Suomelle tukea ja turvaa eurooppalaisesta puolustuspolitiikasta, Maaseudun Tulevaisuus
9.6.2017
Eurooppa kipuilee akuuttien turvallisuusuhkien paineessa. Idästä puskee Putinin arvaamatonta Venäjää ja etelästä konflikteja, jotka heijastuvat terrorismina Eurooppaan. Yhteisiin uhkiin tarvitaan yhteisiä ratkaisuja.
Komissio julkaisi keskiviikkona pohdiskelunsa Euroopan puolustuksen tulevaisuudesta. Tarkoitus on herättää keskustelua yhteiseurooppalaisen puolustuksen tasosta: halutaanko yhteistä puolustuspolitiikkaa, jaettuja toimivaltuuksia vai vain jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä.
Perimmäinen viesti on ollut tiedossa jo hyvän aikaa — vaikka EU ei yritä korvata Natoa, EU-maiden olisi taloudellisesti järkevintä tiivistää sotilaallista yhteistyötään ja optimoida kalustohankintoja ja puolustusmäärärahojen käyttöä. Komissio tarjoaakin konkreettisia aloitteita niin eurooppalaisen puolustusrahaston perustamiseksi kuin EU:n puolustusteollisuuden kehittämiseksi.
Nyt on oikea aika toimia, sillä Trump ja Brexit ovat muodostaneet otollisen ikkunan eurooppalaisen puolustusyhteistyön edistämiselle.
Yli 90 prosenttia EU-kansalaisista asuu Nato-maassa. Trumpin linjaukset ovat kuitenkin heikentäneet perinteistä luottamusta Atlantin ylittävään puolustusliittoon ja turvatakuiden vähättely on saanut monet Itä-Euroopan Nato-maat eurooppalaisen yhteistyön kannattajiksi. Erityisesti Baltian maissa ja Puolassa Venäjän pelko on konkreettinen, eikä riskejä haluta ottaa.
Britit ovat pitkään olleet jarruina eurooppalaisen puolustusyhteistyön syventämiselle. Brittien lähtö unionista mahdollistanee siis isojakin edistysaskeleita. Myös EU-myönteisen Macronin valinta Ranskan presidentiksi antanee vauhtia prosessille, kun Saksa saa vierelleen toisen innokkaan suurvallan ajamaan yhtenäisempää puolustuspolitiikkaa.
Tiiviimpi yhteistyö olisi ehdottomasti hyödyksi Suomelle. Valitettavasti edelleen Naton ulkopuolella pysyttelevä kotimaamme saisi konkreettisia sotilaallisia hyötyjä ja takuita turvallisuudesta muualtakin kuin omien rajojensa sisältä ja oman kalustonsa vahvuudella.
Yhteistyön tasosta huolimatta Suomessa on panostettava lisää puolustukseen. Ilmavoimien ja merivoimien suurhankinnat tulevat nostamaan sotilasmenoja huomattavasti, mutta määrärahoja olisi syytä nostaa jo hankintoja odotellessa. Edes kaksi prosenttia BKT:sta ei riitä vastaamaan turvallisuushaasteisiin, kun otetaan huomioon muukin kuin sotilaallinen toiminta.
Kahdella prosentilla saadaan perinteistä sotilaskalustoa modernisoitua, mutta jäädään vajaaksi kyberturvallisuudessa, puhumattakaan muuttoliikkeen aiheuttamien haasteiden ja niitä ennaltaehkäisevän kehitysavun osalta. Tällä laskentakaavalla kansallista panostusta olisi syytä nostattaa jopa yli kolmen prosentin.
Komission näkemykset EU:n puolustusyhteistyöstä tulevat olemaan vahvasti tapetilla tulevissa EU-huippukokouksissa, kun jäsenmaat pääsevät tunnustelemaan yhteistyövalmiuksia ja laittamaan prosessin toden teolla käyntiin. Tästä alkaa uusi aikakausi eurooppalaiselle turvallisuusyhteisölle.
Suomi tarvitsee uskottavan kansallisen puolustuksen lisäksi kansainvälistä tukea turvallisuutensa varmistamiseksi. Suomen on tartuttava tilaisuuteen ja edistettävä eurooppalaisen yhteistyön mahdollistamista. Vahva puolustusyhteisö takaisi Suomelle paremmat työkalut ja resurssit vastata niin kyberuhkiin ja hybridiyllätyksiin idästä kuin terroriuhkiin etelästä.
Nyt tarvitaan vain oikeat kansalliset linjat — kotimaassa määrärahat kuntoon ja EU:ssa aktiivisempi rooli yhteistyön syventämiseksi.
Julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 9.6.2017.
