27.5.2019
Euroopan parlamentissa jatkava europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) kuvailee käytyä vaalikamppailua kovaksi. ”Eurooppalaiset ovat nyt huomanneet, ettei mikään ole itsestäänselvää”, Sarvamaa pohtii.
24.5.2019
Vapaus, kansanvalta ja oikeusvaltioperiaate ovat EU:n ydinarvoja, joihin kaikki jäsenvaltiot ovat sitoutuneet unioniin liittyessään. Ne ovat kuitenkin tänä päivänä uhattuna useassa Euroopan maassa.
Unkarissa valtapuolue Fidesz on hivuttanut median epäsuorilla keinoilla äänitorvikseen. Puolan Laki ja oikeus -puolue on pyrkinyt korvaamaan tuomareita omilla tukijoillaan, ja Romaniassa sosialistihallitus yrittää muuttaa maan rikoslakia poliittisen eliitin korruption laillistamiseksi.
Demokratia ei siis ole itsestäänselvyys missään, vaan sen heikentyminen voi vaania missä vain. Siksi asiaan pitää puuttua kiireellisesti.
Oikeusvaltion ja demokratian murentuminen EU:n sisällä on osoittautunut vaikeaksi ongelmaksi ratkaista. EU:lla on olemassa työkalu sääntöjä rikkovien jäsenvaltioiden kurittamiseksi: Lissabonin sopimuksen 7 artikla. Sillä voidaan teoriassa viedä valtiolta äänioikeus jäsenmaiden muodostamassa neuvostossa. Käytännössä mekanismi ei kuitenkaan enää toimi, sillä kurinpitomenettelyiden aloittaminen vaatii muiden jäsenmaiden yksimielisyyttä. Oikeusvaltioperiaatetta murentava valtio löytää nykyään kaverin neuvostossa, jos tilanteeseen pyritään puuttumaan 7. artiklan nojalla.
Siksi tämän hetken kenties tärkein lakialoite EU:ssa on uusi budjettilaki, jolla voidaan suitsia säännönrikkojien toimia katkaisemalla niiltä EU-rahoitus. Toimin itse tässä lakiesityksessä EU-parlamentin pääneuvottelijana.
Käytännössä uusi laki mahdollistaisi sen, että komissio voi ehdottaa EU-maksujen vähentämistä tai keskeyttämistä jäsenmaalta, jonka todetaan rikkovan oikeusvaltioperiaatetta. Parlamentti ja neuvosto hyväksyvät sitten päätöksen käänteisellä määräenemmistöllä. Rahahanojen sulkemisella olisi tuntuva vaikutus maissa, joissa nojataan vahvasti EU-rahoitukseen. Jos EU:n tukieurot kelpaavat, pitää myös unionin arvot hyväksyä.
Olen pääneuvottelijana yhdessä espanjalaisen Eider Gardiazabalin kanssa neuvotellut ja ajanut parlamentissa läpi lakiesityksen, joka hyväksyttiin budjetti- ja talousarvion valvontavaliokunnissa viime joulukuussa ja parlamentin täysistunnossa tammikuussa. Meidän meppien puolelta asetuksen valmistelu on siis tehty.
Asian eteneminen on kuitenkin polkenut paikallaan neuvostossa, jonka nykyinen puheenjohtajamaa Romania ei ole halunnut viedä esitystä eteenpäin. Hyvä uutinen on kuitenkin se, että heinäkuussa puheenjohtajana aloittava Suomi on jo ilmoittanut tämän lain yhdeksi kautensa päätavoitteista. Jos minut valitaan jatkokaudelle, olemme ensi syksynä onnellisessa tilanteessa, sillä neuvottelupöydässä istuu toisella puolella pöytää Suomi edustamassa jäsenvaltioita, ja toisella puolella suomalainen meppi edustamassa parlamenttia.
Nyt on tärkeää saada tämä lakiesitys maaliin. EU tarvitsee jotain kättä pidempää, jolla puuttua niiden korruptoituneiden hallitusten toimintaan, jotka heikentävät oikeuslaitoksen itsenäisyyttä, pitävät lehdistöä otteessaan eivätkä salli kansalaisjärjestöjen toimia vapaasti. On täysin sietämätöntä, että annamme tiettyjen jäsenmaiden tehdä pesäeroa yhteisiin arvoihin samalla kun ne nauttivat miljardien eurojen EU-tuista. EU on arvoyhteisö, jonka on suojeltava kansalaistensa perusoikeuksia ja valvottava tiukasti yhteisten rahojensa käyttöä.
P.S. EU ei puuttuisi tällä asetuksella jäsenvaltioiden suvereniteettiin, niin kuin kuulee väitettävän. Jokainen jäsenvaltio voi vapaasti päättää oman tiensä. Myös sen, haluaako jatkaa yhteisten arvojen unionissa.
Julkaistu Nykypäivässä 24.5.2019
21.5.2019
Heinäkuussa alkaa kansainvälisessä politiikassa suomalaisittain merkittävä aika. Suomi nimittäin tarttuu Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajan nuijaan. Tämä tarkoittaa kokousten johtamista ja neuvoston edustamista komission ja parlamentin kanssa käytävissä neuvotteluissa. Käytännössä Suomi johtaa jäsenmaiden orkesteria ja varmistaa, että eurooppalaista politiikkaa viedään eteenpäin.
Vastuutehtävä on erityisen tärkeä nyt, sillä se osuu EU:n tulevaisuuden kannalta taitekohtaan. Euroopan parlamentti menee uusiksi toukokuussa järjestettävissä eurovaaleissa. Heinäkuussa alkaa korkeiden EU-virkojen nimitys ja marraskuussa aloittaa työnsä uusi komissio. Samaan aikaan neuvotellaan vuosien 2021-2027 rahoituskehyksestä ja yhteisestä maatalouspolitiikasta, aletaan toteuttamaan EU:n uutta strategista viisivuotisohjelmaa ja koitetaan saada Brexit-mylläkkä maaliin. Suomella on tässä puheenjohtajana oiva mahdollisuus kasvattaa poliittista painoarvoaan kiistojen ratkojana.
Kansainvälisellä kentällä on pelissä myös monia suomalaisten elämää suoraan muovaavia kysymyksiä, joihin voimme vaikuttaa EU:n päänä viemällä niitä eteenpäin:
Mikä on EU:n turvallisuusyhteistyön tulevaisuus ja sen vaikutukset Suomeen? Mitä tapahtuu Suomen vientiteollisuudelle, jos Brexit toteutuu ilman selviä sopimuksia? Mikä on Suomen rooli EU:n yhteisessä rajavalvonnassa? Miten meidän pitäisi suhtautua taloudelliseen yhteistyöhön Kiinan tai Venäjän kanssa?
Nyt muodostettavalla hallituksella toivoisi olevan kannat valmiina näihin edellä mainittuihin kysymyksiin, jotta voimme käyttää parhaalla mahdollisella tavalla hyödyksi puheenjohtajuuskauden tarjoaman vaikuttamisen paikan.
Yksi asia näyttäisi jo olevan varmaa: Suomi tulee johtamaan neuvotteluita oikeusvaltioperiaatteen kytkemisestä EU-rahoituksen ehdoksi. Kyseessä on uusi budjettilaki, jonka olen toisena pääneuvottelijana ajanut läpi Euroopan parlamentissa. Lain lopullista toteutumista on tähän asti jarruttanut EU:n neuvoston nykyinen puheenjohtajamaa Romania, joka ei ole halunnut avata neuvotteluita parlamentin ja komission kanssa. Suomi on onneksi jo ilmoittanut tämän yhdeksi kautensa päätavoitteista. Näin ollen ensi syksynä laista voi olla neuvottelemassa puheenjohtaja-Suomen lisäksi suomalainen meppi, jos minut valitaan uudelle kaudelle.
Suomen hetki EU-politiikan keskiössä tulee ratkaisevalla hetkellä. Euroopassa on tapahtumassa isoja rakenteellisia muutoksia. Niihin pitäisi löytää ratkaisuja, joissa EU ja jäsenvaltiot pelaavat yhteen, eivätkä toisiaan vastaan. Siksi puheenjohtajamaalla pitää myös olla selkeä ajatus siitä, millä strategialla peliin mennään. Suomella on tähän kaikki edellytykset.
Julkaistu IL-blogissa 21.5.2019
17.5.2019
30.4.2019
Euroopan parlamentti äänesti tiistaina 16.4. Strasbourgin täysistunnossa Euroopan tilintarkastustuomioistuimen romanialaisen ja kroatialaisen jäsenen valinnasta. Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) toimi parlamentin suurimman poliittisen ryhmän EPP:n pääneuvottelijana.
Tilintarkastustuomioistuin tarkastaa EU-varojen käytön sääntöjenmukaisuuden ja raportoi mahdollisista laittomuuksista EU:n petoksentorjuntavirastolle. Sarvamaan johdolla EPP-ryhmä äänesti Romanian ehdokkaan nimittämistä vastaan sekä kroatialaisen ehdokkaan nimittämisen puolesta. Romanian hallitus on viime aikoina rikkonut räikeästi oikeusvaltioperiaatetta ja muita EU:n perussopimuksen mukaisia arvoja. Sarvamaa korostaa, että Romanian oikeuslaitokseen kohdistuvaa poliittista painostusta, tuomareiden ja syyttäjien riippumattomuuden heikentämistä sekä hallituksen järjestelmällisiä yrityksiä muuttaa maan rikoslakia korruption laillistamiseksi ei voida sallia.
Sarvamaa on talousarvion valvontavaliokunnan EPP-ryhmän puheenjohtaja.
20.4.2019
Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) kertoo toimineensa tällä kaudella esittelijänä kaikista suomalaismepeistä eniten, yli 40 mietinnössä, neuvotelleensa Suomeen yli 20 miljoonaa euroa EU:n globalisaatiorahastosta ja edistäneensä Suomen maataloustukien jatkumista. Budjettivaliokunnan 1. varapuheenjohtajana Sarvamaa on pystynyt turvaamaan suomalaisten etua mm. Venäjän informaatiovaikuttamisen torjunnassa ja hiilinielujen laskentaa koskevassa LULUCF-asetuksessa.
16.4.2019
Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) on huolissaan Euroopan tilintarkastustuomioistuimeen valittavan uuden jäsenen poliittisesta riippumattomuudesta. ”Romanian tilanne on todella huolestuttava. Maan hallitus on viime aikoina rikkonut räikeästi oikeusvaltioperiaatetta ja muita EU:n perussopimuksen mukaisia arvoja”, Sarvamaa toteaa.
15.4.2019
12.4.2019
Romanian sosialistihallitus on rikkonut viime aikoina räikeästi EU:n perussopimuksen mukaisia arvoja, esimerkiksi yrittämällä estää romanialaisen Laura Kövesin nimittämisen Euroopan pääsyyttäjäksi tekaisemalla perättömiä syytöksiä. ”Lisäksi Euroopan parlamentin sosialistimepit ovat järjestelmällisesti ja sokeasti tukeneet sosialistihallituksen linjaa kaikissa Romaniaan liittyvissä päätöksissä”, toteaa europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP).
Korruptio, poliittinen ajojahti ja järjestelmällinen EU:n perusarvojen rikkominen. Näiden ei tulisi kuulua Euroopan Unionin jäsenmaiden sanavarastoon, mutta ne kuvaavat valitettavasti Romanian tämänhetkistä tilannetta.
Romanian sosialistihallitus on rikkonut viime aikoina räikeästi oikeusvaltioperiaatetta ja muita EU:n perussopimuksen mukaisia arvoja. Hallitus on muuttanut omavaltaisesti maan rikoslakia, mikä on lisännyt oikeuslaitokseen kohdistuvaa poliittista painostusta sekä heikentänyt tuomareiden ja syyttäjien riippumattomuutta. Lisäksi hallituksen jatkuvat pyrkimykset korruption laillistamiseksi ovat räävitön loukkaus länsimaisten demokratioiden arvoja vastaan.
Hallitus haastoi Euroopan komission perusteettomasti oikeuteen helmikuussa 2019 syyttäen komissiota Romanian oikeusvaltiotilannetta käsittelevän raportin väärentämisestä. Maan johto on myös ehdottanut korruptoituneen sosialistipuolueen varapääministeriä Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi.
Sosialistihallitus yritti myös aktiivisesti estää romanialaisen Laura Kövesin nimittämisen Euroopan pääsyyttäjäksi tekaisten perättömiä syytöksiä, jotka johtivat lopulta oikeustoimiin Romaniassa. Euroopan parlamentti tukee Kövesin ehdokkuutta, ja on äimistynyt Romanian hallituksen toimista.
Kövesi toimi viiden vuoden ajan Romanian korruptiontorjuntaviraston johtajana, ja hänen todettiin edistäneen ennennäkemättömästi Romanian korruptionvastaista taistelua. Pelko liian tehokkaasta hallituksen toimiin puuttumisesta sai kuitenkin sosialistihallituksen syrjäyttämään Kövesin ennenaikaisesti tehtävistään virastossa.
Nämä esimerkit ovat valitettavasti vain jäävuoren huippu Romanian sosialistihallituksen tyranniassa. Lisäksi Euroopan parlamentin sosialistimepit ovat järjestelmällisesti ja sokeasti tukeneet sosialistihallituksen linjaa kaikissa Romaniaan liittyvissä päätöksissä. Viimeksi maanantaina 8.4. sosiaalidemokraatit ympäri Eurooppaa äänestivät talousarvion valvontavaliokunnassa Romanian varapääministerin nimittämisen puolesta.
Kokoomusmeppinä en voi hyväksyä tällaista missään olosuhteissa. Puolueuskollisuus ei voi olla EU:n perusarvojen ja oikeusvaltioperiaatteen polkemisen yläpuolella.
Toimin Euroopan parlamentin pääneuvottelijana budjettilaissa, jonka avulla voidaan sulkea EU:n rahahanat oikeusvaltioperiaatetta rikkovilta jäsenmailta. Olen myös parlamentin pääneuvottelija kriittisessä päätöslauselmassa koskien Romanian oikeusvaltioperiaatteen tilaa. EPP-ryhmän puheenjohtajana talousarvion valvontavaliokunnassa olen toiminut aktiivisesti Romanian hallituksen toimia vastaan.
Mutta mitä teki Antti Rinne, kun SDP:n sisarpuolueen johtama hallitus Romaniassa toimi ja toimii edelleen EU:n jäsenmaiden yhteisiä arvoja vastaan? Ei yhtään mitään.
SDP:n periaateohjelman mukaan sosialidemokratian päämääränä on vapaa, tasa-arvoinen ja oikeudenmukainen yhteiskunta. On täysin ristiriitaista, että SDP ei noussut äänekkäästi puolustamaan oikeusvaltioperiaatetta puoluetovereitaan vastaan Euroopan tasolla, vaan hyväksyi tilanteen näin vaalien alla. Pääministeripaikkaa itselleen havittelevan puolueen pitäisi nousta esiin ja kantaa vastuu Suomelle ja Euroopalle elintärkeässä kysymyksessä.
Julkaistu Verkkouutisissa 12.4.2019
6.4.2019
Europarlamentaarikko Petri Sarvamaan (kok., EPP) ajama uusi budjettilaki rankaisisi oikeusvaltioperiaatetta rikkovaa Viktor Orbánin hallitusta, ei Unkarin kansalaisia. Sarvamaa kertoo olevansa tyytyväinen EPP:n päätökseen jäädyttää Fideszin jäsenyys. ”Fidesz ei voi kuulua enää poliittiseen ryhmäämme ennen kuin se tekee vakavia lainsäädännöllisiä muutoksia. Pelkkä puhe ei riitä”, Sarvamaa kommentoi.
5.4.2019
EU on saamassa tehokkaan rankaisukeinon niitä jäsenmaitaan kohtaan, joissa EU:n hyväksymiä oikeusvaltioperiaatteenmukaisia arvoja on loukattu. ”Ennen tätä päätöstä yhteisten eurooppalaisten arvojen, kuten vapauden, ihmisarvon, perusoikeuksien ja oikeusvaltion loukkaamiseen, voidaan puuttua tehokkaasti käytännössä vain, jos jäsenvaltiot ovat asiasta yksimielisiä. Huolimatta siitä, että kaikki ovat luvanneet näitä arvoja kunnioittaa”, europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) sanoo.
