Uusi Suomi: ”Suomi on venäläisturisteille ainoa maareitti” – yli 30 meppiä vetoaa Sanna Mariniin, myös Suomen mepit kirjelmöivät

23.9.2022

34 meppiä eri maista sekä puolet Suomen mepeistä ovat kirjelmöineet venäläisten viisumeista pääministeri Sanna Marinille. Suomalaismeppien kirjeen allekirjoittajat tulevat hallituspuolueista.

Useat europarlamentaarikot vetoavat pääministeri Sanna Mariniin (sd) Schengen-viisumien kieltämiseksi.

Oppositiopuolue kokoomuksen europarlamentaarikko Petri Sarvamaa on lähettänyt pääministeri Marinille kirjeen, johon hän on kerännyt 34 europarlamentaarikon nimet. Allekirjoittajat tulevat eri maista ja useasta poliittisesta ryhmästä. Kirjeessä vaaditaan Marinin hallitukselta välittömiä toimia Schengen-viisumien kieltämiseksi humanitaariset poikkeukset huomioiden.

Lisäksi puolet Suomen europarlamentaarikoista vaatii yhteisessä kannanotossa Venäjän viisumikäytäntöjen tiukentamista koko EU-alueella. Jos näin ei käy, allekirjoittajien mukaan Suomen tulee toimia asiassa omaehtoisesti. Seitsemän suomalaismeppiä hallituspuolueista huomauttaa, että pelkkä EU:n ja Venäjän välisen viisumihelpotussopimuksen jäädyttäminen ei itsestään estä venäläisten turistien matkailua Eurooppaan.

MEP Sarvamaa Yle A-talkissa: pakolaiskriisi Turkin ja Kreikan välisellä rajalla sekä koronavirus

5.3.2020

Iltalehti: Näin vastavalitut mepit ajattelevat Euroopan polttavimmista kysymyksistä

27.5.2019

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) ei halua antaa EU:lle oikeutta verottaa suoraan jäsenmaidensa kansalaisia, kuuluttaa ilmastopolitiikassa hiilidioksidipäästöjen kierrättämistä ja kannattaa EU:n ulkopuolisten pakolaiskeskusten perustamista. ”Suurimmat ongelmat liittyvät pakolaiskeskusten isäntämaiden poliittiseen epävakauteen, toisaalta hyötynä olisi tehokas viesti siitä, että EU ei ole halukas ottamaan hallitsemattoman kokoisia väkijoukkoja nopeasti alueelleen”, Sarvamaa perustelee.

Lue uutinen ›

Sisäinen turvallisuus alkaa toimivasta ulkorajasta, IL-blogi

15.5.2019

Euroopan unionin sisäinen ja ulkoinen turvallisuus ovat kietoutuneet tiiviisti yhteen. Turvallisuuden kahden  ulottuvuuden välinen yhteys konkretisoituu EU:n ulkorajassa. Sen hallinta on sisäisen vakauden perusedellytys.

Vuonna 2015 ulkorajoille kohdistui ennennäkemätöntä painetta. Muuttovirtojen kohisten kasvanut volyymi paljasti rajavalvontamme puutteet. Rajat ylitettiin laittomasti yli 1,8 miljoonaa kertaa. Sen jälkeen yksi EU:n tärkeimmistä tehtävistä on ollut kehittää ulkorajojen valvontaa niin, että laiton maahanmuutto saadaan lopetettua.

Komissio vastasi puutteisiin esittämällä Eurooppalaisen raja- ja merivartioston sekä Euroopan unionin turvapaikka-asioiden tukiviraston EASO:n vahvistamista. Olin parlamentin suurimman ryhmän EPP:n pääneuvottelijana näitä esityksiä käsittelevissä budjettivaliokunnan lausunnoissa.

Molemmat ehdotukset ovat tarpeen, sillä Eurooppaan suuntautuvat muuttovirrat on pakko ottaa hallintaan ja kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet henkilöt voitava palauttaa järkevästi.

Tällä hetkellä pisimmällä valmisteluissa on raja- ja merivartiostoa koskeva ehdotus, jossa uutuutena tulee esimerkiksi 10 000 hengen pysyvä joukko. Olen korostanut läpi neuvotteluiden sitä, että  käytännön tason päällekkäisyyksiä kansallisten ja EU:n yhteisten järjestelmien välillä on vältettävä. Tuplatyöstä ei ole mitään hyötyä, resurssit tarvitaan sinne missä on aukkoja.

Yhteisen tekemisen ei kuitenkaan ole tarkoitus keskittää maahanmuuttoasioita ja rajavalvontaa EU:lle.  Päävastuu ulkorajojen valvonnasta säilyy viime kädessä jäsenvaltioilla. EU:n rooli on kehittää yhteistä politiikkaa ja mahdollistaa kaikkia hyödyttävä yhteistyö. Toisin sanoen EU avaa meille uuden mahdollisuuksien tason kansallisten järjestelmien tueksi.

Siirtolaiskriisin puhkeamisen jälkimainingeissa julkaistiin EU:n globaalistrategia eli ulko- ja turvallisuuspoliittinen suunnitelma. Sen keskeinen ratkaisu vakauden säilyttämiseen Euroopassa on vahvistaa EU:n kykyä reagoida yllättäviin sisäisiin ja ulkoisiin uhkiin sekä sopeutua muuttuneisiin olosuhteisiin.

Mikä sitten on se taikakeino, jolla strategia toteutetaan?

Mielestäni yksi hyvä lähtökohta on varmistaa, että olemassa olevat järjestelmät alkavat toimia niin kuin niiden pitäisi.

Viime vuonna laittomien rajanylitysten määrä oli 92% pahinta piikkiä alhaisempi. Suunta on siis oikea. Seuraavaksi meidän on keskityttävä tehostamaan laittomasti maahantulleiden palautuksia, jotka eivät vielä suju yhteisten pelisääntöjen mukaisesti.

Julkaistu IL-blogissa 15.5.2019.

Maahanmuuttopolitiikka määrittää Euroopan tulevaisuuden, Verkkouutiset

29.4.2019

Suomalaista poliittista keskustelua leimaa muuallakin Euroopassa ilmenevä vaiva. Maahanmuutosta puhuminen on jäänyt liiaksi yhden porukan harteille. Keskustelua –  jos sitä voi sellaiseksi kutsua –  käydään tunnepohjalta ja tarjolla on vain rasistin tai isänmaan vihollisen leima. Ei ihme, että valtaosa tyytyy seuraamaan kärkästä kommentointia hiljaisena vierestä tai ostaa parempien vaihtoehtojen puutteessa heikosti perusteltuja heittoja.

Maahanmuuttopoliittisen keskustelun köyhyys on meidän kaikkien tappio. Aihe ei ole helppo. Samalla se on äärimmäisen tärkeä, sillä sitä koskevat ratkaisut ja niissä onnistuminen määrittelevät Euroopan tulevaisuuden. Siksi sen linjaukset on tehtävä vastuullisesti ja realistisen tilannekuvan pohjalta. Mielikuvien varaan rakentamalla ei synny käytännön tasolla toimivaa politiikkaa.

Välillä kannanotoissa eksytään epämääräisille raiteille jo sen takia, että perusteet ovat hukassa. Muuttoliikettä puidessa on aina pidettävänä kirkkaana mielessä, puhutaanko laillisesta maahanmuutosta, laittomasta maahanmuutosta vai kansainvälisestä suojelusta ja turvapaikanhakijoista.

Silloin kun puhutaan laittomasta maahanmuutosta EU:n alueelle, tavoitteenani on ehdoton nollapeli. On täysin kestämätön ajatus, että meillä on vapaan liikkuvuuden alue, jos sen rajat vuotavat kuin seula, kuten vuonna 2015 kävi.

Raivostuttavinta on se, että siirtolaiskriisin paljastamat heikkoudet olivat jo entuudestaan tiedossa, mutta EU-mailta ei löytynyt poliittista tahtotilaa tarttua asiaan ennen kohtalokasta piikkiä muuttoliikkeen volyymissa. Tätä on vaikea ymmärtää, varsinkin kun vastuu ulkorajojen valvonnasta on viime kädessä nimenomaan jäsenvaltioilla itsellään.

Ulkorajojen saralla EU:n rooli on kehittää yhteistä politiikkaa ja mahdollistaa kaikkia hyödyttävä yhteistyö. Hyvä esimerkki on Euroopan parlamentin pari viikkoa sitten hyväksymä päätös Euroopan raja- ja merivartioston vahvistamisesta 10 000 hengen pysyvällä joukolla. Olin osaltani varmistamassa, että vartioston budjetti suunnitellaan vastuullisesti vastaamaan sille uskottua tehtävää: tukea EU-maiden rajavalvontaa, rikollisuuden torjuntaa ja kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden palauttamista.

Erityisesti palautusten saralla apu on todella tarpeen. Siinä missä paine ulkorajoilla on helpottanut ja laittomien rajaylitysten määrä oli viime vuonna vain 8% vuoden 2015 yli 1,8 miljoonasta, onnistuneiden palautusten osuus sen kuin huononee.

Euroopan komission virallisten lukujen mukaan kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneista tai muuten EU:n alueella laittomasti oleilevista henkilöistä palautettiin onnistuneesti vuonna 2016 45,8 % ja vuonna 2017 36,6 %. Tämä trendi on ehdottavasti saatava kääntymään.

Palautuspäätöksen antaminen laittomasti EU-alueella oleilevalle on jäsenvaltioiden oikeus ja velvollisuus. Palautuksen toteuttamisen suhteen kuvio onkin monimutkaisempi. Silloinkin kun päätös on lainsäädännön ja ihmisoikeuspykälien suhteen selvä, käytännön palautusta hankaloittaa usein henkilön tai vastaanottavan EU:n ulkopuolisen maan haluttomuus yhteistyöhön.

Toisaalta monissa tilanteissa haasteet ovat johtuneet EU-mailta puuttuvista keinoista jakaa tietoja keskenään tai koko turvapaikkajärjestelmän valuvioista. Näihin epäkohtiin puututaan parhaillaan. Työn alla on joukko uudistuksia, joilla halutaan muun muassa yhtenäistää ja nopeuttaa nykyisin varsin epäselvää turvapaikanhakuprosessia. Samalla saataisiin järjestelmän väärinkäytöksiin puuttumiseen paremmat työkalut. Ehdotus jumittaa nyt jäsenvaltioiden pohdiskeltavana neuvostossa, ikävä kyllä.

Pitkittyneet lupaprosessit sekä vaihtelevat säännöt porsaanreikineen hukkaavat resursseja ja tuottavat valitettavia seurauksia kaikille osapuolille. Tarvitsemme johdonmukaiset edellytykset tulijoiden jäämiselle Eurooppaan. Sen jälkeen, kun tulokriteerit ovat selkeät, prioriteetiksi nousevat työllistymistä ja integraatiota helpottavat toimet. Luvan kanssa tulevilla siirtolaisilla on oltava aito mahdollisuus päästä osaksi yhteiskuntiamme.

Viime vuosista oppineina meillä on mahdollisuus tehdä parempaa ja vahvempaa maahanmuuttopolitiikkaa. Tarvittavat päätökset eivät kuitenkaan synny itsestään. Toivoa sopii, että suomalaiset uskaltavat vaatia kansallisilta ja eurooppalaisilta parlamentaarikoiltaan aitoa johtajuutta maahanmuuttopolitiikassa erilaisten mielikuvien maalailun sijaan.

Julkaistu Verkkouutisissa 29.4.2019

Kevätterveiset mepiltäsi, Uutiskirje

8.3.2019

Helmikuuta on tahdittanut vilkas valiokuntatyöskentely sekä Strasbourgin täysistunto, jossa äänestettiin muun muassa eläinkuljetuksista sekä EU:n ja Singaporen välisestä vapaakauppasopimuksesta. Kokoomuksen poliittisessa ryhmässä EPP:ssä tunteita on kuohuttanut EU:n ydinarvoja halventava Unkarin Fidesz-puolue, joka olisi korkea aika erottaa ryhmän riveistä.

Asianmukaista ja tehokasta rahankäyttöä valvomassa

Kansalaisvapauksien ja talousarvion valvontavaliokunnissa tenttasimme ehdokkaita Euroopan ensimmäiseksi pääsyyttäjäksi, joka tulee Euroopan syyttäjänvirastossa tutkimaan EU-varoihin kohdistuvia petoksia ja rahanpesua. Keskustelin myös Euroopan petostentorjuntaviraston pääjohtajan Ville Itälän kanssa uuden viraston mahdollisuuksista parantaa talousrikollisuuden torjuntaa EU:ssa.

Talousarvion valvontavaliokunta tuki ajamaani linjaa äänestyksissä vastuuvapausraporteista, joiden avulla varmistetaan EU-rahankäytön sääntöjenmukaisuus ja tehokkuus. Painotin kannassani, että virastojen valvonnassa tulisi paremmin ottaa huomioon veronmaksajien rahoilla aikaansaadut konkreettiset tulokset. Raportit siirtyvät seuraavaksi parlamentin täysistunnon äänestykseen Strasbourgiin.

Turvallisuus etusijalle

Esitin talousarvion valvontavaliokunnassa Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirasto EASO:n vastuuvapauden lykkäämistä epäsäännönmukaisuuksista johtuen. Eurooppalaiset odottavat EU:lta ratkaisuja turvallisuuteen ja maahanmuuttoon. Siksi väärinkäyttöihin pitää tarttua järein keinoin, jotta turvapaikkajärjestelmän tehokkuus saadaan taattua. Tämän varmistamiseksi tapasin myös EASO:n pääjohtajaa Jamil Addouta sekä hänen seuraajaansa Nina Gregoria.

Ajan jatkuvasti vahvaa eurooppalaista rajavalvontaa. Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta äänesti 11.2. kannastaan eurooppalaisen raja- ja merivartiosto Frontexin vahvistamiseen. Valiokunta tuki muutosehdotuksiani, jotka tähtäävät ulkorajojen valvonnan lujittamiseen ja päällekkäisyyksien välttämiseen jäsenmaiden oman rajavalvonnan kanssa.

Asiantuntijoita ja kansalaisia kuulemassa

Helmikuuhun on mahtunut paljon hyviä tapaamisia järjestöjen, ryhmien ja asiantuntijoiden kanssa. Energia-asioissa olen ollut yhteydessä Nord Stream 2:n viestintäpäällikköön Tapio Pekkolaan. Kantani on ollut alusta lähtien Nord Streamia vastaan, eikä se ole muuttunut. Tapasin myös M&L Corporate Advisors Oy:n Peder Maneliuksen, joka esitteli minulle puhtaaseen teknologiaan ja päästöjen vähentämiseen keskittyviä suomalaisia yrityksiä. Tarvitsemme taloudellisesti kannattavia innovaatioita, jotka edistävät siirtymistä vähähiiliseen talouteen.

Meppinä on tärkeää myös vaikuttaa Euroopan komissioon. Maatalouden ja maaseudun kehittämisen komissaarin Phil Hoganin kabinetin edustajan kanssa keskustelin unionin yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksesta. Budjettikomissaari Günther Oettingerin kanssa taas vaihdoimme mielipiteitä monivuotisesta rahoituskehyksestä.

Brysselissä vieraanani kävi lisäksi ryhmä kokoomuslaisia tutustumassa EU:n toimintaan sekä kaksi edustajaa Iranin Kurdistanin demokraattisesta puolueesta ja Edustamattomien valtioiden ja kansojen yhteisöstä, joiden kanssa keskustelin kurdien vaikeasta tilanteesta Iranissa.

Nuoret ja koulutus ovat lähellä sydäntäni. Esittelinkin suomalaista koulutusjärjestelmää Madridin itsehallintoalueen puheenjohtajaehdokkaalle Isabel Diaz Ayusolle.

Tapahtumia Suomessa

Kevät on polkaistu käyntiin. Helmikuussa tapasin äänestäjiä Hakaniemen markkinoilla ja olin mukana Kokoomusnuorten valtakunnallisessa kevätstartissa Helsingissä. Tulevina kuukausina tulen kiertämään ympäri Suomea kertomassa tavoitteistani.

Terveisin,
Petri

Turvallisuus alkaa vahvasta ulkorajasta, Maaseudun Tulevaisuus

28.12.2018

Toissaviikolla huippukokoukseen kokoontuneet EU-päämiehet eivät edelleenkään saaneet edistettyä yhteistä kantaansa tämän hetken tärkeimpiin kysymyksiin: maahanmuuttoon ja ulkorajojen vahvistamiseen.

Turhautuminen päätöksenteon hitauteen on ollut voimakasta Jean-Claude Junckeria myöten, jonka johdolla komissio on tehnyt isoja avauksia esimerkiksi Euroopan rajavartioviraston vahvistamiseksi. Ehdotuksessa luotaisiin muun muassa 10 000 hengen joukko yhteisiä rajavartijoita ja mahdollistettaisiin yhteistyö EU:n ulkopuolisten maiden kanssa palautusten jouduttamiseksi.

Tarpeellisten ehdotusten junnatessa paikallaan syytökset on helppo kohdistaa kaikille yhteisen päätöksenteon pääkallopaikoille Brysseliin. Totuus on kuitenkin se, että ulkorajojen vahvistaminen ei tällä hetkellä ole kiinni komissaareista tai mepeistä. Peukaloa pureskellaan neuvostossa; jäsenvaltioilta ei löydy yhteistä halua asian edistämiseen.

Isojen kysymysten äärellä erotellaan sanat teoista. Kukapa päättäjä ei puheissaan haluaisi turvallisempaa arkea kaikille Euroopan kouluteille ja toreille. Käytännön ratkaisujen edessä polvet tuntuvat kuitenkin pehmenevän – erityisesti suurimpien puutteiden kanssa kamppailevien ja keskeisellä sijainnilla olevien maiden kohdalla.

Ulkorajamme valuviat ja vuotokohdat paljastuivat karulla tavalla pakolaiskriisin myötä. Liike ulkorajojen yli ei pysynyt hallinnassa. Eurooppalainen ja kansallinen maahanmuuttopolitiikka joutuivat tiukentamaan linjaansa nopeasti.

Sittemmin laittomat rajanylitykset ovat vähentyneet jatkuvasti. Kaksi vuotta takaperin EU:n ulkorajojen laittomia ylityksiä oli tiedossa yli puoli miljoonaa vuodessa, kun viime vuonna vastaava luku oli 200 000. Tämän vuoden lokakuun loppuun mennessä ylityksiä oli vielä vähemmän, 120 000. Eteenpäin on siis tultu, mutta perille on matkaa.

Samaa virttä veisaa Euroopan rajavartioviraston toimintaa käsittelevä haavoittuvuusarviointi. Arvion hälyttävimpiä viestejä on se, että jäsenmaiden käsityksissä omista toimintavalmiuksistaan on edelleen selviä aukkoja. On sietämätöntä, että todellisten puutteiden lisäksi ulkorajojemme turvallisuutta heikentävät epärealistiset mielikuvat. Tällä linjalla jatkamalla olemme seuraavan siirtolaiskriisin tullessa jälleen housut kintuissa.

Kansalaiset sitä vastoin tuntuvat jakavan todellisuuteen perustuvan ja aidon huolen turvallisuudesta. Osaltaan siihen ovat ehkä vaikuttaneet eurooppalaisissa kaupungeissa koetut terrori-iskut, joista viimeisimmän aikaan olin itsekin paikalla Strasbourgissa. En kuitenkaan usko, että kasvaneen turvallisuuden kaipuun taustalla ovat vain yksittäiset tapahtumat. En, vaikka aina löytyy niitä, jotka terroritekojen aikaan pyrkivät luomaan hysteriaa.

Turvallisuus ja maahanmuutto ovat nousseet eurooppalaisen prioriteettilistan kärkeen pysyvästi. Tämä nousee jatkuvasti esiin vaalikyselyissä, mielipidemittauksissa ja keskusteluissa kansalaisten kanssa. Näissä teemoissa kansallisten päättäjien on rohkaistuttava, jotta eurooppalainen yhteistyö voi näyttää voimansa.

Riippumatta siitä miten pyhänsä viettää, nyt on hyvä hetki hidastaa tärkeimpien asioiden äärelle ennen syöksymistä uuden vuoden kiireisiin. Meidän perheellemme se tuo mukanaan vauhdikkaan vaalikevään, jonka aikana parlamentti painaa niska limassa keskeneräiset työt maaliin. Sitä ennen toivotan kuitenkin kaikille rauhallisia välipäiviä ja valoisaa vuodenvaihdetta!

Julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 28.12.2018.

Euroopan Suunta ja MEPit: Petri Sarvamaa

26.12.2018

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) mukaan EU:n tärkein päätös tulee olemaan oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen kytkeminen EU-budjettiin. ”Suomeksi sanottunan kyse on Unkarin ja Puolan kaltaisista tilanteista”, Sarvamaa selventää. Muita merkittäviä asioita kuluneella vaalikaudella ovat olleet maahanmuutto ja rajaturvallisuus, yhteinen puolustus sekä EU:n seuraava monivuotinen budjetti.

Kuuntele ohjelma ›

Myöhäissyksyn kuulumiset Brysselistä, Uutiskirje

7.12.2018

Marraskuun alussa Euroopan kansanpuolue EPP kokoontui Helsingissä. Ohjelmassa oli runsas määrä mielenkiintoisia tapaamisia. Valtiovarainministeri Petteri Orpon sekä MTK:n väen kanssa käsittelimme maatalouden rahoitusta. Lisäksi keskustelin Euroopan tulevaisuudesta ja Venäjän vaikutusyrityksistä. Suurimman huomion vei luonnollisesti europuolueemme kärkiehdokaskamppailu, joka päättyi Manfred Weberin voittoon. On kuitenkin syytä onnitella Alex Stubbia hienosta kampanjasta.

Rahoituskehys etenee

Strasbourgin täysistunnossa kuun puolivälissä parlamentti äänesti kannastaan EU:n monivuotiseen budjettiin 2021–2027. Rahoituskehys antaa suuntaviivat EU:n toiminnalle seuraavalla vuosikymmenellä. Parlamentin kanta on EU-komission ehdotusta kunnianhimoisempi, halusimme lisätä enemmän esimerkiksi koulutuksen ja tutkimuksen rahoitusta. Parempi tulevaisuus vaatii EU:n tiiviimpää yhteistyötä. Samalla rahoitus on kuitenkin kohdistettava aloille, joissa EU todella tuo lisäarvoa eurooppalaisille. Lisäksi EU-rahoituksen käyttöä on valvottava tiukemmin.

Saksan liittokansleri Angela Merkel painotti puheessaan parlamentille EU:n tarvetta olla vahvempi toimija ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. On mielestäni selvää, että EU:n yhteisen turvallisuuspolitiikan kehittäminen olisi Suomen etu. Paljon rahaa kuluu Euroopan tasolla päällekkäisyyksiin ja tässä yhteistyö on kaikille edullista.

Ei budjettisopua

Neuvottelut ensi vuoden EU-budjetista jatkuivat myös täysistuntoviikolla. Heti Strasbourgin äänestysten jälkeen suuntasin takaisin Brysseliin budjettineuvotteluihin, jotka käytiin parlamentin, komission sekä jäsenmaiden välillä. Yhteisymmärrystä seuraavan vuoden EU-budjetista ei löytynyt parlamentin pitäessä tiukasti kiinni veronmaksajien eduista. Jäsenmaat halusivat leikata rahoitusta tutkimukselta ja liikennehankkeilta, mikä on valitettavan lyhytkatseista. Kaatuneen budjettiesityksen tärkeimpiä yksityiskohtia oli aloitteeni, jolla olisi vastattu Venäjän vaikutusyrityksiin muun muassa tulevissa eurovaaleissa. Komissio tekee nyt uuden ehdotuksen ja sopu vuoden 2019 EU-budjetista on löydettävä ennen joulukuun puolta väliä.

Turvallisuus etusijalle

Euroopan sisäinen turvallisuus ja maahanmuutto olivat esillä seuraavalla viikolla. Toimin EPP-ryhmän neuvottelijana budjettivaliokunnassa koskien sekä rajavalvontavirasto Frontexin vahvistamista että Euroopan turvapaikkaviraston luomista.

Painotin, että EU:n ulkorajojen valvontaa on vahvistettava. EU:n pysyvien rajavalvontajoukkojen kasvattaminen 10 000 henkilöön on välttämätöntä. Näin voimme turvata vapaan liikkuvuuden EU-alueella. Jäsenmaiden on taattava pysyvän joukon kasaaminen ja päällekkäisyyksiä ei saa syntyä jäsenmaiden oman rajavalvonnan kanssa. Sisäisen turvallisuuden vahvistaminen kitkemällä laitonta maahanmuuttoa, rikollisuutta ja terrorismia on oiva esimerkki eurooppalaisen yhteistyön lisäarvosta.

Osana EU:n yhteistä maahanmuuttopolitiikkaa haluamme luoda EU:lle vakituisen viraston turvapaikka-asioiden käsittelyä helpottamaan. Näin tuemme kansallisia viranomaisia ja voimme vastata paremmin maahanmuuton mukanaan tuomiin haasteisiin. EU:n on huolehdittava humanitaarisista velvoitteistaan ja luotava laillisia väyliä työperäiselle maahanmuutolle.

Oikeusvaltioperiaate puhuttaa

Budjettivaliokunnan ja talousarvion valvontavaliokunnan yhteisessä kokouksessa käsittelimme oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen ja EU-rahoituksen yhdistävää lakiehdotusta, jonka esittelijä eli raportööri olen. Nyt keskustelimme muutosehdotuksistamme komission esitykseen ja valiokunta äänestää omasta kannastaan ennen joulua. Voimme puuttua parhaiten muun muassa Unkarin ja Romanian huolestuttavaan kehitykseen vaatimalla oikeuslaitoksen itsenäisen toiminnan ja sananvapauden varmistamista. Ajamani uuden budjettilain avulla jäsenmaiden saama EU-rahoitus voitaisiin nimittäin jäädyttää, jos niissä on havaittavissa tällaisia merkittäviä puutteita oikeusvaltioperiaatteen noudattamisessa. Meidän on toimittava ripeästi ja puolustettava yhteisiä eurooppalaisia arvoja.

Oikeusvaltioperiaatteen toteutumisesta keskustelin myös Suomen EU-suurlähettilään Marja Rislakin kanssa ja aihe nousi esiin toimittajien kanssa Brysselissä ja Strasbourgissa. Lisäksi talousarvion valvontavaliokunta hyväksyi Euroopan tulevaisuudesta käytävän keskustelun tilaa käsittelevän lausuntoni selvin numeroin 19-1. Siinä vaadin nimenomaisesti, että yhteisiä arvoja rikkovilta jäsenmailta tulisi olla mahdollista leikata EU-rahoitusta. Euroopan unionin tulee olla myös entistä avoimempi julkisia varoja käytettäessä ja panostaa niiden käytön valvontaan.

Brysselissä juhlistimme satavuotiasta kokoomusta. Useita komissaareja sekä johtavia EPP-meppejä oli saapunut paikalle juhlaseminaariin. EU:n ulkosuhdetoiminnan rahoituksesta keskustelin Euroopan investointipankin edustajien kanssa ja yhdysvaltalaista kauppakamaria tapasin Euroopan ja Yhdysvaltojen välisen kaupan tulevaisuuden tiimoilta. Finavian ja Helsinki-Vantaan lentokentän johdon kanssa esiin taas nousi liikennepolitiikka.

Ennen joulua edessä on äänestys oikeusvaltiota koskevasta budjettilaista ja komission uusi esitys vuoden 2019 EU-budjetiksi. Kuulemisiin siis pikimmiten!

Terveisin,

Petri

Verkkouutiset: ”EU:n rajavalvonta pantava kuntoon”

30.11.2018

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) mukaan ilman tehokasta rajavalvontaa vapaa liikkuvuus ja Schengen-alue romahtavat ennen pitkää omaan kestämättömyyteensä. Sarvamaan mielestä nyt on käytettävä hyväksi pakolaiskriisin luoma poliittinen tahto ja tilaus parantaa EU:n ulkorajojen valvontaa. ”Tehokas ja luotettava valvonta EU:n ulkorajoilla on elintärkeää”, Sarvamaa sanoo.

Lue uutinen ›

EU:n rajavalvonta kuntoon, Nykypäivä

Toimiva ja luotettava valvonta EU:n ulkorajoilla on elintärkeää. Muuten vapaa liikkuvuus ja Schengen-alue romahtavat ennen pitkää omaan kestämättömyyteensä. Se tietäisi lopun alkua myös yhteiselle Euroopalle ja Unionin meille tavallisille ihmisille tuomalle vakaudelle.

Eurooppalaista rajavalvontaa vahvistettiin pakolaiskriisin yllättäminä housut kintuissa syksyllä 2015 ja keväällä 2016. Vuonna 2015 laittomia rajanylityksiä tapahtui yli 1,8 miljoonaa. Esimerkiksi Euroopan raja- ja merivartiovirasto Frontexin toimintamahdollisuuksia, miesvahvuutta ja viraston käytössä olevaa kalustoa lisättiin. Toimet näyttävät onneksi purreen ja tilanne ulkorajoilla tuntuu tilastojen valossa olevan hallinnassa. Vuonna 2016 laittomia EU:n ulkorajojen ylityksiä havaittiin reippaasti yli puoli miljoonaa, viime vuonna noin 200 000. Kuluvan vuoden lokakuun loppuun mennessä EU:n ulkoraja ylitettiin laittomasti enää 120 000 kertaa.

Nyt kun paine EU:n ulkorajoilla on ainakin väliaikaisesti hellittänyt ja neuvottelut seuraavasta pidemmän aikavälin budjetista käynnissä, on oikea hetki varautua tuleviin kriiseihin ja toimia suunnitelmallisesti. Samalla on käytettävä hyväksi pakolaiskriisin ja sen jälkivaikutusten luoma poliittinen tahto ja tilaus parantaa eurooppalaista rajavalvontaa. Seuraavalla kerralla kansalaisia on pystyttävä suojelemaan paremmin vapaan liikkuvuuden hyväksikäyttäjiltä.

Euroopan parlamentti, minä mukaan lukien, ja jäsenmaat syynäävät tällä hetkellä ehdotusta Euroopan raja- ja merivartioston vahvistamisesta ja 10 000 henkilön pysyvästä joukosta. Tavoitteena on tehostaa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden palautuksia, yhteistyötä siirtolaisten lähtö- ja kauttakulkumaiden kanssa sekä tukea jäsenmaita järjestelmällisesti rajavalvonnassa nyt tarjolla olevan kriisiavun lisäksi.

Nämä ovat hyviä päämääriä. Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden palauttamisaste nimittäin tippui 45,8 prosentista vuona 2016 vain 36,6 prosenttiin vuonna 2017, mikä väistämättä heikentää eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän toimivuutta ja maahanmuuttopolitiikan uskottavuutta. Lisäksi mahdollisuus toimia EU:n ja välittömien naapurimaidemme ulkopuolella on tärkeä.

Jotta haluttuihin tuloksiin myös päästäisiin, on kuitenkin toteutustavassa oltava tarkkana. Ensinnäkin jäsenvaltioiden täytyy taata, että pysyvä joukko saadaan kasaan. Siihen ei lainsäädäntö yksistään pysty. Resurssien on seurattava päätöksiä ja EU-maiden on opittava luottamaan toisiinsa taas hitusen enemmän. Muuten tuloksena on jälleen yksi paperitiikeri. Toiseksi eurooppalaisen toiminnan ja kansallisten viranomaisten välille ei pidä missään tapauksessa luoda operatiivisia päällekkäisyyksiä. Se tarkoittaisi kustannusten turhaa kasvattamista.

Tilanne EU:n ulkorajoilla on toistaiseksi vakiintunut, mutta konfliktit ja kriisit lähialueillamme eivät ole loppuneet. Eurooppalaiset ovat edelleen huolissaan maahanmuutosta ja turvallisuudesta. Aihe keikuttaa ymmärrettävästi myös monen maan sisäpolitiikkaa. Pakolaiskriisin jälkimainingit on käännettävä eurooppalaisen rajavalvonnan vahvistamiseksi, vaikka se yksistään ei ratkaisekaan kaikkea.

Rajavalvonnan tarkoitus on rauhallisten ja turvallisten olojen säilyttäminen. Eurooppalaisella yhteistyöllä kitketään paitsi laitonta maahanmuuttoa, niin myös järjestäytynyttä rikollisuutta, vaarallista ihmissalakuljetusta, pimeitä työmarkkinoita ja terrorismia. Meillä on monta kestävää vastausta kaipaavaa haastetta edessämme alkaen maahanmuutosta ja puolustuksesta. Ne ovat myös mahdollisuus säästää veronmaksajien euroja ja saada yhdessä EU:na aikaan parempaa jälkeä kuin mihin kansallisvaltiot yksikseen pystyisivät. Ulkorajat kuuluvat epäilyksettä tähän joukkoon.

Julkaistu Nykypäivässä 30.11.2018

Sarvamaa lisäisi siviilikriisinhallinnan rahoitusta EU-budjetista

21.11.2018

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaan (kok., EPP) mielestä EU:n kannattaisi panostaa huomattavasti nykyistä enemmän siviilikriisinhallintaan. Sarvamaa esittää EU:n seuraavaan vuodet 2021-2027 kattavaan monivuotiseen rahoituskehykseen siviilikriisinhallinnan parempaa huomioimista.

”EU:n seuraavasta pidemmän aikavälin budjetista pitäisi rahoittaa paitsi siviilikriisinhallintaoperaatioita niin myös niihin liittyvää kansallisten viranomaisten kuten poliisin ja rajavartijoiden valmiuksien kehittämistä”, vaatii Sarvamaa. Sarvamaa esitti budjettivaliokunnan sisäisen turvallisuuden, turvapaikka- ja maahanmuutto sekä rajaturvallisuusrahastoa käsitteleviin lausuntoihin näiden valmiuksien kehittämisen mahdollistavia muutosesityksiä.

Sarvamaa peräänkuuluttaa siviilikriisinhallinnan merkitystä Euroopan sisäisen turvallisuuden vahvistamisessa ja maanosaamme suuntautuvien muuttovirtojen hallinnassa pitkällä aikavälillä. ”Euroopan ulkopuoliset tapahtumat ja kehitys vaikuttavat suoraan turvallisuuteemme täällä. Niihin kannattaa vastata yhdessä”, korostaa Sarvamaa.

Lähestulkoon kaikki Sarvamaan ehdotukset hyväksyttiin budjettivaliokunnan äänestyksissä 5. ja 21.11.