26.6.2018
Europarlamentaarikko Petri Sarvamaan (kok., EPP) mukaan EU:n pitäisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota maanosan nuoriin, sillä he ovat monin paikoin hukassa koulutuksen ja työmarkkinoiden suhteen. Sarvamaan mielestä EU:n pitäisi myös ottaa vahvempi kansainvälinen rooli nykyisessä haastavassa kansainvälisessä tilanteessa, jossa monenkeskinen yhteistyö ja vapaakauppa kyseenalaistetaan.
7.6.2018
MEP Petri Sarvamaa (kok., EPP) on huolestunut populismin ja nationalismin kasvavasta vaikutuksesta Euroopassa.
26.3.2018
Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) kritisoi vihreiden europarlamentaarikko Heidi Hautalan verkkosivuilta löytyvää ”Miten meppi äänesti” -sivua. Sarvamaan mukaan sivu antaa vääristyneen kuvan äänestyksistä. ”Kannattaisi perehtyä syvällisesti siihen, miten mitenmeppiaanesti.fi–propagandakoneen disinformaatiopamaukset työstetään”, Sarvamaa kommentoi.
26.1.2018
Äänestimme reilu viikko sitten Strasbourgissa Euroopan parlamentin kannasta uusiutuvan energian direktiiviksi. Niin sanotun RED II:n lopputulos oli suomalaisten metsänomistajien ja bioteollisuuden kannalta voitokas.
Vihreiden vaikutusyrityksistä huolimatta saimme aikaan tasapainoisen paketin, joka takaa jatkossakin kestävän ja ilmastoystävällisen tavan hyödyntää luonnonvarojamme taloudellisesti ja tehokkaasti. Kompromissien saavuttamiseksi oli jälleen painittava joustamattomien ja naiivien näkemysten kanssa.
Parlamenttia jaettiin kahteen leiriin – toisella puolella faktoja pohdiskelevat järkeilijät ja toisella tunteisiin vetoavat ympäristöpopulistit. Tosiasioilla argumentoinnin sijaan saimme kuulla vihervasemmistolta lähinnä epärealistisia uhkakuvia planeettamme resursseja hyväksikäyttävästä teollisuudesta ja täysin metsättömästä tulevaisuudesta.
On vaikea ymmärtää populistisia temppuja ja vastakkainasettelua, kun perimmäiset tavoitteet ovat todellisuudessa yhteiset.
Päästövähennykset, energiaomavaraisuus ja sosiaaliekonominen hyvinvointi ovat kaikille keskeisiä tavoitteita. Keinoista voitaisiin olla huomattavasti helpommin yhtä mieltä, jos keskusteluja käytäisiin järjellä, eikä tunteikkaan populismin värittämänä. Tämä on toki politiikassa aina vaikeaa.
Energiakysymyksiä ratkottaessa on suorien hiilidioksidipäästöjen lisäksi huomioitava myös kokonaisvaikutukset, fossiilisen energian tuonnin minimointi sekä ratkaisujen vaikutukset kansantalouteen ja työllisyyteen. Kestävät päätökset tehdään realiteettien pohjalta.
Parlamentin kannassa ei ole kyse puunkäytön sallimisesta ilman rajoituksia. Perinteiset poliittiset voimat eivät tälläkään kertaa olleet luopumassa ilmastotavoitteista, eivätkä salamyhkäisesti hyväksikäyttämässä yhteisiä resursseja lyhyen tähtäimen hyöty mielessä.
Päinvastoin, parlamentin linja takaisi sen, että voimme jatkaa runsaiden metsiemme kestävää hyödyntämistä ja saavuttaa vaativat ilmastotavoitteet. EU-jäsenmaatkin pitävät toivottavasti kiinni näistä linjoista neuvotellessaan lopullisen direktiivin sanamuodoista.
Törmäämme samaan taisteluun uudestaan ja uudestaan. LULUCF tarjosi viime vuonna yhtälailla täyslaidallisen viherpopulistisia vaikutusyrityksiä. Parlamentissa on oltava hereillä ja pysyttävä perillä faktoista ja realiteeteista, ettei erehdy astumaan näihin miinoihin.
Vihreidenkään metsätietoutta ei sovi väheksyä, mutta asenteet ovat hakoteillä. Ylimielinen tapa tavoitella kuuta taivaalta ilman vastuuta seurauksista on kestämätön. Kultainen keskitie löytyy yhteisistä tavoitteista paremman huomisen puolesta – tästä voisimme ehkä olla yhtä mieltä.
Puupohjaiset materiaalit ovat Suomelle huomattava energianlähde, saamme niistä noin neljänneksen energian kokonaiskulutuksestamme. Biotalouden jatkuvuus vaikuttaa läpi koko yhteiskuntarakenteemme. Tätä ei voi vaarantaa.
Lähes kaikki poliittiset laidat ovat rehdisti mukana ilmastotalkoissa. Onneksemme parlamentissa järki voitti tällä kertaa ja saimme lopulta yhteiskunnallisesti kestävän ehdotuksen uusiutuvan energian direktiiviksi.
Julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 26.1.2018.
29.12.2017
EU heräsi vuoteen 2017 puolihalvaantuneena ja pelokkaana. Brittien kansanäänestyksen jälkimainingeissa usko eurooppalaisen yhteistyön tulevaisuuteen oli koetuksella ja innokkaimmat populistit maalailivat jo kuvaa unionin totaalisesta sortumisesta.
Katastrofin aineksia oli toki ilmassa — Euroopassa siirtolaiskriisi ja kansallispopulististen puolueiden nousu aiheuttivat merkittävän uhkan yhteisen sävelen löytämiselle. Kulunut vuosi on kuitenkin korjannut suurimmat halkeamat ja antanut vauhtia yhteistyön kehittämiselle.
Eurooppalaisuuden voitto koettiin suurimpana Ranskassa, kun Emmanuel Macron otti huikean harppauksen populismia vastaan ja veti presidentinvaalikampanjansa anteeksipyytelemättömän EU-myönteisenä. Macron antoi koko Euroopalle vahvistuksen siitä, ettei yhteistä projektiamme aiota hidastaa, vaan sitä tullaan puskemaan rohkeasti eteenpäin.
Saksassa Martin Schulz taas nostalgisoi historian havinaa ja kertoi unelmoivansa Euroopan Yhdysvalloista. Jo 71 vuotta sitten samaiset toiveet kuultiin brittien pääministerin suusta. Sotien runtelemassa Euroopassa Winston Churchillin puheesta alkoi aikakausi, jota parempaa ei olla koskaan ennen nähty — rajat ylittävää yhteistyötä, rauhaa, talouskasvua ja lukematon määrä muita saavutuksia.
Brittien rooli jää jatkossa taas taka-alalle, mutta Saksa voinee ottaa tiukemmin kiinni johtoasemastaan ja viedä maanosaamme Ranskan kanssa rohkeasti eteenpäin. Euroopan Yhdysvaltoja ei näköpiirissä ole, mutta tärkeintä on visio ja sen edistäminen vakaalla ja yhteisellä eurooppalaisella politiikalla.
EU:ssa on integroiduttava yhä enemmän siellä, missä yhteistyöstä on todellista hyötyä. Esimerkkejä mahdollisuuksista on riittämiin: ulko- ja turvallisuuspolitiikka, digitalisaatio, kehitysyhteistyö, liikenneverkostot — listaa voisi jatkaa pitkäänkin.
Suomessakaan ei saa antaa tilaa takapajuisille ja valheellisille näkemyksille siitä, että Euroopan ongelmat kumpuaisivat Brysselistä. Kansalle ei voi syöttää pajunköyttä, eikä sitä saa johdattaa kohti rotkon reunaa. Populismi on kuitenkin alati läsnä. Siksi nyt on tilausta poliittiselle johtajuudelle ja rohkeille visioille. Ongelmat ja haasteet eivät ratkea gallupien kautta, eikä mustavalkoisilla asenteilla.
Suomi juhli 100-vuotista itsenäistä taivaltaan teemalla ”yhdessä”. Tähän yksinkertaiseen sanaan tiivistyy uskomaton lataus tunnetta ja ajatuksia siitä, miten paljon olemme saaneet aikaan yhteistyöllä ja avoimella asenteella. Yhteistyö ei voi kuitenkaan rajoittua historian määrittämien valtionrajojen sisään — nykymaailma on avoin ja täynnä mahdollisuuksia.
Eurooppa-liikkeellä on vahva kannatus yli puoluerajojen. Kansainvälisen yhteistyön mahdollisuudet osataan nähdä riippumatta siitä, edustaako oikeistolaisempaa vai vasemmistolaisempaa maailmankatsomusta. Tulevana vuonna tarvitsemme yhä enemmän tekoja liikkeen vahvistamiseksi. Tarvitsemme rohkeaa poliittista johtajuutta kohti eurooppalaisempaa Suomea.
Seuraava suomalainen sukupolvi ansaitsee yhä avoimemman maailman. Kansainvälinen asemamme on rakennettava edistyksellisen arvoyhteisön ja rajat ylittävien taloudellisten mahdollisuuksien kautta. Eurooppalainen yhteistyö ja EU tarjoavat tälle hyvät puitteet.
Kliseistä, mutta harvinaisen totta: ainoastaan yhdessä voimme rakentaa lapsillemme paremman tulevaisuuden. Tuetaan siis toisiamme valtionrajoista ja puoluerajoista riippumatta, ja tehdään yhdessä vuodesta 2018 edellistäkin parempi.
Julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 29.12.2017.
2.3.2017
Kokoomuksen europarlamentaarikko Petri Sarvamaa kommentoi ylioppilaslehti Uljaan artikkelissa Euroopan unionin päätöksenteon läpinäkyvyyttä. Erityisesti populistiset liikehdinnät kiinnittävät huomiota siihen, että osa EU:n päätöksenteosta tehdään ”suljettujen ovien takana”. Sarvamaan mukaan Euroopan parlamentin trilogia-mekanismissa on ongelmansa, mutta helpottaa itse päätöksentekoa.
