Ajankohtaista

Maaseudun Tulevaisuus: EU-ehdokkaat tiukkoina: ”Pakotteiden syy tulee muistaa”

3.5.2019

Maaseudun Tulevaisuuden EU-vaalikoneeseen vastanneista ehdokkaista suurin osa ei luopuisi Venäjän ja EU:n keskinäisistä talouspakotteista. Europarlamentaarikko Petri Sarvamaan (kok., EPP) mukaan Suomen kaltaisen Venäjän naapurimaan pitää noudattaa tiukkaa linjaa. ”Erityisesti suomalaisten kannattaa miettiä, mikä merkitys kansainvälisen oikeuden noudattamisella on nimenomaan Venäjän lähialueille”, Sarvamaa muistuttaa.

Lue uutinen ›

Ajankohtaista

Ilkka: Magnitskin nimeä pyöritellään EU:ssa kuin kuumaa perunaa

7.12.2018

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) on allekirjoittanut yhdessä yli 40 mepin kanssa vetoomuksen, jolla he vaativat EU-ihmisoikeuslakia voimaan ja nimettäväksi Sergei Magnitskin kunniaksi. Magnitski oli venäläinen asianajaja, joka kuoli vankilasssa ja jonka kuoleman jälkeen muun muassa Yhdysvallat asetti tiukkoja pakotteita kuolemaan sekaantuneille. Lakia valmisteltaessa erityisesti sen nimeen on kiinnitetty huomiota. ”Joillekin valtioille ei sovi Putinin hallinnon nimeäminen suoraan vastuulliseksi ihmisoikeusrikkomuksiin”, Sarvamaa sanoo.

Lue uutinen ›

Ajankohtaista

Kyllä kansa tietää, Maaseudun Tulevaisuus

29.8.2014

Ukrainan kriisin jatkuessa EU:n ja Venäjän asettamien pakotteiden ja vastapakotteiden vaikutukset syvenevät. On vaikea kiistää, etteikö pakotteilla olisi hyvin konkreettisia haittavaikutuksia taloudelle ja sen toimijoille aikana, jolloin Suomen ja suomalaisten taloudellinen tilanne on muutenkin vaikea. Vastapakotteet iskevät suoraan elintarvikealaamme ja sen alkutuottajiin.

Mediassa pakotteista on kerrottu kattavasti. Osa tiedotusvälineistä on tosin tuntunut painottavan uutisoinnissaan varsin vahvasti pakotteiden negatiivisia vaikutuksia ja talouden kannalta onnetonta ajoitusta, unohtaen pakotteiden syyt. Otsikoita seuratessa on saattanut jäädä kuva, että kansa vastustaisi päätöksiä. Mielikuvassa pienen ihmisen rooliksi jää kärsiä päättäjien asettamista esteistä kaupankäynnille ja maksaa niistä työpaikoillaan.

Tällä mielikuvalla on oppositiossa ajettu hetkittäin myös poliitikkaa. Eikö Suomi voisi sopia erivapauksista pakotteiden suhteen? Tai luvan puuttuessa jättää muuten vaan noudattamatta? Ettei mene veroeurot sivu suun.

Näkökulma on lyhytnäköinen ja vastuuton. Lopputulos heikentäisi niin Suomen kuin EU:n uskottavuutta tulevissa kriiseissä. EU:n yhteisen linjan horjuttaminen olisi aikamatka kymmenen vuoden takaisiin aikoihin, jolloin unionin uskottavuus hajosi kerta toisensa jälkeen oman edun ajamiseen yhteisen voiman kustannuksella.

Suomessa ei ole yhtään ylimääräistä työpaikkaa uhrattavaksi, mutta toimettomuuskaan ei ole vaihtoehto. Minkä sanoman se antaisi Venäjän toimista Ukrainassa? Hiljaisuutemme ja hyväksyntämme olisi ostettavissa kaupankäynnillä.

Kansalaiset ovat tästä kaikesta hyvin perillä. Ylen viikon takainen kysely paljasti enemmistön vahvan tuen Suomen osallisuudelle EU:n pakotteissa. Tukea riitti yli ammatti- ja puoluerajojen, maaseudulta kaupunkiin.

Mielenkiintoisesti viljelijöiden keskuudessa pakotteita tuki peräti 79 prosenttia haastatelluista. Luku oli selvästi suurin eriteltyjen ammattiryhmien keskuudessa. Mutta tuottajathan kärsivät näistä ratkaisuista eniten?

En voi puhua viljelijöiden puolesta ja kertoa miksi luku on näin korkea. Voin silti todeta, että se ei minua yllätä. Tapaamani tuottajat kun tuntuvat tietävän yhtä ja toista oikeudenmukaisuudesta ja pienemmän tukemisesta ison kiusaajan edessä. Vaikka siinä hetkellisesti itse köyhtyisikin.

Tuottajien kannalta tilanteella voi olla myös yllättäviä positiivisia jälkiseurauksia. Yhden oven sulkeutuessa hetkeksi, nousee joskus esiin kekseliäitä tapoja selvitä. Pakko on vahva kannustin etsiä uusia markkina-alueita tuotteille. Jos toisille avautuu tästä uusia ovia Eurooppaan ja Aasiaan, on koko elintarvikevientimme tulevaisuus taas askeleen terveemmällä pohjalla.

Mahdollinen tuleva hyöty on kuitenkin toissijaista, sitä ei pakotteilla tavoitella. Niihin ryhdyttiin, koska se on tässä tilanteessa moraalisesti oikein. Raja oli vedettävä ja Venäjän toimet tuomittava muutenkin kuin sanoin. Nyt tulee löytää keinot, millä tästä päästään eteenpäin mahdollisimman pienin vahingoin.

Julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 29.8.2014.