Ajankohtaista

MTV Uutiset: EU sorvaa uutta pakotepakettia Venäjää vastaan – joutuuko suomalaisten hyvin tuntema jääkiekkopomo pakotelistalle?

23.5.2023

Euroopan Unioni sorvaa parhaillaan uutta, järjestyksessään yhdettätoista pakotepakettia Venäjälle.

Uusissa pakotteissa aiotaan keskittyä  teknologian vienttiin Venäjälle kolmansien maiden kautta, toisien sanoen länsimaiden asettamien pakotteiden kiertämiseen pakotteiden ulkopuolella olevien maiden kautta.

Myös uusia henkilöpakotteita on suunnitteilla. Pakotelistalle tultaneen esittämään myös suomalaistenkin hyvin tuntemaa jääkiekkoalan entistä huippuvaikuttajaa.

MTV:n Huomenta Suomessa vierailleiden Euroopan parlamentin suomalaisjäsenten mukaan EU pystyy edelleen hyvin tehostamaan Venäjää vastaan suunnattuja pakotteita.

– Pakotteita pitää tarkastella yhtenä osana laajempaa kuviota, ja sellaisena ne ovat tehneet tehtävänsä oikeastaan kuten odotimmekin. Ei kai kukaan kuvitellutkaan, että pakotteilla sinänsä saataisiin Venäjä pysähtymään, mutta ne syövät koko ajan hiljalleen Venäjän sotakonetta ja ennen kaikkea pidemmällä tähtäimellä Kremlin ja Vladimir Putinin uskottavuutta toivottavasti omankin kansansa silmissä, sanoo Euroopan parlamentin jäsen Petri Sarvamaa (kok.).

Seuraavan pakotepaketin tärkein osa tulee Sarvamaan mukaan olemaan se, miten estetään pakotteiden alaisten tuotteiden kulkeutuminen lopulta Venäjälle kolmansien maiden kautta.

– Tärkeinpänä lenkkinä tulee olemaan se, että miten estetään strategisesti tärkeiden tavaroiden päätyminen viime kädessä Venäjälle.

– Tässä yhdennessätoista paketissa keskeistä on se, että pakotteiden kiertäminen on pystyttävä tilkitsemään. Lisätään apua Ukrainalle ja lisätään pakotteita Venäjälle. Nyt on korkea aika myös arvioida pakotteiden vaikuttavuutta myös niin, että onko pakotteista ollut enemmän haittaa lännelle vai vaikuttavatko ne siellä missä pitää eli Venäjän yhteiskunnan heikentämisessä, sanoo Euroopan parlamentin jäsen Elsi Katainen (kesk.).

Sarvamaan mukaan pakotepaketin yksityiskohtien sorvauksessa on vielä erimielisyyksiä EU-maiden kesken.

– Saksa on lähtenyt hakemaan sellaista ratkaisua, jossa pakotteet kohdistuisivat niihin yrityksiin, jotka tavaraa kuljettavat. Yleinen linja muilla valtiolla on ollut se, että pakotteet kohdistuisivat enemmän niihin valtioihin, joiden kautta tavara sitten kääntyy Venäjälle. Tämä on se iso asia, Sarvamaa arvioi.

Sarvamaan ja Kataisen mukaan EU:n yhtenäisyys on kasvanut Ukrainan sodan pitkittyessä.

– On ihan selkeää, että EU:n yhtenäisyys on kasvanut. Muutamassa maassa on yhä ymmärrystä Venäjälle: ne ovat Italia, Romania ja tietysti Unkari, mutta EU:n yhtenäisyys on ihan tutkitun tiedonkin valossa lisääntynyt, Sarvamaa sanoo.

Hän sanoo myös, että vielä ei ole varmaa, että EU ottaisi lisää yhteisvelkaa Ukrainalle annettavan ase- ja muun avun rahoittamiseksi.

Uusia nimiä henkilöpakotelistalle

Suurella todennäköisyydellä myös henkilöpakotelistalle tulee uusia nimiä. Sarvamaa nostaa esiin monille suomalaisillekin jääkiekkomaailmasta varsin tutun nimen.

– Itse olen vienyt komission huipputasolle Rene Faselin nimen. Tällaisia henkilöitä, jotka pitäisi saada pakotteiden piiriin, riittää kyllä yhä, Sarvamaa sanoo.

Fasel toimi kansainvälisen jääkiekkoliiton puheenjohtajana vuosina peräti 27 vuoden ajan vuosina 1994–2021. Etenkin viimeisinä puheenjohtajavuosinaan hän herätti ihmetystä peittelemättömillä Venäjää ja sen liittolaista Valko-Venäjää tukevilla lausunnoillaan.

EU:n ulkoministerit ovat tänään koolla Brysselissä keskustelemassa muun muassa Ukrainan sodan tilanteesta. Suomea kokouksessa edustaa toimitusministeristön ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.).

Artikkeli ja koko haastattelu on julkaistu MTV Uutisten sivuilla 23.5.2023.

Ajankohtaista

Seura: Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa hakee talouspakotteita René Faselille – ”Erittäin läheisissä tekemisissä Putinin kanssa”

20.4.2023

Petri Sarvamaa on ehdottanut EU-komissiolle lisäystä talouspakotelistalle. Sarvamaa näkisi listalla hyvin mielellään myös IIHF:n ex-puheenjohtajan René Faselin nimen.

Euroopan parlamentin jäsen Petri Sarvamaa kertoo hakevansa talouspakotteita entiselle kansainvälisen jääkiekkoliiton puheenjohtajalle René Faselille, jonka puheenjohtajakausi kesti vuodet 1994-2021.

Kuluvan vuoden helmikuussa sveitsiläinen Fasel, 73, otti vastaan Venäjän kansalaisuuden.

”Faselin toiminta on jo vuosien ajan ollut hyvin outoa ja erittäin läheisissä tekemisissä hyvin korkea-arvoisten venäläisten sekä Putinin kanssa. Sotsin talviolympialaiset vuonna 2014 käytiin ennen kuin Venäjä otti haltuunsa Krimin, ja Fasel oli yksi aivan keskeisimmistä vaikuttajista, että kisat silloin saatiin Venäjälle”, Petri Sarvamaa sanoi Seuralle Strasbourgin EU-parlamentin istuntoviikolla.

Venäläinen uutistoimisto Interfax kertoi helmikuussa, että Fasel on lisäksi hankkinut venäläisen omenantuottajafirma enemmistöosakkuuden 54 prosentin osuudella. Omenafirma Alma Holdingista loput omistaa liikemies Gennadi Timtshenko, joka kuuluu Vladimir Putinin lähipiiriin. Timtshenko on ollut Venäjän hyökkäyssodan vuoksi asetettujen talouspakotteiden alla jo vuoden.

”Puhuin Faselin talouspakotteista kahdelle komission aivan keskeiselle toimijalle, ja he ainakin kiinnostuivat asiasta heti. Huomattiin, että Faselin nimi ei ollut aiemmin noussut esiin pakotelistoilla.”

Petri Sarvamaa ei usko yhden yksittäisen henkilöpakotteen sinänsä muuttavan paljonkaan, mutta pitää sen hakemista moraalisesti oikeana tekona.

”Eihän Faselin saaminen pakotelistalle muuta maailmaa mihinkään suuntaan, mutta kun meillä on henkilöihin meneviä pakotteita, niin pakotteita pitää silloin olla niillä ihmisillä, joille ne kuuluvat.”

Sarvamaa ei vielä osaa sanoa, milloin pakotteet voisivat mahdollisesti tulla voimaan.

”Katsotaan mitä tapahtuu, ainakin pallo on nyt laitettu eteenpäin.”

Artikkeli julkaistu Seurassa 20.4.2023

Ajankohtaista

Uutiskirje 10/2022

7.10.2022

Syysterveiset Strasbourgista! Juuri päättyneen täysistuntoviikon asialistalla olivat esimerkiksi unionin yhteinen yleislaturi ja oikeusvaltiomekanismi. Näiden lisäksi uutiskirjeessä asiaa jälleen Venäjän aggressiosta ja EU:n seuraavasta pakotepaketista, unionin seuraavan vuoden budjetista sekä EU:n torjunta-aine-esityksestä.

Venäjän aggressiot vaativat uskottavan vastauksen

Viime päivinä uutisotsikoita on hallinnut Nord Stream -kaasuputkien sabotaasi ja Venäjän valloittamilla Ukrainan alueilla järjestetyt valekansanäänestykset. Molemmat ovat esimerkkejä Venäjän lisääntyvästä arvaamattomuudesta sen sotamenestyksen takkuillessa. Valekansanäänestykset ja Ukrainan alueiden laiton liittäminen Venäjään ovat tuttuja taktiikoita jo Krimin konfliktin ajalta, eikä niitä pidä hyväksyä. EU ja kansainvälinen yhteisö ovat suorilta käsin tuominneet Venäjän toimet, ja hyvä niin.

Myös jäsenmaat pääsivät viimein sopuun kahdeksannesta pakotepaketista. Sen tarkka sisältö ei ole vielä julkinen, mutta puheenjohtajamaa Tšekin mukaan paketti sisältää laajennettuja tuontikieltoja, hintakaton venäläiselle meriteitse kuljetettavalle öljylle sekä laajempia IT-alan kieltoja. Kolikon ikävämpi kääntöpuoli on kuitenkin se, miten tietyt jäsenmaat onnistuivat vesittämään komission alun perin tiukempaa linjaa. Esimerkiksi Maltan, Kreikan ja Kyproksen tiedettiin jo pakotteiden neuvotteluvaiheessa hamuavan poikkeuksia itselleen.

Kun pakotteiden keinot kovenevat, myös jäsenmaiden rivit rakoilevat. Kiistelyn sijaan sanktioita olisi kuitenkin määrätietoisesti kovennettava. Seuraavaksi pakotteita tulisi harkita ydinvoimayhtiö Rosatomia sekä ohjelmistojätti Yandexia kohtaan ₋₋ yhtiöiden johtohahmojen lisäksi tulisi sanktioida myös yrityksiä suoraan.

Uutisia oikeusvaltiomekanismista, EU:n budjetista ja latureista

Strasbourgin täysistunnossa käsiteltiin Unkarin demokratian tilaa, ja unionin budjettikomissaari Johannes Hahn oli kuultavana budjetin valvontavaliokunnassa. Keskustelujen keskiössä oli neuvottelemani oikeusvaltiomekanismi, jonka avulla ollaan mahdollisesti jäädyttämässä Unkarin EU-varoja 7,5 miljardin edestä. Kun aiheesta debatoitiin täysistuntosalissa, korostin puheenvuorossani jäsenmaiden neuvoston olevan historiallisen päätöksen edessä ₋₋ jäädytetäänkö Unkarin varat vai ei. Yhtä tärkeään rooliin nousee myös se, miten komissio pystyy arvioimaan Unkarin käytännössä tekevän muutoksia oikeusvaltion parantamiseksi.

Viikon aikana pääsin käymään myös rakentavan keskustelun Unkarin aluekehitysministeri Tibor Navracsicsin kanssa (kuvassa). Olimme yhtä mieltä siitä, että Unkari pitää saada takaisin EU:n sisäkehälle, kun nyt tilanne muistuttaa molemmille enemmän ulkopoliittista suhdetta. Tämä edellyttää tietysti myös muutoksia Orbanin politiikassa, emmekä olleet siitäkään kovin erimielisiä.

Budjettivaliokunnassa äänestettiin parlamentin kannasta seuraavan vuoden budjettiin. Budjettineuvottelut unionin eri elinten välillä ovat vielä kesken, ja neuvosto on esittänyt budjettiin merkittäviä leikkauksia. EPP-ryhmä on painottanut neuvotteluissa sitä, että budjetin on autettava kansalaisia ja yrityksiä jatkuvien kriisien keskellä. Budjetti tulee suunnata erityisesti energia- ja ruokaturvallisuuteen, puolustukseen, sekä pk-yritysten ja nuorten tukemiseen.

Viikon hyvät uutiset tulevat elektroniikkarintamalta: parlamentti hyväksyi selvin äänin kauan odotetun lain yleislaturista unionin alueelle. Vuodesta 2024 alkaen käytössä on yksi ja sama USB-C-laturi kaikille matkapuhelimille ja laitteille, eikä kuluttajan tarvitse ostaa uutta laturia jokaisen laitteen mukana. Päätös vähentää elektroniikkajätettä ja helpottaa kuluttajien elämää.

Komission toimet energia- ja ruokakriisin ratkaisuksi hakusessa

Tulevana talvena Eurooppaa uhkaa ennennäkemätön energiakriisi, ja EU:lta odotetaan yhtenäisiä ratkaisuja energiansaannin turvaamiseksi. Valitettavasti komission kannanotot ovat tuoneet tilanteeseen hyvin vähän konkretiaa: esimerkiksi ydinvoiman rooli vaikuttaa komissiolta unohtuneen, vaikka panostukset ydinenergiaan ovat avainasemassa energiariippumattomuuden saavuttamisessa.

Lannoitekustannusten kasvaessa komissiolta edellytetään myös toimia ruokakriisin ratkaisemiseksi ja ruoan hinnannousun rajoittamiseksi. Maatalousyrittäjät tarvitsevat tukea pian. Siksi komission olisi siirrettävä jo käynnissä olevia lainsäädäntöhankkeita ja arvioitava niiden vaikutuksia uudelleen nykytilannetta silmällä pitäen. Kriisien vaikutuksiin yhdistettynä nämä jo itsessään yrittäjille lisätaakkaa tuovat hankkeet ovat kestämätön yhdistelmä.

Torjunta-aine-esitykseen vaikuttamisen aika on nyt

Suomen kannalta lähitulevaisuudessa ajankohtaiseksi tulee Euroopan komission viime kesänä julkaisema ehdotus kemiallisten torjunta-aineiden käytön puolittamiseksi vuoteen 2030 mennessä. Aloite on Suomen kannalta ongelmallinen niin sen asettamien tavoitteiden kuin puutteellisen vaikutustenarvioinninkin vuoksi.

Huomattavan suuri ongelma komission omaperäisessä laskentamallissa on se, että Suomella mukaan on laskettu urea, jota käytetään havumetsien juurikäävän torjuntaan. Suomen laskennallinen tavoite on urean mukaanoton vuoksi likimain samaa tasoa kuin esimerkiksi Saksan, jossa torjunta-aineita tosiasiassa käytetään maataloudessa huomattavasti enemmän. Lisäksi komission vaikutustenarviointi on jäänyt puolitiehen, ja jättää huomiotta esimerkiksi Ukrainan sodan vaikutukset sekä jäsenmaiden vaihtelevat olosuhteet.

Valitettavasti Suomen hallitus ei ole vielä herännyt aloitteen ongelmallisuuteen. Pystymme vielä vaikuttamaan aloitteeseen siten, että se on suomalaisten kannalta järkevämpi. Tämä vaatii kuitenkin voimakasta tahtotilaa sekä hallitukselta että parlamentin suomalaisilta jäseniltä.

Poimintoja mediasta:

Unkarin ennustetusta Nato-vitkutuksesta nähtiin vasta ensinäytös – Aloite Suomen ja Ruotsin jäsenyyksien ratifioinnista tuli ”väärältä puolueelta”

”Suomi on venäläisturisteille ainoa maareitti” – yli 30 meppiä vetoaa Sanna Mariniin, myös Suomen mepit kirjelmöivät

E.U. proposes suspending $7.5B in funding for Orban’s Hungary over corruption

Europarlamentaarikko pelkää metsäkatoasetuksesta olevan haittaa Suomelle

Karu näkymä energiapuulle EU:ssa: ”Päädytään joka tapauksessa tulokseen, että EU:n mukaan on puuta, joka ei ole uusiutuvaa”

Petri Sarvamaa: Komission esitys uhkaa perunoita

Kiitos kun luit uutiskirjeen. Mukavaa lokakuuta.

Ystävällisin terveisin
Petri

Ajankohtaista

Maaseudun Tulevaisuus: EU-ehdokkaat tiukkoina: ”Pakotteiden syy tulee muistaa”

3.5.2019

Maaseudun Tulevaisuuden EU-vaalikoneeseen vastanneista ehdokkaista suurin osa ei luopuisi Venäjän ja EU:n keskinäisistä talouspakotteista. Europarlamentaarikko Petri Sarvamaan (kok., EPP) mukaan Suomen kaltaisen Venäjän naapurimaan pitää noudattaa tiukkaa linjaa. ”Erityisesti suomalaisten kannattaa miettiä, mikä merkitys kansainvälisen oikeuden noudattamisella on nimenomaan Venäjän lähialueille”, Sarvamaa muistuttaa.

Lue uutinen ›

Ajankohtaista

Ilkka: Magnitskin nimeä pyöritellään EU:ssa kuin kuumaa perunaa

7.12.2018

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) on allekirjoittanut yhdessä yli 40 mepin kanssa vetoomuksen, jolla he vaativat EU-ihmisoikeuslakia voimaan ja nimettäväksi Sergei Magnitskin kunniaksi. Magnitski oli venäläinen asianajaja, joka kuoli vankilasssa ja jonka kuoleman jälkeen muun muassa Yhdysvallat asetti tiukkoja pakotteita kuolemaan sekaantuneille. Lakia valmisteltaessa erityisesti sen nimeen on kiinnitetty huomiota. ”Joillekin valtioille ei sovi Putinin hallinnon nimeäminen suoraan vastuulliseksi ihmisoikeusrikkomuksiin”, Sarvamaa sanoo.

Lue uutinen ›

Ajankohtaista

Kyllä kansa tietää, Maaseudun Tulevaisuus

29.8.2014

Ukrainan kriisin jatkuessa EU:n ja Venäjän asettamien pakotteiden ja vastapakotteiden vaikutukset syvenevät. On vaikea kiistää, etteikö pakotteilla olisi hyvin konkreettisia haittavaikutuksia taloudelle ja sen toimijoille aikana, jolloin Suomen ja suomalaisten taloudellinen tilanne on muutenkin vaikea. Vastapakotteet iskevät suoraan elintarvikealaamme ja sen alkutuottajiin.

Mediassa pakotteista on kerrottu kattavasti. Osa tiedotusvälineistä on tosin tuntunut painottavan uutisoinnissaan varsin vahvasti pakotteiden negatiivisia vaikutuksia ja talouden kannalta onnetonta ajoitusta, unohtaen pakotteiden syyt. Otsikoita seuratessa on saattanut jäädä kuva, että kansa vastustaisi päätöksiä. Mielikuvassa pienen ihmisen rooliksi jää kärsiä päättäjien asettamista esteistä kaupankäynnille ja maksaa niistä työpaikoillaan.

Tällä mielikuvalla on oppositiossa ajettu hetkittäin myös poliitikkaa. Eikö Suomi voisi sopia erivapauksista pakotteiden suhteen? Tai luvan puuttuessa jättää muuten vaan noudattamatta? Ettei mene veroeurot sivu suun.

Näkökulma on lyhytnäköinen ja vastuuton. Lopputulos heikentäisi niin Suomen kuin EU:n uskottavuutta tulevissa kriiseissä. EU:n yhteisen linjan horjuttaminen olisi aikamatka kymmenen vuoden takaisiin aikoihin, jolloin unionin uskottavuus hajosi kerta toisensa jälkeen oman edun ajamiseen yhteisen voiman kustannuksella.

Suomessa ei ole yhtään ylimääräistä työpaikkaa uhrattavaksi, mutta toimettomuuskaan ei ole vaihtoehto. Minkä sanoman se antaisi Venäjän toimista Ukrainassa? Hiljaisuutemme ja hyväksyntämme olisi ostettavissa kaupankäynnillä.

Kansalaiset ovat tästä kaikesta hyvin perillä. Ylen viikon takainen kysely paljasti enemmistön vahvan tuen Suomen osallisuudelle EU:n pakotteissa. Tukea riitti yli ammatti- ja puoluerajojen, maaseudulta kaupunkiin.

Mielenkiintoisesti viljelijöiden keskuudessa pakotteita tuki peräti 79 prosenttia haastatelluista. Luku oli selvästi suurin eriteltyjen ammattiryhmien keskuudessa. Mutta tuottajathan kärsivät näistä ratkaisuista eniten?

En voi puhua viljelijöiden puolesta ja kertoa miksi luku on näin korkea. Voin silti todeta, että se ei minua yllätä. Tapaamani tuottajat kun tuntuvat tietävän yhtä ja toista oikeudenmukaisuudesta ja pienemmän tukemisesta ison kiusaajan edessä. Vaikka siinä hetkellisesti itse köyhtyisikin.

Tuottajien kannalta tilanteella voi olla myös yllättäviä positiivisia jälkiseurauksia. Yhden oven sulkeutuessa hetkeksi, nousee joskus esiin kekseliäitä tapoja selvitä. Pakko on vahva kannustin etsiä uusia markkina-alueita tuotteille. Jos toisille avautuu tästä uusia ovia Eurooppaan ja Aasiaan, on koko elintarvikevientimme tulevaisuus taas askeleen terveemmällä pohjalla.

Mahdollinen tuleva hyöty on kuitenkin toissijaista, sitä ei pakotteilla tavoitella. Niihin ryhdyttiin, koska se on tässä tilanteessa moraalisesti oikein. Raja oli vedettävä ja Venäjän toimet tuomittava muutenkin kuin sanoin. Nyt tulee löytää keinot, millä tästä päästään eteenpäin mahdollisimman pienin vahingoin.

Julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 29.8.2014.