30.3.2019
Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) sanoo lausunnossaan Janne Heikkisen ja Atte Kalevan kanssa, että vakava keskustelu Suomen Nato-jäsenyydestä on vihdoin aloitettava. ”Jäsenyys länsimaisessa puolustusyhteisössä on kuin palovakuutuksen ottaminen: sitä kun ei myönnetä siinä vaiheessa, kun lieskat jo kärventävät nurkkia”, he toteavat.
19.3.2019
Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) pitää lähes uhkarohkeana, että Suomi on päättänyt pysytellä vakautta ja lisäarvoa tuottavan transatlanttisen puolustusyhteistyön ulkopuolella. ”Muut pienet eurooppalaiset valtiot ovat tämän ymmärtäneet jo hyvän aikaa sitten. Nato-jäsenyys olisi rauhan tae myös meille”, Sarvamaa sanoo.
18.3.2019
Uskottava armeija ja kunnollinen sotilaallinen pelote ovat parhaat rauhan takeet nykymaailmassa. Itärajan taakse ei saa antaa aihetta edes leikitellä ajatuksella Suomen turvallisuuden uhkaamisesta. Järkevin puolustusteko olisi katkaista tällaisilta kuvitelmilta siivet jo etukäteen ja pysyvästi. Se tarkoittaa pelotteen kasvattamista mahdollisimman suureksi.
Vasta julkaistun puolustusvoimien, sisäministeriön ja ulkoministeriön yhteisen raportin mukaan Venäjä pyrkii vaikuttamaan Suomessa käytävään turvallisuuspoliittiseen keskusteluun, puolustustoimintaan ja päätöksentekoon sitä enemmän mitä tiiviimmin olemme osa lännen puolustusjärjestelyjä. Ratkaisu tähän ei kuitenkaan ole liittyminen Venäjän puolustusjärjestelyihin tai pesäeron tekeminen länsimaiden kanssa vaan uskottava puolustus.
Kansallisen puolustusjärjestelmämme suorituskyky riippuu olennaisesti paitsi sotilaiden osaamisesta myös puolustuksemme takana olevasta kokonaisvoimasta. Tarvitaan sekä laatua että määrää. Mutta liittoutumalla saadaan ennen kaikkea uskottava pelote.
Kansallisen itsemääräämisoikeuden sydämessä olevaan maanpuolustukseen on suhtauduttava vakavasti. Perinpohjaisen harkinnan lopputulema on kuitenkin selvä. Mitä enemmän teemme puolustusyhteistyötä länsimaiset arvomme jakavien maiden kanssa, sitä parempaan pystymme. Käytännössä se tarkoittaa EU- ja Nato-maita.
Molemmat perustettiin Euroopan raunioille toisen maailmansodan jälkeen. Molempien tehtävä on turvata maanosamme rauhaa ja luoda vakautta. Molemmat ovat demokraattisia kansainvälisiä järjestöjä. Molemmissa tehtävät päätökset koskettavat meitä suomalaisia. Vain yksi kuitenkin antaa jäsenilleen sotilaalliset turvatakuut. Se, jonka jäseniä me emme ole.
Eurooppalainen puolustusyhteistyö on toki ottanut pikkuhiljaa tulta alleen, mutta Natoon verrattuna se on hyvin vaatimatonta. Siitäkin huolimatta, että EU:lla on maailman toiseksi suurin puolustusbudjetti ja armeija, kun kansalliset puolustusbudjetit ja aktiiviset joukot lasketaan yhteen. Eurooppa ei kuitenkaan ole maailman toiseksi suurin sotilasmahti. Isoin budjetti on Yhdysvalloilla ja armeija Kiinalla.
Kylmä totuus on, että Nato on Suomelle paras paikka taata sotilaallinen koskemattomuutemme ja saada äänemme kuuluviin. Viimeiset 70 vuotta rauhaa ovat käytännössä perustuneet Yhdysvaltojen Euroopalle antamille takuille. Transatlanttinen puolustusyhteistyö edistää kiistatta vakautta ja tuo kaikille osapuolille lisäarvoa. On suorastaan uhkarohkeaa jättäytyä sen ulkopuolelle.
Suomen on sitouduttava sekä eurooppalaiseen että transatlanttiseen monenkeskiseen puolustusyhteistyöhön. Muut pienet eurooppalaiset valtiot ovat tämän ymmärtäneet jo hyvän aikaa sitten. Puolustuksesta puhuttaessa Suomen ja Ruotsin rinnastaminen toisiinsa ei ole paikallaan. Suomen nykyinen tilanne ja historia muistuttavat paljon enemmän Baltian maita. Nato-jäsenyys olisi rauhan tae myös meille.
Suomessa on vihdoin ymmärrettävä, että me emme ole liittoutumattomia. Olemme EU-maa. Lisäksi meillä on lukuisia eri maiden, myös Yhdysvaltojen, kanssa tehtyjä yhteistyösopimuksia. Olemme puolemme valinneet ja hyvä niin. Meiltä kuitenkin puuttuu se pahan päivän varalta olennainen tapaturmavakuutus.
Erilaiset yhteistyösopimukset tai EU:n niin kutsutut turvatakuut eivät tiukan paikan tullen ole haitaksi. Mutta niissä on yksi ratkaiseva puute: Ne eivät takaa sotilaallista apua. Naton ulkopuolelle jäämisessä ei yksinkertaisesti ole järkeä.
Julkaistu IL-blogissa 18.3.
26.12.2018
Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) mukaan EU:n tärkein päätös tulee olemaan oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen kytkeminen EU-budjettiin. ”Suomeksi sanottunan kyse on Unkarin ja Puolan kaltaisista tilanteista”, Sarvamaa selventää. Muita merkittäviä asioita kuluneella vaalikaudella ovat olleet maahanmuutto ja rajaturvallisuus, yhteinen puolustus sekä EU:n seuraava monivuotinen budjetti.
13.11.2018
Europarlamentaarikko Petri Sarvamaan (kok., EPP) mukaan Suomi tarvitsee vahvoja meppejä myös jatkossa. Euroopan tulevaisuuden haasteista puhuttaessa Sarvamaa nostaa esiin moderniin sodankäyntiin liittyvät hybridiuhat. ”Vahva EU on Suomen etu”, Sarvamaa sanoo.
17.4.2018
Europarlamentaarikko Petri Sarvamaan (kok., EPP) mukaan eurooppalaisen yhteistyön tiivistäminen tärkeissä asioissa on kaikkien etu. Sarvamaa uskoo, että Ranska voi integraatiomyönteisen presidenttinsä Emmanuel Macronin johdolla olla herättämässä poliittista tahtoa muissakin jäsenmaissa. ”Eurooppa tarvitsee vahvaa poliittista johtajuutta sekä rohkeaa näkemystä oikeasta suunnasta” Sarvamaa toteaa. Sarvamaa painottaa yhteistyön merkitystä: ”Kaikkien panosta tarvitaan EU:n tulevaisuuden rakentamiseksi.” Euroopan parlamentti keskustelee Euroopan tulevaisuudesta presidentti Macronin kanssa tiistaina 17.4. täysistunnossa Strarsbourgissa.
23.3.2018
Sisäinen ja ulkoinen turvallisuus kietoo Euroopan kansat yhteen. Vaikka emme ole sitoutuneet seisomaan toistemme rinnalla taistelussa, uhkamme ja intressimme ovat useimmiten yhteisiä. Viime vuosina etelästä kumpuava muuttoliike on luonut kasvavia haasteita koko Euroopalle ja Venäjän huolestuttava kehitys ylläpitää yhä varauksellisuutta itään.
EU:n yhteisen turvallisuuspolitiikan kehittäminen on Suomen etu. Varsinkin kun naiivisti edelleen pysyttelemme puolustusliitto Naton ulkopuolella, turvaa on haettava lähempää. Unionista emme saa Naton kaltaisia turvatakuita, mutta huomattavaa lisäarvoa se pystyy pohjoiselle kansallemme tarjoamaan.
Unionin puitteissa voimme keskittää resurssejamme niin ulkorajojen valvontaan, terrorismin torjuntaan kuin kyberturvallisuuteen. EU ansaitsee yhä vahvemman roolin turvallisuudessa ja tarvitsee riittävän rahoituspohjan yhteisiin haasteisiin vastaamiselle. Ilman taloudellisia resursseja yhteisiä tavoitteita on mahdoton saavuttaa.
Euroopan parlamentti antoi viime viikolla lähtölaukauksen EU-budjetin tulevaisuudelle. Päätimme kannastamme rahoituspohjan kehittämiselle vuoden 2020 jälkeiselle ajalle. Yksi keskeisimmistä haasteista on Brexitin aiheuttaman vajeen paikkaaminen samalla kun EU:lle pusketaan yhä suurempia tehtäviä – yhteiseurooppalaiselle puolustukselle on enenevissä määrin kysyntää ja muuttoliikettäkin pitäisi hillitä ja hallita keskitetysti.
Uusien haasteiden päälle EU:lla on toki vanhatkin tehtävänsä. Yhteistä maatalouspolitiikkaa, jäsenmaiden välistä koheesiota ja tutkimusrahoitusohjelmia on edelleen kehitettävä. Budjettirakenteissa on paljon modernisoinnin varaa, mutta ei loputonta kykyä kestää säästötoimia. Toimivaan unioniin on väkisinkin sijoitettava enemmän.
EU:n kilpailukyvyn ja turvallisuuden vahvistaminen ei saa jäädä jäsenmaiden nuukuuden jalkoihin. Saksa ja Ranska ovat jo vahvasti ilmaisseet valmiutensa kasvattaa osuuttaan brittien lähdön myötä, nyt pitäisi saada muutkin näkemään vahvemman unionin hyödyt.
Unionin budjetista neuvoteltaessa jäsenmaiden nettomaksajakeskustelu on harmillisen vahingollista. Keskeistä ei pitäisi olla se, kuka saa ja kuka antaa mitenkin paljon, vaan se, minkälaista lisäarvoa voimme yhteistyöllä tuottaa. Kaikille unionin tarjoamille hyödykkeille on edes mahdoton asettaa hintalappua. Minkä arvoista on vakaus ja rauha, jota eurooppalainen yhteistyö on meille jo vuosikymmenten ajan tarjonnut? Korvaamattoman arvokasta.
EU:n budjettia on uudistettava rohkeasti. Nykyisestä haamurajasta, eli jäsenmaiden asettamasta yhden prosentin BKTL-katosta on luovuttava. Prosentti EU-maiden yhteenlasketusta bruttokansantulosta ei riitä kattamaan sekä vanhoihin että uusiin tehtäviin tarvittavia resursseja. Kuten parlamentin kannassa painotamme, EU-maiden on ymmärrettävä, että uudet haasteet vaativat uusia panoksia.
Komissio tulee antamaan toukokuussa ehdotuksensa seuraavaksi rahoituskehykseksi. Jäsenmaat neuvottelevat ehdotuksen pohjalta paketista, jonka Euroopan parlamentti lopulta hyväksyy. Kehys tulee määrittelemään EU:n painopisteet ja budjetin enimmäistasot useaksi vuodeksi eteenpäin.
Eurooppalaisen turvallisuusyhteistyön vahvistamiseksi otetut askeleet ovat toistaiseksi olleet verrattain pieniä. Seuraavaan rahoituskehykseen olisi aihetta saada alkua jollekin suuremmalle. Se olisi niin Euroopan kuin Suomen etu.
Julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 23.3.2018.
20.2.2018
2.2.2018
Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) näkee Euroopan mahdollisuudet yhdessä tekemisessä. Sarvamaan mukaan juuri suurimmissa haasteissa, kun yhteinen puolustus ja rajavalvonta, on mahdollisuus säästää paljon vastaamalla niihin yhdessä. Yhteistyössä on muitakin etuja: ”Säästöjen lisäksi yhdessä tekemällä saadaan parempaa jälkeä aikaiseksi verrattuna siihen, että kaikki tekevät erikseen”, Sarvamaa toteaa. Hän painottaa sen tärkeyttä, että kansalaisille näytetään konkreettiset hyödyt, joissa yhteistyöllä saadaan lisäarvoa.
27.1.2018
Europarlamentaarikko Petri Sarvamaan (kok., EPP) mukaan Suomella ei ole mahdollisuutta liittyä Natoon, jos se hakee jäsenyyttä vasta sitten kun maata uhataan. Sarvamaan mukaan Nato-jäsenyys ei noussut presidentinvaaleissa tärkeäksi kysymykseksi, koska puolueet eivät halua muuttaa vallitsevaa tilannetta.
14.12.2017
Europarlamentaarikko Petri Sarvamaan (kok., EPP) mukaan suomalaisten mahdollisuudet vaikuttaa omaan elämäänsä lisääntyvät, jos EU vahvistuu. Mepit keskustelivat EU:n integraatiosta, puolustusyhteistyöstä, Natosta, Brexitistä ja maahanmuutosta, jotka ovat loppuviikon EU-huippukokouksen aihena. ”Suomalaisessa liittoutumattomuuskeskustelussa on vallinnut itsehuijauksen psykologinen tila jo 27 vuotta, Neuvostoliiton hajoamisesta lähtien”, Sarvamaa kommentoi viime päivien keskustelua Suomen sotilaallisesta liittoutumattomuudesta.
1.12.2017
Europarlamentaarikko Petri Sarvamaan (kok., EPP) mielestä Suomen puolustusyhteistyötä eri tahojen kanssa ei pidä sotkea siihen, etteikö Suomi olisi yhä sotilaallisesti liittoutumaton maa. Hänen mukaansa tiivistynyt puolustusyhteistyö EU:n, Ruotsin ja Yhdysvaltojen kanssa toki vahvistaa Suomen turvallisuuspoliittista asemaa. Sarvamaa kuitenkin muistuttaa, että koko näköpiirissä olevan tulevaisuuden ajan Nato-jäsenyys on ainoa vaihtoehto, jossa liittoutuminen ja turvatakuut toteutuisivat.
