset odottavat EU:lta enemmän maahanmuuttopolitiikan saralla vaikka pahin paine rajoilla on toistaiseksi helpottanut. Homma halutaan hoitaa yhdessä järkevällä tavalla.
Vuonna 2015 alkanut siirtolaiskriisi on kuitenkin muuttunut pitkittyneeksi poliittiseksi kiistaksi EU:ssa. Näin siitäkin huolimatta, että Eurooppaan pyrkivien määrä on laskenut kolmen vuoden takaisesta huipustaan merkittävästi. YK:n pakolaisjärjestön lukujen mukaan kolme vuotta sitten Välimeren poikki tuli yli miljoona ihmistä. Viime vuonna luku oli noin 172 000 ja tänä vuonna ensimmäisen kuuden kuukauden aikana noin 43 000. Myös turvapaikkahakemuksia koskevat luvut noudattavat samaa laskevaa suuntausta.
EU on tehnyt todella paljon maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan ulkoisten ulottuvuuksien haltuun ottamiseksi. Eurooppalaista rajavalvontaa on vahvistettu. Yhteistyötä siirtolaisten lähtö- ja kauttakulkumaiden kanssa on parannettu esimerkiksi palautus- ja takaisinottosopimuksilla. Afrikkaan pyritään investoimaan koko ajan enemmän. Tuloksena EU:n ulkorajat ovat tiiviimmät, tänne pyrkivien ihmisten määrä laskee ja rajojen yli tapahtuva liike on paremmin hallussa.
EU:n yhteisessä turvapaikkapolitiikassa ei kuitenkaan ole saatu aikaan kestävää ratkaisua. Tulijoiden määrän väheneminen ei nimittäin ratkaise nykyisen turvapaikkajärjestelmän sisäänrakennettua ongelmaa: mitä tehdään, kun yhteen EU-jäsenmaahan tulee seuraavan kerran merkittävästi enemmän turvapaikanhakijoita, kuin mitä se pystyy ottamaan vastaan.
Tällä hetkellä voimassa olevan Dublin-asetukseksi kutsutun lainsäädännön mukaan turvapaikkahakemusten käsittely on nimittäin sen maan vastuulla, johon ihminen ensimmäiseksi Euroopassa tulee. Mikään maa ei kuitenkaan kykene vastaamaan tulijoiden räjähdysmäiseen kasvuun. Kreikka ja Italia helisevät edelleen eikä Suomessakaan ollut helppoa.
Kaikki EU-maat ovat vastuussa yhteisistä ulkorajoista, vapaasta liikkuvuudesta ja turvallisuudesta. Euroopan komissio esittikin Dublin-asetuksen uudistamista jo vuoden 2016 keväällä. Ehdotuksen mukaan turvapaikanhakijoiden aiheuttamaa painetta tasattaisiin jäsenvaltioiden kesken maan koon ja vaurauden mukaan. Sakko rapsahtaisi, jos jokin maa ei suostuisi ottamaan vastaan turvapaikanhakijoita.
Ehdotuksessa unohtui, että pelkästään maan koko ja taloudellinen tilanne eivät ratkaise sen kykyä ottaa vastaan turvapaikanhakijoita ja kotouttaa pakolaisia. Mielestäni myös kansalaisten huolet esimerkiksi turvallisuudesta ja työmarkkinoista pitäisi ottaa jakokriteereissä huomioon. On mietittävä, paljonko esimerkiksi Suomi pystyy oikeasti vastaanottamaan turvapaikanhakijoita ja kuinka monta pakolaista Suomi kykenee kotouttamaan vuosittain.
Nämä ovat sisäpoliittisesti hyvin vaikeita kysymyksiä. Jäsenmaat eivät ole lähelläkään sopua. Tilanne on tällä hetkellä erittäin herkkä Italian ja Kreikan lisäksi muun muassa Saksassa ja Unkarissa. Tosiasia kuitenkin on, että turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikkaan on löydettävä yhteinen ratkaisu. Muuten voimme ennen pitkää heittää hyvästit vapaalle liikkuvuudelle ja pahimmassa tapauksessa koko EU:lle.
Tänään alkavan EU-päämiesten huippukokouksen pitää päästä edes jonkinlaiseen sopuun yhteisestä turvapaikkapolitiikasta ja sitä toteuttavista lainsäädäntöhankkeista. Muuten ratkaisun mahdollisuus venyy hamaan tulevaisuuteen ja EU-maiden kansalliset toimet, kuten turvapaikanhakijoiden totaalinen torjuminen ja sen myötä ihmisoikeuksien loukkaaminen, alkavat murentaa Unionia sisältä päin.
Julkaistu IL-blogissa 28.6.2018.
25.5.2018
Odotettu ehdotus esiteltiin ensimmäisenä parlamentille
Vapun jälkeen mepit kokoontuivat vuoden toiseen minitäysistuntoon Brysselissä. Otimme kantaa muun muassa moniarvoisen ja vapaan lehdistön sekä maahanmuuttajalasten oikeuksien puolesta. Suurimman huomion sai kuitenkin komission ensiesittelyssä ollut ehdotus seuraavaksi monivuotiseksi rahoituskehykseksi eli MFF.
Sanahirviön takaa löytyy ikkuna EU:n lähitulevaisuuteen. EU:n vuosibudjetit rakennetaan laajemman kehyksen pohjalta, joka tehdään nykyisin seitsemäksi vuodeksi kerrallaan. Komission ehdotus kertoo siis paljon siitä, mihin EU tulee vuosina 2021–2027 keskittymään. Pitkän aikavälin suunnittelu on ehdoton edellytys budjetin tehokkaalle käytölle. Se on myös ainoa kestävä keino toteuttaa suuren mittaluokan ponnistuksia, eli hyödyntää yhdessä tekemisen mahdollisuudet.
Komission esittelyn jälkeisenä päivänä 3.5. budjettikomissaari Günther Oettinger oli budjettivaliokunnan kokouksessa vastaamassa kysymyksiimme. Moniin ei ollut vielä saatavilla vastauksia, sillä tämänhetkisessä ehdotuksessa asetettiin vasta kokonaispotti ja budjettilinjat. Tarkempaa tietoa käytännön toteutuksesta saamme touko-kesäkuun vaihteessa.
Selvää on se, että komissio haluaa rakentaa kestävää eurooppalaista tulevaisuutta. Tämä näkyy panostuksena tutkimukseen ja innovaatioihin, ilmastoon sekä turvallisuuteen ja rajavalvontaan. Myös nuoriin sijoitetaan tuntuvasti, mikä on sekin vahva signaali eteenpäin katsomista. Hiljattain tapaamani Suomen Nuorisoyhteistyö – Alliansin edustajat kiittelivät jo etukäteen odotetuista lisäyksistä nuorten kansainvälistymistä tukevaan Erasmus+ -ohjelmaan.
Parlamentti olisi ollut valmis rohkeampiin vetoihin
Parlamentti ilmaisi näkemyksensä seuraavasta rahoituskehyksestä jo viime syksynä. Olin tiivisti mukana kannanmuodostuksessa; budjettivaliokunnan työn lisäksi kirjoitin raportöörinä talousarvion valvontavaliokunnan lausunnon ja toimin myös kansalaisvapauksien sekä sisä-ja oikeusasioiden valiokunnan puolella ryhmämme pääneuvottelijana.
Komission ehdotus on monilta osin samansuuntainen omamme kanssa. Moni meppi kiittelee erityisesti oikeusvaltion periaatteiden toteutumisen lisäämisestä ehdoksi jäsenmaiden saamalle EU-rahalle. Jatkossa yhteisiin arvoihin sitoutumattomilta jäsenmailta evättäisiin tukia ja niiden täytyisi paikata tästä syntyvät aukot kansalaisilleen omasta pussistaan. Tämä olisi kaivattu uudistus.
Kaikilta osin parlamentin ja komission näkemykset eivät kuitenkaan kohtaa. Tähän saakka jäsenmaiden maksujen kattona on ollut 1 % yhteenlasketusta vuotuisesta bruttokansantulosta. Komission ehdotuksessa kattoa nostettaisiin prosenttiyksikön kymmenyksellä. Useat mepit ovat harmitelleet ehdotuksen maltillisuutta, parlamentti kun kannattaisi katon nostamista 1,3 prosenttiin. Todennäköistä onkin, ettei seuraavan rahoituskauden budjetti tule parhaallakaan suunnittelulla riittämään EU:n kasvaneisiin velvoitteisiin.
Itse en budjettikeskustelua sisäpiiristä pitkään seuranneena odottanutkaan, että jäsenmaiden maksuja olisi ehdotuksessa korotettu tuon enempää. Jäsenmaiden, valitettavasti myös Suomen, linja tuntuu olevan, että budjetilla pitäisi pystyä tekemään enemmän kuin ikinä ennen nostamatta sen kokonaistasoa. Samalla kaikki aiotut säästöt tuntuvat kuitenkin olevan väärässä paikassa. Näin ollen olen tyytyväinen prosentin katon rikkoutumiseen ja näen ehdotuksen kokonaisuuden hyvänä pohjana neuvotteluille – myös Suomen näkökulmasta.
Neuvottelupöydällä on nyt Euroopan tulevaisuus
Neuvotteluita seuratessa on hyvä muistaa EU:n toiminnan perusperiaatteet. Ehdotuksen tehnyt komissio tarkastelee asioita koko EU:n näkökulmasta. Me mepit parlamentissa puolestaan ajamme suoraa kansalaisten asiaa. Kolmas osapuoli on neuvosto, jossa on edustettuina jäsenmaiden ministeriöt. Kaikkien kolmen on hyväksyttävä neuvotteluiden lopputulos. Rahoitusohjelmien käynnistymiseksi ajallaan sovun olisi tärkeää löytyä ensi kevään aikana. Tällä hetkellä pallo on jäsenmailla.
EU:n pitkän aikavälin budjetti vaikuttaa konkreettisella tavalla kaikkien EU-kansalaisten arkeen. Mielestäni kansalaisten ansaitsevat siksi mahdollisimman paljon tietoa budjetista jo nyt sen neuvotteluvaiheessa. Olenkin iloiten tarttunut tilaisuuksiin puhua MFF-ehdotuksesta suomalaisille jo tuoreeltaan: meppien kyselytunnilla Eurooppasalissa 4.5., YLE:n aamu-tv:ssä 5.5. ja Helsingin Narinkkatorilla Eurooppa-päivänä 9.5.
Eurooppa-päivä oli hyvä hetki tarkastella budjettikeskustelua erityisesti EU:n olemassaolon tarkoituksen ja siihen kohdistuneiden haasteiden näkökulmasta. Tästä vinkkelistä yksi ehdotuksen parhaita puolia on maahanmuuton hallitsemiseen panostaminen ja rajavalvonnan puutteiden paikkaaminen. MFF moninkertaistaisi rajahenkilöstön määrän 1 200:sta kymmeneen tuhanteen. Tämä säästäisi valtavasti jäsenmaiden resursseja ja turvaisi vapaan liikkuvuuden tulevaisuuden.
En toki väitä, että budjettiehdotus olisi täydellinen. Iso-Britannian lähdön myötä rahat ovat tiukalla ja jokainen joutuu nuolemaan näppejään jossakin asiassa. Nyt ei kuitenkaan ole aika luovuttaa. Nyt on oltava hereillä ja pidettävä suomalaisten puolta. Muutaman viikon päästä saamme lainsäädäntöesitykset ja tiedämme enemmän siitä, miten budjetin uudistukset vaikuttavat eri aloihin sekä Suomeen. Neuvottelupöydissä tarvitaan silloin poliittista johtajuutta ja rohkeutta sijoittaa yhteiseen tulevaisuuteen.
Terveisin,
Petri
2.2.2018
Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) näkee Euroopan mahdollisuudet yhdessä tekemisessä. Sarvamaan mukaan juuri suurimmissa haasteissa, kun yhteinen puolustus ja rajavalvonta, on mahdollisuus säästää paljon vastaamalla niihin yhdessä. Yhteistyössä on muitakin etuja: ”Säästöjen lisäksi yhdessä tekemällä saadaan parempaa jälkeä aikaiseksi verrattuna siihen, että kaikki tekevät erikseen”, Sarvamaa toteaa. Hän painottaa sen tärkeyttä, että kansalaisille näytetään konkreettiset hyödyt, joissa yhteistyöllä saadaan lisäarvoa.
30.11.2017
Euroopan parlamentin kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta hyväksyi EU:n seuraavaa monivuotista rahoituskehystä koskevan lausunnon tiistaina 28.11. äänin 40-7. Valiokunnan varajäsen Petri Sarvamaa (kok., EPP) neuvotteli lausunnosta parlamentin suurimman poliittisen ryhmän EPP:n puolesta.
Neuvotteluissa Sarvamaa kannatti muun muassa EU:n sisäiseen turvallisuuteen liittyvien toimien vahvistamista. Sarvamaan mukaan tämän vuoksi Euroopan turvallisuuden eteen työskenteleville virastoille, kuten Frontexille ja Europolille, pitää taata riittävät resurssit. EU:n lainvalvontayhteistyö- ja -koulutusvirasto Europol esimerkiksi edistää kansallisten poliisien välistä yhteistyötä. Euroopan raja- ja merivartiovirasto Frontex puolestaan parantaa rajaturvallisuutta.
Sarvamaa on myös parlamentin pääneuvottelija talousarvion valvontavaliokunnan lausunnossa koskien Euroopan parlamentin kantaa vuoden 2020 jälkeiseksi monivuotiseksi rahoituskehykseksi. Budjettivaliokunta, jonka varapuheenjohtaja Sarvamaa on, vastaa seuraavaa monivuotista rahoituskehystä käsittelevästä oma-aloitemietinnöstä.
9.11.2017
Budjettivaliokunta hyväksyi torstaina 9.11. vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen tietojärjestelmien hallinnoinnista vastaavan viraston eu-LISA:n tehtävien lisäämistä käsittelevän lausunnon. Petri Sarvamaa (kok., EPP) toimi parlamentin suurimman poliittisen ryhmän pääneuvottelijana.
Eu-LISA:n päätehtävä on hallinnoida yhteisiä viisumi- ja Schengen tietojärjestelmiä sekä sormenjälkien vertailua helpottavaa Eurodac- järjestelmää. Sarvamaa teki budjettivaliokunnan lausuntoon 10 muutosehdotusta, joiden avulla varmistetaan olennaisten tilastojen jakaminen niitä tarvitsevien EU-instituutioiden ja virastojen välillä, vahvistetaan tuloskeskeistä budjetointia ja vähennetään päällekkäisyyksiä.
Sarvamaa on budjettivaliokunnan varapuheenjohtaja ja EPP:n pääneuvottelija EU-virastoja koskevissa budjettivaliokunnan lausunnoissa.
15.9.2017
Euroopan parlamentti hyväksyi syyskuun täysistunnossa kolmansien maiden kansalaisten oleskeluluvan yhtenäisen kaavan uudistamisen, jossa europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok.) toimi EPP-ryhmän pääneuvottelijana. Parlamentti hyväksyi Sarvamaan esityksestä myös 3,5 miljoonan euron tuen Suomelle Microsoftilta irtisanottujen työllistämisen edistämiseksi.
13.9.2017
Euroopan parlamentti hyväksyi keskiviikkona 13.9. kolmansien maiden kansalaisten oleskeluluvan yhtenäisen kaavan uudistamisesta Strasbourgin täysistunnossa. Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok.) toimi asiassa parlamentin suurimman ryhmän EPP:n neuvottelijana. ”Oleskelulupien yhdenmukaistaminen lisää kansalaisten turvallisuutta”, Sarvamaa sanoo.
Sarvamaan mukaan oleskelulupaan tehtävät tekniset muutokset parantavat sen turvallisuutta ja vaikeuttavat väärentämistä. ”Nykyinen korttimalli on ollut voimassa 20 vuotta. Sen turvaominaisuudet pitää päivittää vastaamaan nykypäivää”, Sarvamaa sanoo.
”Yhdenmukaisemmat oleskeluluvat helpottavat rajavartioiden ja muiden viranomaisten työtä hallita EU:n alueelle tulevia ihmisiä. Se tehostaa ulkorajojen valvontaa ja lisää turvallisuutta”, Sarvamaa toteaa.
Sarvamaan mukaan jäsenmaille annetaan esimerkiksi mahdollisuus lisätä korttiin siru sähköistä asiointia varten yhteisten vakio-ominaisuuksien lisäksi. ”Vielä ei menty täysin yhdenmukaistettuun oleskelulupaan”, Sarvamaa kertoo.
Petri Sarvamaa on kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan varajäsen ja EPP:n pääneuvottelija kolmansien maiden kansalaisten oleskeluluvan yhtenäisen kaavaa koskevassa muutoslainsäädäntöesityksessä.
12.9.2017
Euroopan parlamentti äänestää keskiviikkona 13.9. kolmansien maiden kansalaisten oleskeluluvan yhtenäisen kaavan uudistamisesta Strasbourgin täysistunnossa. Europarlamentaarikko Petri Sarvamaan mukaan oleskelulupaan tehtävät tekniset muutokset parantavat sen turvallisuutta ja vaikeuttavat väärentämistä. ”Nykyinen korttimalli on ollut voimassa 20 vuotta. Sen turvaominaisuudet pitää päivittää vastaamaan nykypäivää”, Sarvamaa sanoo.
1.9.2017
Euroopan parlamentin budjettivaliokunta hyväksyi keskiviikkona 30.8. äänestyksessä EU:n matkustustieto- ja -lupajärjestelmän (ETIAS) perustamisen. Järjestelmä muistuttaisi Yhdysvalloissa käytössä olevaa ESTA-järjestelmää. Sen tarkoitus on parantaa EU:n sisäistä turvallisuutta lisäämällä rajoilla tapahtuvaa ennakkokontrollia.
Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) teki lausuntoon kolme muutosehdotusta, joiden tarkoituksena on mahdollistaa maksuton matkustuslupa esimerkiksi opiskelijoille ja tutkijoille ja varmistaa järjestelmästä mahdollisesti saatavien tulojen käyttö EU:n sisäisen turvallisuuden parantamiseen.
Sarvamaa on parlamentin budjettivaliokunnan varapuheenjohtaja ja suurimman poliittisen ryhmän EPP:n pääneuvottelija ETIAS-järjestelmän perustamista käsittelevässä lausunnossa.
6.6.2017
In the past two years, migration has caused severe challenges in the EU. In 2015 the number of asylum applications was at its highest with 1 323 000 applications. As the number of asylum seekers almost doubled within a year, Europe did not know how to respond and ended up in a chaos.
The EU faced imminent security threats from Russia and ISIS in 2015. In 2016, the events of the previous year turned into the change of political atmosphere, with the rise of populist parole and the radicalisation of European citizens. Now in 2017, it is the responsibility of the EU and the Member States to try to solve all of these problems and manage with increased amount of migrants and the rising radical opinions.
The EU needs to manage the question of asylum seekers together with centralised measures. It is important to clarify the misconceptions that exist on migration and turn the discourse into practical level. The EU measures need to be credible and acceptable for the citizens. The responsibility of the EU is to provide security to its own citizens but also to respect international law considering asylum seekers and refugees. The EU can do it by securing the external borders and distributing the responsibility of asylum application management equally between the Member States. The way these practical measures are possible, is if all the Member States commit to the common responsibility.
The problem is that the political atmosphere on managing the migration crisis is shattered vertically both in the party politics in the EU and the Member State level. Currently the discourse on anti-immigration is vivid but unable to achieve any concrete measures. The truth is that the number of people seeking for asylum will not disappear. On the contrary, it is likely to increase over the upcoming years due to various changes in the world politics. With the immediate pressure toward the EU on hosting an increasing number of asylum seekers, it is impossible to turn the blind eye and deny the fact altogether. That is why it is important to develop further already existing mechanisms that can process the changes in the world politics. The aim is to prevent such crisis that the EU experienced in 2015.
It is important that the EU is ready to face new challenges regarding migration, by creating effective mechanisms that will lead to safe, stable and legal migration. The measures that will efficiently manage migration are further developing Border and Coast Guard Agency, The European Travel Information and Authorisation System and the revision of Dublin Regulation.
Border and Coast Guard Agency, formerly known as Frontex highlights the fundamental rights in the EU, such as free movement of people in the Schengen area. The agency also promotes legal migration and tries to tackle illegal migration. Due to its structure, illegal migration is often time involved with other illegal activity, such as human and drug trafficking. Border and Coast Guard Agency works both in practical ways of searching and rescuing asylum seekers in the Mediterranean but also by monitoring and analysing the risks of migration flows. In order to have secure borders, the agency needs resources and commitment from Member States. The new Border and Coast Guard Agency was officially launched in 2016 and it will increase its functions in several areas in 2017. This year the European Parliament is amending the regulation on external borders, providing smart technologies to support the work of the agency. The goal is that the agency works for strengthening the external borders, so that the Member States would not close their national borders due to increased migration, which is against the Schengen principles.
In order to keep the Schengen area open for free movement, the European Commission has also proposed a new EU-wide monitoring system ETIAS (The European Travel Information and Authorisation System) for visa-exempt third country nationals who cross the EU’s external borders. ETIAS will help strengthening the external border security and enhance the Schengen area capabilities of free movement.
The aim of the revision of Dublin Regulation, is to harmonise asylum practices in Europe. The Regulation determines the Member State responsible to handle the asylum procedures. The goal is to revise the parameters on sharing the responsibility of handling asylum applications between the Member States. The original Dublin Convention from 1990 has functioned under the assumption that all Member States process the asylum applications in the same way, which is still far from the truth. The goal of the revision is to avoid secondary movement within the EU and provide a centralised system, which could facilitate the administrational workload of individual Member States. Currently neither of these goals are met as the Member States have not accepted the idea of a unified EU in this matter. Currently only Finland and Malta have fulfilled their responsibility of the quotas the Dublin Regulation sets up for the Member States. Now that European Parliament is revising the Dublin Regulation in LIBE committee, it must succeed its purpose to share the responsibility between the Member States.
The increased flow of forced migration started in the second half of 2015. The EU was left unprepared on the way of how to respond to the amount of people coming to the territory. Even though the number of immigration has decreased from the peak of 2015, the pressure on the EU remains strong. The largest groups of people arriving to the borders of Europe are from Syria, Afghanistan and Iraq all of which have on-going political crisis. The Red Cross reported in March 2017 that Yemen and Somalia are facing severe famines in the near future, forcing people to move away from their homes.
The aim is to develop mechanisms to receive future asylum seekers, but also ensure the security within the EU. That is why the EU has taken some measures to stabilise the movements of forced migrants. The Budget Committee, where I work as a Vice Chair, is working on the resettlement framework of displaced persons. Resettlement helps the asylum seekers to access the European territory in legal ways and simultaneously decreases the need to approach illegal smugglers.
It is true that many asylum seekers will stay in the EU for good. In order for that to work, the EU and the Member States should find concrete ways to integrate the asylum seekers into European societies. Eventually, I see it rather as a possibility than a problem. They will be tomorrow’s Europeans and a young, important part of the European labour market. The EU has acknowledged that due to the quickly ageing European population, Europe needs more young people. The EU has presented the Blue Card program, which is a work- and residence permit for skilled third country nationals. Its aim is to encourage the migration of skilled professionals.
An increased number of migrants is not a problem in itself. The way we as the EU will manage migration, could become one. The security threats might become reality in the future, if we do not develop measures to prevent illegal migration. Unfortunately, due to its structure, illegal migration often involves criminal activity. The establishment of efficient and centralised agencies of managing asylum seekers increases legal migration. It also decreases the need for asylum seekers to turn into the hands of smugglers. At the end of the day, it is up to the political will of the Member States whether the EU will tackle the migration crisis or leave it as it is.
Petri Sarvamaa
Member of the European Parliament
Julkaistu EP Today-lehdessä 6.6.2017.
