Ajankohtaista

Kokoomusmepit: Elvytysvälineen on oltava pääosin lainaa

27.5.2020

Kokoomuksen europarlamentaarikot Sirpa Pietikäinen, Petri Sarvamaa ja Henna Virkkunen pitävät komission tuoretta elvytyspakettia ja esitystä EU:n 750 miljardin euron elvytysvälineeksi tervetulleena avauksena maanosan nostamiseksi sen kohtaamasta talouskriisistä. He kiittävät komissiota siitä, että se on huomioinut esityksessään oikeusvaltioperiaatteen sekä painottanut tulevaisuusinvestointeja, kuten parlamentti on edellyttänyt.

Mepit asettavat rahastolle kolme ehtoa. Sen on oltava Euroopan parlamentin ja neuvoston yhteisessä päätäntävallassa, jotta varojen käytön demokraattinen valvonta ja oikea käyttö voidaan varmistaa.  Rahoitus tulisi myöntää pääasiassa lainana, ei suorien tulonsiirtojen kaltaisina avustuksina. Lisäksi rahoitusta on sidottava kilpailukyvyn parantamiseen uudistamalla talouden ja yhteiskunnan rakenteita kohti hiilineutraalia ja ympäristöllisesti kestävää taloutta

 

Petri Sarvamaa korostaa, että suorien tulonsiirtojen ja tukirahojen sijaan jäsenmaille tulisi tarjota pitkän maturiteetin lainaa. Rahaston tulee olla komission ja Euroopan parlamentin budjettivalvonnan alainen. Siksi SEUT artiklan 122 sijaan rahasto pitäisi perustaa artikla 175:n kaltaisille ratkaisuille, joissa jäsenmailla ja parlamentilla on yhtäläinen päätösvalta. Muuten rahasto jää käytännössä jäsenmaiden väliseksi sopimukseksi.

”Miljardien elvytysrahasta päätettäessä on välttämätöntä, että se tehdään EU:n yhteisen päätösvallan alla unionin perussopimusten mukaisesti. Parlamentin budjettivalvonnan alaisuudessa varojen oikeasta käytöstä voidaan varmistua. Oleellista on myös ymmärtää, että kyseessä ei saisi olla ilmainen tulonsiirto, vaan ehdollinen laina”, Sarvamaa sanoo.

Lue koko tiedote täältä > 

Ajankohtaista

Open letter: the EU must not sit idly by while a Member State’s democracy is in jeopardy

15.4.2020

The recent actions of Viktor Orbán’s government in Hungary are a flagrant attack on the cornerstones of the rule of law and the values of the Union.  Last week, the government overrode the objections of the opposition and civil society, granting the Prime Minister indefinite powers to rule by decree. This law has also mandated draconian prison sentences for spreading ‘misinformation’ which could be used to stifle independent journalism.  

 

We urge the European Commission and the European Council to:

  • unequivocally condemn the Hungarian government’s misuse of the coronavirus crisis to erode democratic values.
  • more strictly control the spending of EU funds, and
  • enhance current measures that prevent the creation of an illiberal system within our Union.

Read the whole letter from here >

 

Respectfully,

Transparency International EU 

Transparency International Hungary  

Access Info 

Africa Solidarity Centre Ireland 

Alliance4Europe 

AMARC Europe: World Association of Community Radio Broadcasters 

ARTICLE 19 

Association of European Journalists  

Campaign for Freedom of Information Scotland 

Citizens Network Watchdog Poland 

Civil Society Europe 

Corporate Europe Observatory 

Danes je nov dan / Today is a new day  

The Daphne Caruana Galizia Foundation 

Defend Democracy 

Democracy International 

EU DisinfoLab 

European Centre for Press and Media Freedom

European Federation of Journalists 

European Humanist Federation 

EuropeanMay 

European Movement International 

European Youth Forum 

Staffan Dahllöf (Freelance reporter) 

Antonis Ventouris (Freelance) 

Freemuse

Free Press Unlimited 

Fundacja Miasto Obywatelskie Lubartów 

Funky Citizens 

Global Forum for Media Development 

Gong 

The Good Lobby  

Human Rights Watch 

Hungarian Civil Liberties Union 

Hungarian Europe Society 

Hungarian Helsinki Committee  

International Lesbian, Gay, Bisexual, Trans and Intersex Association, Europe 

International Press Institute 

JEF Europe (Young European Federalists) 

Lawyers for Human Rights 

Vigjilenca Abazi (of Maastricht University) 

Mertek Media Monitor 

Netherlands Helsinki Committee 

Open Society European Policy Institute

Osservatorio Balcani e Caucaso Transeuropa 

The Oslo Center 

Professor Laurent Pech  (of Middlesex University) 

Poets, Essayists and Novelists International 

Reporters Without Borders  

Solidar and Solidar Foundation 

Unhack Democracy

 Vouliwatch 

 WeMove Europe 

 

Daniel Freund MEP, Co-ChairAnti-Corruption Intergroup

Petri Sarvamaa MEP, Bureau Member, Anti-Corruption Intergroup  

Lara Wolters MEP, Bureau Member, Anti-Corruption Intergroup 

Ramona Strugariu MEP, Bureau Member, Anti-Corruption Intergroup 

Stelios Kouloglou MEP, Bureau Member, Anti-Corruption Intergroup 

Abir Al-Sahlani MEP 

Anna Donath MEP 

Benoît Biteau MEP 

Brando Benifei MEP 

Caroline Roose MEP 

Claude Gruffat MEP 

Damien Carême MEP 

David Cormand MEP 

Dimitrios Papadimoulis MEP 

François Alfonsi MEP 

Gwendoline Delbos-Corfield MEP 

Karen Melchior MEP 

Karima Delli MEP 

Marie Toussaint MEP 

Michèle Rivasi MEP 

Mounir Satouri MEP 

Pascal Durand MEP 

Reinhard Bütikofer MEP 

Rosa D’Amato MEP 

Sabrina Pignedoli MEP   

Salima Yenbou MEP 

Sándor Rónai MEP 

Saskia Bricmont MEP 

Tineke Strik MEP 

Yannick Jadot MEP 

Ajankohtaista

Sarvamaa vetoaa meppien yhteisrintamassa demokratian pelastamiseksi EU:n jäsenvaltioissa

31.3.2020

Voit ladata vetoomuksen täältä >

31.03.2020

Lähetetty Euroopan unionin neuvostolle ja komissiolle,

Vedoten komission puheenjohtajaan Ursula von der Leyeniin,

Koronaviruspandemia vaatii kiireellisiä ja kunnianhimoisia toimia ihmishenkien pelastamiseksi ja talouden suojelemiseksi. Myös demokratiaa on puolustettava koronapandemian aikana vallankaappausyrityksiltä. Kaikkien hallituksien poikkeustoimenpiteiden tulee kunnioittaa demokraattisia menettelyjä, avoimuutta ja oikeusvaltioperiaatetta. Erityisesti silloin, kun perusvapauksia rajataan merkittävästi, sen tulee tapahtua laajimmalla mahdollisella demokraattisella enemmistöllä eikä vastoin oppositiota.

Valitettavasti osalla EU:n jäsenmaiden hallitusten toimilla ei ole mitään tekemistä viruksen vastaisen taistelun kanssa. Toimien kohteina ovat hallituksen kriitikot, oppositio tai ilmaisunvapaus. Populistihallitukset Euroopassa käyttävät koronavirusta hämäyksenä ja runnovat lakeja ja asetuksia, jotka estävät demokraattisesti valittujen parlamenttien toiminnan. Tämä hiljentää opposition ja kumoaa lehdistönvapauden kaltaisia perustavanlaatuisia vapaan yhteiskunnan periaatteita. On olemassa vakava vaara, että liberaalit demokratiat muutetaan poikkeustilapäätöksillä autoritäärisiksi järjestelmiksi Euroopan unionin sisällä.

Euroopan tulee pysäyttää tämä nyt. Komission on kyennyt aikaisemmin estämään muun muassa Puolaa hiljentämästä tuomioistuimia ja Romaniaa laillistamasta korruptiota. Tuomme huomioon seuravia uhkia demokratialle ja oikeusvaltiolle Euroopan unionissa:

  • Unkarin pääministeri Viktor Orbán toi voimaan poikkeuslain, joka pysäyttää parlamentin toiminnan määrittelemättömäksi ajaksi. Tämä antaa hänelle mahdollisuuden hallita asetuksin ja lykätä vaaleja. Lisäksi laki rankaisee “valeuutisista” ja “koronapelon lietsonnasta” jopa 5 vuoden vankeusrangaistuksella, mitä voidaan hyvin käyttää kriittisiä toimittajia ja kansalaisia vastaan. Laki hyväksyttiin määräenemmistöllä maanantaina 30. maaliskuuta.

 

  • Tšekin pääministeri ja miljardööri Andrej Babis yritti koronatoimia käsittelevässä kabinettikokouksessa runnoa läpi lakia, joka olisi estänyt oikeustoimien nostamisen häntä kohtaan. Babis on ollut EU:n talousvalvonnan syynissä mittavista eturistiriidoissa EU-rahojen käytössä. Hän on sekä suurin EU-rahojen vastaanottajia että päättäjä rahojen jakamisesta Tšekeissä. Tähän asti julkinen paheksunta on estänyt lain valmistelun.

 

  • Kun Puolan hallitus julisti epidemiahätätilan, kaikki ehdokkaat hallituksen ehdokkaita lukuun ottamatta keskeyttivät presidentinvaalikampanjansa. Hallitus kieltäytyi lykkäämästä vaaleja. Istuva presidentti Duda käyttää tilaisuutta hyväkseen varmistaakseen itselleen etulyöntiaseman vaaleissa. Hallitus myös muutti vaalilakia vähemmän kuin kuusi kuukautta ennen vaaleja, mikä on vastoin Puolan perustuslakia.

 

  • Bulgarian hallitus esitti raskaiden sakkojen ja vankilatuomioiden käyttöönottoa, jotta koronapandemista ei levitetä valheellista tietoa. Bulgarian presidentti käytti veto-oikeuttaan perusteena, että laki ”hyökkää viimeisiä sanavapauden rippeitä, joita maassa on jäljellä”. Presidentti voi kuitenkin estää lain voimaantulon vain kerran.

Kansalaisjärjestöaktivistit ovat kritisoineet edellä mainittuja toimia voimakkaasti, sillä ne johtaisivat autoritäärisiin poliittisiin järjestelmiin. Etenkin Unkarissa Orbán on hyvin lähellä valtion muuttamista diktatuuriksi.

 

Näiden tapahtumien valossa vaadimme, että:

  • Kaikilla EU:n jäsenmaiden hallituksien poikkeustilatoimenpiteillä tulee olla päättymispäivämäärä, jota voidaan tarvittaessa pidentää. Toimien tulee antaa toimittajille ja parlamenteille mahdollisuuden harjoittaa demokraattista valvontatehtäväänsä.

 

  • EU:n komission tulee selkeästi vastustaa sellaisten autoritääristen hallitusten toimia, joilla pyritään kahmimaan valtaa koronaviruksesta johtuvan kriisin varjolla.

 

  • EU:n komission täytyy lopettaa EU-varojen maksaminen Unkarin hallitukselle niin kauan, kun hallituksen toimet ovat parlamentaarisen valvonnan ulkopuolella. Sen sijaan komission tulee suoraan päättää EU-varojen kohdentamaisesta.

 

  • Kansalaisjärjestöjen ja lehdistön työtä ei saa rajoittaa. Ne ovat olennainen osa demokraattisia yhteiskuntia, ja niiden työn täytyy antaa jatkua poikkeusoloissakin.

 

Ensimmäiset allekirjoittajat:

Petri Sarvamaa, MEP, kokoomus, Suomi

Heidi Hautala, MEP, vihreät, Suomi

Daniel Freund, MEP, vihreät, Saksa

Lara Wolters, MEP, sosiaalidemokraatit, Alankomaat

Guy Verhofstadt, MEP, liberaalit, Belgia

Ramona Strugariu, MEP, liberaalit, Romania

Mikuláš Peksa, MEP, piraatit, Tšekki

Terry Reintke, MEP, vihreät, Saksa

Sergey Lagodinsky, MEP, vihreät, Saksa

Franziska Brantner, MP, vihreät, Saksa

Margarida da Silva, Corporate Europe Observatory

Alberto Alemanno, Jean Monnet Professor, HEC Paris

Helen Darbishire, Access Info Europe

Jamila Schäfer, Varapuoluejohtaja Saksan vihreät

Tiemo Wölken, MEP, sosiaalidemokraatit, Saksa

Domenèc Ruiz Devesa, MEP, sosiaalidemokraatit, Espanja

Fabio Massimo Castaldo, MEP, 5 Stelle, Italia

Niklas Nienass, MEP, vihreät, Saksa

Patrick Breyer, piraatit, Saksa

Ajankohtaista

Karjalan Heimo: Pakolaisen pojasta Euroopan parlamenttiin

25.2.2020

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaalla täyttyy tänä keväänä kahdeksan vuotta meppinä. Hän kuuluu Euroopan kansanpuolueen ryhmään EPP:hen yhdessä toisten kokoomuslaisten eli Sirpa Pietikäisen ja Henna Virkkusen kanssa. Sarvamaan tausta on sillä tavalla erilainen, että hänen isänsä syntyi Pietarissa.

Lue koko juttu täältä >

Julkaistu Karjalan Heimossa 24.2.2020.

Ajankohtaista

MEP Sarvamaa: Uutiskirje 2/2020 suoraan Euroopan ytimestä

17.2.2020

Hyvä ystävä,

Euroopassa on palattu peruskysymyksien äärelle Britannian EU-lähdön myötä. Mitä EU-jäsenyys meille merkitsee 2020-luvulla? Käytämmekö yhteisiä varoja enää maatalouden tukemiseen? Miten käy Suomen metsätaloudelle ympäristöpainostuksen alla? Viime aikoina minulle on tullut selväksi, että mitään ei tule antaa annettuna. Siksi olen täällä teidän edustajana. Tehtäväni on näyttää, mihin yhtä meppiä tarvitaan, mihin Kokoomusta tarvitaan, ja mihin koko keskustaoikeistolaista EPP-ryhmää Brysselissä tarvitaan.

Toivottavasti saat tästä uutiskirjeestä selkeän kuvan siitä, missä mennään.

Terveisin,
Petri Sarvamaa

 

Ajankohtaiskatsaus Euroopan politiikkaan

Voit katsoa uusimman videotervehdykseni täältä >

Kerron tiivistettynä:

  • kuinka EU:n budjettineuvottelut etenevät,
  • mitä metsästrategialle kuuluu, ja
  • miten voisimme estää tyttöjen ympärileikkauksia maailmalla.

 

Briteille näkemiin, ei tervemenoa

Äänestin, ja vieläpä lauloin pyytämättä ja yllättäen, briteille näkemiin Euroopan unionista. Yhteisenä meppien tempauksena lauloimme skottilaista Auld Lang Syneä, joka osuvasti alkaa kysymyksellä: ”Onko oikein, että vanhat ajat unohdetaan?” Koen, että Brexit jää virheeksi historiankirjoihin. Vahvistimme 29.1.2020 Euroopan parlamentissa Britannian lähdön äänin 621 puolesta, 49 vastaan. Siirtymäkauden kaaos saatiin vältettyä erosopimuksella. Jäsenvaltioiden demokratiaa ja oikeutta päättä itse jäsenyydestään kunnioitetaan.

Britannian ja Euroopan unionin välisessä suhteessa ollaan nyt siirtymäkauden limbossa. Arki molemmin puolin Englannin kanaalia pysyy kansalaisille ennallaan. Vuoden 2020 loppuun asti noudatetaan EU-sääntöjä kansainvälisessä kaupassa, ihmisten vapaassa liikkumisessa ja kansalaisten oikeuksissa.

Todellisuus lävähtää briteille märkänä rättinä naamalle, jos vajaassa vuodessa ei ehditäkään neuvotella kaikkea EU:n ja YK:n tulevasta suhteesta. Vaikka Brexit toteutui, kukaan ei vieläkään varmuudella tiedä, tuleeko esimerkiksi suomalaisille yrityksille tulleja.

Britit olivat innokkaita ajamaan vapaakauppaa, sääntelyn purkua ja budjettikuria Euroopan unionissa. Tätä politiikkaa tulee itselleni ikävä.

Suomalaiset ovat yhä etuoikeutettuja EU-jäseniä, ja siitä kannattaa olla ylpeä. Tapasin Alexander Stubbin vuoden alussa ennen Euroopan investointipankin varapääjohtajan pestin loppua. Alexia lainaten: ”Hymyile, olet EU:ssa.”

 

Uutisia Strasbourgin tammi- ja helmikuun täysistunnoista

Hyväksyimme tammikuussa yhteisen erityisjärjestelyn pienyrityksille arvonlisäveron osalta. Muutoksen arvioidaan vähentävän pienten yrityksien byrokratiasta johtuvia kustannuksia yhteensä noin 12 miljardin euron edestä joka vuosi.


Parlamentti äänesti älypuhelimien latureihin luotavan yhteisen standardin puolesta. Jatkossa kuluttajien elämä on helpompaa: sama laturipää sopisi kaikkiin puhelimiin. Lisäksi elektroniikkajätteen arvioidaan vähenevän, kun ei alvariinsa tarvitse ostaa uusia latausjohtoja.


Eurokriittisiä ryhmiä lukuun ottamatta, parlamentti vaati julkilausumassaan yksituumaisesti Puolalta ja Unkarilta oikeusvaltion kunnioittamista. Tämä antaa selkeän viestin jäsenvaltioille, että EU:n veronmaksajien rahoja ei makseta korruptoituneille hallituksille ja että demokratiaa ylläpidetään kaikille eurooppalaisille.


Äänestimme parlamentin julkilausuman puolesta, jossa vaaditaan EU:lta vahvaa strategiaa tyttöjen sukuelinten silpomisen lopettamiseksi kaikkialla maailmassa. Mielestäni tämän käytännön lopettamisen tulisi olla EU:n kolmansille maille antaman kehitysavun ehto.


Hyväksyimme Euroopan vihreän kehityksen ohjelma (Green Deal). Ohjelman tarkoituksena on ohjata 1000 miljardia euroa seuraavan 10 vuoden aikana EU:n muuttamiseksi hiilineutraaliksi.

EPP-ryhmä onnistui hylkäämään muiden puolueryhmittymien äärikireät muutosesitykset. Lisäksi saimme ujutettua mukaan vaatimuksen arvioida päätösten vaikutukset taloudelle

Hylkäsimme myös Vihreiden euroryhmän esitykset, jotka leimasivat Euroopan yhteisen maatalouspolitiikan (CAP), ja sitä kautta maanviljelijät Suomessa asti, ilmastonmuutoksen syntipukiksi.


 

Suomen metsämeppinä näkee metsän puilta

Suurin osa työajastani on kulunut pääneuvottelijana EU:n metsästrategian parissa. Tavoitteenani on tuoda Euroopan parlamentille tasapuolinen esitys, joka ei ota ainoastaan ympäristönsuojelua huomioon. Metsillä on myös suuri merkitys kaikille pienille kaupungeille ja kylille, joiden elämä riippuu metsistä. Oli kyseessä sitten metsänomistaja, biomassaa tuottava suuryritys tai toiminimen perustanut metsuri, olen täällä varmistamassa, että myös taloudellinen näkökulma on metsästrategiassa mukana.

Suomalaiset ovat aina osanneet vastuullisen metsänhoidon. Keski- ja Länsi-Euroopassa ei kovin hyvin edes ymmärretä, mitä metsienhoito parhaimmillaan on. Olen Brysselissä tuonut esiin näille komission kosmopoliiteille, että kysymys ei ole joko–tai-vaihtoehdosta. Kestävä metsänhoito ei hakkaa kaikkia puita heti pois, tai jätä niitä lahoamaan ikuisiksi ajoiksi.

Hyvin hoidettu talousmetsä on tehokas hiilinielu, joka kerää hiilidioksidia ilmastosta, tuottaa puuta myytäväksi ja ylläpitää syrjäseutujen elinoloja.

 

Vierasryhmät: Kansanedustaja Janne Heikkisen tiimi ja Rellun Eurooppa-linjan abit

Minulla oli ilo ottaa vastaan vastavalitun Kokoomuksen kansanedustajan Janne Heikkisen porukka vastaan Euroopan parlamentilla. Mukana oli muun muassa kempeleläisiä, oululaisia, espoolaisia, yrittäjiä ja opiskelijoita. Puhuimme Suomen metsistä, Rail Baltica -ratahankkeesta ja EU-rahojen vastuullisesta käytöstä. Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo sattui olemaan parlamentilla, ja saimme kuulla poliittisen tilannekatsauksen kotimaan asioihin. Vierasryhmä pääsi myös ensimmäisten vieraiden joukossa käymään Naton uudella päämajalla, vaikka Suomi ei olekaan vielä puolustusliiton jäsen.

Terveisiä myös Tampereelle! Olin otettu, kun Tampereen lyseon lukion (Rellun) Eurooppa-linjan abit pyysivät minua isännöimään perinteisen opintomatkansa EU:n ytimeen. Opiskelijat esittivät fiksuja kysymyksiä esimerkiksi EU:n tulevaisuudesta ja toimielintien välisistä valtasuhteista. Toimistossani työharjoittelun aloittanut Samir Pietarinen on Rellun alumni, ja sai siten hyvän tilaisuuden kertoa lukionsa opiskelijoille, millaista EU:ssa työskentely on.

 

Jos lusikalla antaa, ei voi kauhalla vaatia, Maaseudun Tulevaisuus

Rakkaalla lapsella on monta nimeä: EU:n budjetti vuosille 2021–2027, monivuotinen rahoituskehys, MFF. Kyseessä on kokonaisuus, joka määrittää Euroopan unionin budjettipainotukset vuosille 2021–2027 ja joka vaikuttaa tavalla tai toisella jokaisen EU-kansalaisen elämään.

Lue lisää >

 

Yle: Sarvamaa politiikkaradiossa – Euroopan vihreä sopimus

EU-komission esittelemä Green Deal ulottuu jokaiselle yhteiskunnan sektorille läpi Euroopan: teollisuuteen, ruoantuotantoon, energiasektorille, liikenteeseen, koulutukseen, rakentamiseen.
Tavoitteena on Euroopan laajuinen ilmastolaki, joka tekisi Euroopasta maailman ensimmäisen hiilineutraalin maanosan.

Kuuntele ohjelma >

Ajankohtaista

Time for EPP to kick out Viktor Orbán, Politico

29.1.2020

Petri Sarvamaa is an MEP for Finland’s National Coalition Party, part of the European People’s Party and the Budgetary Control Committee rapporteur for the rule of law mechanism. 

 

Most of us agree that the European project is based on the principle of rule of law. We recognize that it is a prerequisite for democracy, stability and prosperity, and we know that, if we don’t defend it, the EU loses its credibility.

And yet for years we have watched as Hungarian Prime Minister Viktor Orbán has dismantled his country’s democracy and jeopardized European values from within the safety of the center-right European People’s Party (EPP), the largest group in the European Parliament.

His behavior has caused a rift in the group, which decided nearly a year ago to suspend his Fidesz party even while allowing its MEPs to remain part of the EPP in the Parliament. The party remains suspended, even as a three-man committee concluded its study on the situation in Hungary.

This limbo must end. Fidesz has become a corrupt, nationalistic, populist party under the control of a strongman. We can no longer stand behind them in good conscience and have to move quickly to kick them out.

Rather than revamping his agenda according to EPP values, Orbán has moved even further away from the group and shown no remorse.

To be sure, it will not be an easy decision. Many had hoped the party would change course and return to the fold. Indeed, Orbán was given plenty of opportunities to do so.

Instead, the route the Hungarian prime minister has chosen leaves the EPP no choice. Rather than revamping his agenda according to EPP values, he has moved even further away from the group and shown no remorse. If Fidesz were to remain a member of the EPP, we would be legitimizing Orbán’s dismantling of Hungarian democracy.

The prime minister and his party have devastated liberal democracy in Hungary over the last decade. His government has successfully destroyed the independence of the judiciary and changed electoral laws to their favor. It has dismantled the country’s independent media, by bringing TV stations and newspapers under the control of Orbán’s allies.

The Hungarian leader has used EU taxpayers’ money to consolidate his increasingly authoritarian regime, using agricultural subsidies as a patronage system that enriches his friends and family, protects his political interests and punishes his rivals. His nation-wide billboard campaign last year attacking George Soros and former European Commission President, and EPP colleague, Jean-Claude Juncker adds insult to injury.

For some time now, a number of EPP leaders have emphasized that those who do not believe in our common values and ideas for the future of Europe should not belong to the group. Last year, for example, the EPP group voted with a vast majority in favor of a new rule of law mechanism that would tie the distribution of EU funds to adherence to the rule of law.

It is high time to live up to these words. Under Orbán’s leadership, Fidesz has drifted too far from the core of what the EPP stands for.

Even as the EPP meets for its next political assembly, Orbán is expected to be sharing a stage in Italy with far-right figures like Matteo Salvini and Marion Maréchal. He has also praised U.S. President Donald Trump and British Prime Minister Boris Johnson for their policies.

At the end of the day, this is not about Hungary, Orbán or Fidesz. Taking a clear stance that we won’t stand for someone running roughshod over our values sends an important message to the rest of Europe too. There are plenty of MEPs in other political groups — whether on the left or the right — who undermine core EU values.

The EPP must realize that a shared commitment to democracy and the rule of law is far more important than concerns over how votes will be divided between political groups if a member leaves the group.

We can’t have it both ways. We can’t keep Fidesz as a member of the group and also lecture others about the importance of European values. If we want to be on the right side of history, we can no longer afford to compromise with an increasingly authoritarian strongman.

 

Published in Politico, 29th of January 2020.

Ajankohtaista

Euroopan parlamentti ajaa vahvaa oikeusvaltiokytköstä EU:n budjettiin, Akava

24.1.2020

Oikeusvaltioperiaatteen kunnioitus on edellytys EU:n perusarvojen toteutumiselle. Viime vuosina kehitys on ollut heikentyvää erityisesti Unkarissa ja Puolassa, mutta myös Romaniassa ja Maltalla. Sananvapautta ja demokratiaa on kavennettu ja oikeuslaitoksen riippumattomuutta heikennetty vuosi toisensa perään. EU ja sen jäsenmaat ovat heränneet tähän kehitykseen, mutta suuret laivat kääntyvät hitaasti.

On tärkeää huomata, että nämä maat ovat hakeneet mukaan unioniin vapaaehtoisesti. Jos EU:sta ja sen sisämarkkinoista haluaa hyötyä taloudellisesti, yhteisiä sääntöjä on noudatettava. Jäsenmaat sitoutuvat liittyessään noudattamaan EU:n perussopimuksia ja siihen liittyviä lakeja. Jos viikkorahaa maksetaan nurmikon leikkaamisesta, ei viikkorahan voi olettaa jatkuvan, mikäli nurmikko jätetään rehottamaan.

Kehityssuunnan syitä voidaan etsiä historiasta. Neuvostoliiton romahduksen jälkeistä maailmantilaa pidettiin läntisten arvojen lopullisena riemuvoittona. Rautaesiripun takaiset maat kiirehtivät joukolla mukaan läntisiin rakenteisiin, kuten Natoon ja lopulta Euroopan unioniin. Entinen sosialistileiri omaksui markkinatalouden nopeasti niin kutsutun shokkiterapian myötä. Vapaat markkinat olivat keskeinen edellytys EU-jäsenyydelle.

Liian vähälle huomiolle jäi demokratian aito juurtuminen. Maat, jotka satojen vuosien kuluessa olivat liikkuneet monarkioiden, maaorjuuden ja kommunismin vaiheiden kautta uudestaan itsenäisiksi eivät muutu demokratioiksi yhdessä yössä, vaikka valtion nimi vaihtuikin kansantasavallasta tasavallaksi.

Unkarissa Victor Orbánin Fidesz-puolue voitti vuoden 2010 vaaleissa tarpeeksi suuren enemmistön parlamenttiin muuttaakseen perustuslakia. Suhteellisesta vaalitavasta siirryttiin järjestelmään, jossa parlamenttiin sai 2/3 enemmistön alle puolilla äänistä. Enemmistön turvin oikeuskäytäntöjä lähdettiin muuttamaan, vaalikampanjointia rajoitettiin ja median vapautta kavennettiin. Samankaltainen kehityssuunta on alkanut Puolassa oikeuslaitoksen osalta.

Tuorein keinoista padota oikeusvaltion rapautumista on oikeusvaltion kunnioittamisen kytkentä EU:n budjettiin, josta neuvotellaan tällä hetkellä jäsenmaiden muodostamassa neuvostossa osana monivuotista rahoituskehystä (MFF). Vuoden 2018 toukokuussa Junckerin komissio antoi esityksen monivuotisesta rahoituskehyksestä vuosille 2021–2027. Esitykseen liittyi mekanismi EU:n talousarvion suojaamiseksi taloudellisilta riskeiltä, jotka kytkeytyvät oikeusvaltioperiaatteeseen liittyviin yleisiin puutteisiin jäsenvaltioissa. Yleisinä puutteina pidetään esimerkiksi tuomioistuinlaitoksen riippumattomuuden vaarantamista.

Aiemmin unioni on pyrkinyt käyttämään myös muita sanktioita sääntöjä rikkoville jäsenmaille. Vaikutus on ollut maltillisempi. Perussopimuksen artikla 7.2 pohjalta aloitetun prosessin myötä EU:n arvoja jatkuvasti ja vakavasti loukanneelta jäsenmaalta voidaan evätä äänioikeus. Tämä kuitenkin edellyttää yksimielisyyttä jäsenmailta, mikä on lopulta johtanut siihen, että prosessin kohteina olleet Unkari ja Puola saavat aina viime kädessä tukea toisiltaan. Tämä taas vesittää koko mekanismin tarkoituksen jo ennen aikojaan.

Komission uusi esitys ottaa järeämmät keinot käyttöön ja koskee äänioikeuden sijaan EU:n talousarviota, sillä perusarvojen kunnioittaminen on moitteettoman varainhoidon ja EU:n rahoituksen tuloksellisuuden keskeinen ennakkoedellytys. Mekanismin hyväksyntä antaisi komissiolle käyttöönsä välineitä, joiden avulla unioni voisi keskeyttää, vähentää tai rajoittaa mahdollisuuksia saada EU:n rahoitusta sen mukaan, minkä tyyppisiä ja miten vakavia ja laajoja oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen kohdistuvat yleiset puutteet ovat.

EU:n jäsenvaltiot kuluttavat ja hallinnoivat isoa osaa unionin budjetista, mutta laillisuudesta ja oikeuslaitoksen riippumattomuudesta piittamattomien hallitusten rahankäyttöön ei yksinkertaisesti voida aina luottaa.

Jäsenmaalla olisi oikeus esittää korjaavia toimenpiteitä komissiolle. Mikäli ne eivät olisi riittäviä, päätös esimerkiksi tiettyjen maksujen keskeyttämisestä tehtäisiin neuvostossa jäsenmaiden käänteisellä määräenemmistöllä. Toisin sanoen 4/5 jäsenmaista olisi vastustettava esitystä, jotta sen eteneminen voitaisiin pysäyttää. Asianomainen jäsenvaltio voi milloin tahansa esittää komissiolle näyttöä siitä, että oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen kohdistuva yleinen puute on korjattu tai sitä ei enää ole.

Komission esitys eteni Euroopan parlamenttiin, jossa hankkeen raportoijana johdin neuvotteluita parlamentin puolelta. Lainsäädäntömietintö hyväksyttiin parlamentin täysistunnossa viime vuoden keväällä. Mietinnön taakse asettautuivat kaikki keskeiset ryhmittymät, mukaan lukien parlamentin suurimmat EPP- ja S&D -ryhmät. Neuvoston kannanmuodostuksen jälkeen alkavat komission, parlamentin ja neuvoston väliset kolmikantaneuvottelut, jossa lopullinen lainsäädäntö päätetään.

Neuvoston käsittelyssä on riskinsä. Jos asioista ei puhuta niiden oikeilla nimillä, sekä komissiossa että parlamentissa tehty työ romuttuu ja koko budjettilain tarkoitus hupenee. Unkarille ja Puolalle onkin siis edullista, mitä enemmän ne pystyvät minimoimaan mahdollisen uuden mekanismin vaikutukset itseensä neuvoston kantaa muodostettaessa. Lähtökohtaisesti harva jäsenmaa kuitenkaan vastustaa oikeusvaltioperiaatteen toteutumista. On tärkeää korostaa, että tämä budjettilaki ei kuitenkaan kohdistu erityisesti mihinkään tiettyyn jäsenvaltioon. Suomen puheenjohtajuuskaudella laki ei valitettavasti edennyt osana MFF-neuvotteluita. Kroatian suunnitelmat ovat myös kunnianhimoiset, mutta todennäköisesti oikeusvaltioasiat eivät ole prioriteettilistan kärkipäässä. Viimeistään Saksan puheenjohtajuuskaudella tulemme näkemään, mihin EU:n muskelit todella riittävät, ja millainen laki saadaan aikaan.

Esityksen hyväksyminen parlamentin kannan mukaisesti takaisi unionille roiman annoksen lisää uskottavuutta kansalaisten ja ulkomaailman silmissä. Ristiriidat EU:n perusarvojen kunnioittamisessa ovat nakertaneet unionia sisältäpäin ja luoneet jännitteitä jäsenvaltioiden välille. Budjetin oikeusvaltiomekanismin hyväksyminen ja läpimeno olisi askel oikeaan suuntaan ja osoitus siitä, että poliittisilla päätöksillä voidaan edelleen suojella yhteisiä arvoja.

 

Petri Sarvamaa
Euroopan parlamentin pääneuvottelija, talousarvion valvontavaliokunta

Julkaistu Akavan verkkojulkaisuna 24.1.2020.

Ajankohtaista

Petri Sarvamaa: EU-budjetin oikeusvaltiomekanismin lässähdys on suuri pettymys

2.10.2019

Petri Sarvamaa: EU-budjetin oikeusvaltiomekanismin lässähdys on suuri pettymys

Kokoomuksen europarlamentaarikko Petri Sarvamaa on pettynyt pääministeri Antti Rinteen julkistamiin tietoihin alustavasta neuvottelusovusta liittyen EU:n budjetin kytkemisestä oikeusvaltion kunnioittamiseen. Sarvamaa toimii europarlamentin pääneuvottelijana oikeusvaltioperiaatteen toteutumista koskevassa EU-lainsäädäntöehdotuksessa. Komission ja parlamentin hyväksymien esitysten mukaan jäsenmaan EU-rahoitus voitaisiin tulevaisuudessa katkaista oikeusvaltioperiaatteen noudattamisessa havaittujen puutteiden perusteella.

”Rinteen mukaan jäsenmaiden neuvoston yhteisymmärrys koskee vain yleistä EU-tukiin liittyvää korruptiota ja rahojen väärinkäyttöä, ei oikeusvaltiota. Ensireaktioni tämän asetuksen pääneuvottelijana on varautunut. Rinteen kuvaama vesisopu on todella kaukana komission esityksestä ja parlamentin kannasta. Tämän vesityksen läpivienti voi olla lopullisissa neuvotteluissa hyvin vaikeaa, sillä parlamentin kanta on niin paljon kunnianhimoisempi”, Sarvamaa sanoo.
Nykyisin EU:n perussopimuksen toisessa artiklassa määriteltyjen arvojen, kuten vapauden, ihmisarvon ja oikeusvaltion loukkaamiseen voidaan puuttua tehokkaasti käytännössä vain, jos jäsenmaat ovat asiasta yksimielisiä artiklan seitsemän mukaisesti.
Sarvamaan mukaan näyttää siltä, että Rinne tarjoaa varojen väärinkäyttäjille uuden mahdollisuuden välttyä takaisinperinnältä.

Rinteen mukaan varojen väärinkäytöstilanteisiin luodaan ”selkeästi uusi keino tilanteen korjaamiseen”. Jos jäsenmaa haluaa riitauttaa komission päätöksen rangaistustoimista, alkaa avoin oikeudellinen prosessi.

”Alkuperäinen esitys ei vain vesittynyt vaan happani etikaksi. Pikemminkin tässä mennään täysin väärään suuntaan, mikäli rangaistustoimenpiteiden kohteena oleva maa saisi lisää valtaa uuden valitusoikeuden kautta. Tämä kevytversio voi olla monille parlamentin ryhmille ongelma”, Sarvamaa sanoo.

Parlamentin keväällä hyväksymässä mallissa komissio pystyisi aloittamaan perusteellisten epäilyjen ja tutkinnan pohjalta menettelyn jäsenmaata kohtaan, joka on EU-varoja käyttäessään sortanut oikeusvaltioperiaatetta esimerkiksi heikentämällä sananvapautta, oikeuslaitoksen riippumattomuutta tai demokratian toimivuutta. Toimintamekanismin laukaisuun ja jäsenmaiden EU-rahoituksen katkaisuun riittäisi, jos jäsenvaltioiden 4/5 määräenemmistö ei vastustaisi komission esitystä kuukauden kuluessa.

”Rinteen esittelemä neuvottelutulos ei siis olisi mikään yleinen oikeusvaltioperiaatetta tukeva malli, vaan yleinen rahametkuja ja varojen väärinkäyttöä torjuva malli. Tätä tehtävää toteuttaa jo nyt esimerkiksi Euroopan petostentorjuntavirasto OLAF. Alkuperäisestä tavoitteesta on vaikea päästä kauemmas. Harva tuskin tämän tiedon myötä enää ihmettelee, miksi Puola ja Unkari eivät tätä edes vastusta”, Sarvamaa päättää.

Uutinen julkaistu Iltalehdessä 1.10. https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/7d69bb77-4bbb-4d49-9a59-0204c98ef47d

Ajankohtaista

Päivi Räsänen, sinä teet syntiä ja sinun pitää hävetä?, IL-blogi

18.6.2019

Päivi Räsänen, sinä kirjoitat homoseksuaalisuudesta näin: ”Miten kirkon oppiperusta, Raamattu, sopii yhteen aatteen kanssa, jossa häpeä ja synti nostetaan ylpeyden aiheeksi.”

Minäkin uskon Jumalaan kuten Sinä, Päivi. Minun testamentissani ei lue, että homous on syntiä. Siinä lukee, että me kaikki olemme syntyneet saman auringon alla. Siinä lukee, että meidän tulee kunnioittaa ja rakastaa lähimmäisiämme, eikä tuomita heitä.

Minulle on henkilökohtaisesti aivan sama kuta ketäkin rakastaa ja kenen kanssa elämänsä jakaa. Mutta se ei ole sama, toteutuuko ihmisten välinen tasa-arvo. Sen pitää toteutua sukupuolisesta suuntautumisesta huolimatta.

Sukupuolivähemmistöön kuuluvat ja heidän läheisensä kokevat jo nyt turhaa syntiä ja häpeää. Ei ole kristillistä lisätä sitä turhaa häpeän tunnetta väittämällä seksuaalista suuntautumista synniksi ja häpeäksi.

Oletko tietoinen siitä, että homoseksuaaleihin kohdistuva vihaliikehdintä on taas nousussa?

Venäjällä seksuaalivähemmistöjen oikeutta järjestäytymiseen tai sananvapauteen on rajoitettu.

Itäisessä Keski-Euroopassa oikeusvaltioperiaate huojuu jo EU:n alueella, eikä siellä seksuaalivähemmistöön kuuluva voi pitää oikeuttaan tasavertaiseen kohteluun mitenkään selvänä asiana. EU:n portilla kolkuttavassa Serbiassa hallitus ei kykene uudistamaan edes sukupuolien välisen tasa-arvon ohjelmaa, puhumattakaan samaa sukupuolta olevien parien perusoikeuksien turvaamisesta.

Meillä Suomessa on valitettavasti epämääräinen joukko ihmisiä, joiden mielestä homot eivät ole edes ihmisiä.

Voisimmeko keskittyä lähimmäisen rakkauteen, Päivi? Ja pitää huolen siitä, että poliittisesti vaikutusvaltainen henkilö ei anna muille esimerkkiä homouden ja synnin sotkemisessa toisiinsa.

Päinvastoin, meidän kaikkien Jumalan karitsojen täytyy yhdessä pitää huoli siitä, ettei mikään vähemmistöryhmä joudu enää kivityksen kohteeksi Euroopassa.

Julkaistu IL-blogissa 18.6.2019.

Ajankohtaista

Verkkouutiset: Petri Sarvamaa: Sanoinkuvaamaton rutistus

27.5.2019

Euroopan parlamentissa jatkava europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) kuvailee käytyä vaalikamppailua kovaksi. ”Eurooppalaiset ovat nyt huomanneet, ettei mikään ole itsestäänselvää”, Sarvamaa pohtii.

Lue uutinen ›

Ajankohtaista

EU-rahaa havittelevan on hyväksyttävä yhteiset arvot, Nykypäivä

24.5.2019

Vapaus, kansanvalta ja oikeusvaltioperiaate ovat EU:n ydinarvoja, joihin kaikki jäsenvaltiot ovat sitoutuneet unioniin liittyessään. Ne ovat kuitenkin tänä päivänä uhattuna useassa Euroopan maassa.

Unkarissa valtapuolue Fidesz on hivuttanut median epäsuorilla keinoilla äänitorvikseen. Puolan Laki ja oikeus -puolue on pyrkinyt korvaamaan tuomareita omilla tukijoillaan, ja Romaniassa sosialistihallitus yrittää muuttaa maan rikoslakia poliittisen eliitin korruption laillistamiseksi.

Demokratia ei siis ole itsestäänselvyys missään, vaan sen heikentyminen voi vaania missä vain. Siksi asiaan pitää puuttua kiireellisesti.

Oikeusvaltion ja demokratian murentuminen EU:n sisällä on osoittautunut vaikeaksi ongelmaksi ratkaista. EU:lla on olemassa työkalu sääntöjä rikkovien jäsenvaltioiden kurittamiseksi: Lissabonin sopimuksen 7 artikla. Sillä voidaan teoriassa viedä valtiolta äänioikeus jäsenmaiden muodostamassa neuvostossa. Käytännössä mekanismi ei kuitenkaan enää toimi, sillä kurinpitomenettelyiden aloittaminen vaatii muiden jäsenmaiden yksimielisyyttä. Oikeusvaltioperiaatetta murentava valtio löytää nykyään kaverin neuvostossa, jos tilanteeseen pyritään puuttumaan 7. artiklan nojalla.

Siksi tämän hetken kenties tärkein lakialoite EU:ssa on uusi budjettilaki, jolla voidaan suitsia säännönrikkojien toimia katkaisemalla niiltä EU-rahoitus. Toimin itse tässä lakiesityksessä EU-parlamentin pääneuvottelijana.

Käytännössä uusi laki mahdollistaisi sen, että komissio voi ehdottaa EU-maksujen vähentämistä tai keskeyttämistä jäsenmaalta, jonka todetaan rikkovan oikeusvaltioperiaatetta. Parlamentti ja neuvosto hyväksyvät sitten päätöksen käänteisellä määräenemmistöllä. Rahahanojen sulkemisella olisi tuntuva vaikutus maissa, joissa nojataan vahvasti EU-rahoitukseen. Jos EU:n tukieurot kelpaavat, pitää myös unionin arvot hyväksyä.

Olen pääneuvottelijana yhdessä espanjalaisen Eider Gardiazabalin kanssa neuvotellut ja ajanut parlamentissa läpi lakiesityksen, joka hyväksyttiin budjetti- ja talousarvion valvontavaliokunnissa viime joulukuussa ja parlamentin täysistunnossa tammikuussa. Meidän meppien puolelta asetuksen valmistelu on siis tehty.

Asian eteneminen on kuitenkin polkenut paikallaan neuvostossa, jonka nykyinen puheenjohtajamaa Romania ei ole halunnut viedä esitystä eteenpäin. Hyvä uutinen on kuitenkin se, että heinäkuussa puheenjohtajana aloittava Suomi on jo ilmoittanut tämän lain yhdeksi kautensa päätavoitteista. Jos minut valitaan jatkokaudelle, olemme ensi syksynä onnellisessa tilanteessa, sillä neuvottelupöydässä istuu toisella puolella pöytää Suomi edustamassa jäsenvaltioita, ja toisella puolella suomalainen meppi edustamassa parlamenttia.

Nyt on tärkeää saada tämä lakiesitys maaliin. EU tarvitsee jotain kättä pidempää, jolla puuttua niiden korruptoituneiden hallitusten toimintaan, jotka heikentävät oikeuslaitoksen itsenäisyyttä, pitävät lehdistöä otteessaan eivätkä salli kansalaisjärjestöjen toimia vapaasti. On täysin sietämätöntä, että annamme tiettyjen jäsenmaiden tehdä pesäeroa yhteisiin arvoihin samalla kun ne nauttivat miljardien eurojen EU-tuista. EU on arvoyhteisö, jonka on suojeltava kansalaistensa perusoikeuksia ja valvottava tiukasti yhteisten rahojensa käyttöä.

P.S. EU ei puuttuisi tällä asetuksella jäsenvaltioiden suvereniteettiin, niin kuin kuulee väitettävän. Jokainen jäsenvaltio voi vapaasti päättää oman tiensä. Myös sen, haluaako jatkaa yhteisten arvojen unionissa.

Julkaistu Nykypäivässä 24.5.2019

Ajankohtaista

Suomen EU-puheenjohtajuus osuu merkittävään käännekohtaan, IL-blogi

21.5.2019

Heinäkuussa alkaa kansainvälisessä politiikassa suomalaisittain merkittävä aika. Suomi nimittäin tarttuu Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajan nuijaan. Tämä tarkoittaa kokousten johtamista ja neuvoston edustamista komission ja parlamentin kanssa käytävissä neuvotteluissa. Käytännössä Suomi johtaa jäsenmaiden orkesteria ja varmistaa, että eurooppalaista politiikkaa viedään eteenpäin.

Vastuutehtävä on erityisen tärkeä nyt, sillä se osuu EU:n tulevaisuuden kannalta taitekohtaan. Euroopan parlamentti menee uusiksi toukokuussa järjestettävissä eurovaaleissa. Heinäkuussa alkaa korkeiden EU-virkojen nimitys ja marraskuussa aloittaa työnsä uusi komissio. Samaan aikaan neuvotellaan vuosien 2021-2027 rahoituskehyksestä ja yhteisestä maatalouspolitiikasta, aletaan toteuttamaan EU:n uutta strategista viisivuotisohjelmaa ja koitetaan saada Brexit-mylläkkä maaliin. Suomella on tässä puheenjohtajana oiva mahdollisuus kasvattaa poliittista painoarvoaan kiistojen ratkojana.

Kansainvälisellä kentällä on pelissä myös monia suomalaisten elämää suoraan muovaavia kysymyksiä, joihin voimme vaikuttaa EU:n päänä viemällä niitä eteenpäin:

Mikä on EU:n turvallisuusyhteistyön tulevaisuus ja sen vaikutukset Suomeen? Mitä tapahtuu Suomen vientiteollisuudelle, jos Brexit toteutuu ilman selviä sopimuksia? Mikä on Suomen rooli EU:n yhteisessä rajavalvonnassa? Miten meidän pitäisi suhtautua taloudelliseen yhteistyöhön Kiinan tai Venäjän kanssa?

Nyt muodostettavalla hallituksella toivoisi olevan kannat valmiina näihin edellä mainittuihin kysymyksiin, jotta voimme käyttää parhaalla mahdollisella tavalla hyödyksi puheenjohtajuuskauden tarjoaman vaikuttamisen paikan.

Yksi asia näyttäisi jo olevan varmaa: Suomi tulee johtamaan neuvotteluita oikeusvaltioperiaatteen kytkemisestä EU-rahoituksen ehdoksi. Kyseessä on uusi budjettilaki, jonka olen toisena pääneuvottelijana ajanut läpi Euroopan parlamentissa. Lain lopullista toteutumista on tähän asti jarruttanut EU:n neuvoston nykyinen puheenjohtajamaa Romania, joka ei ole halunnut avata neuvotteluita parlamentin ja komission kanssa. Suomi on onneksi jo ilmoittanut tämän yhdeksi kautensa päätavoitteista. Näin ollen ensi syksynä laista voi olla neuvottelemassa puheenjohtaja-Suomen lisäksi suomalainen meppi, jos minut valitaan uudelle kaudelle.

Suomen hetki EU-politiikan keskiössä tulee ratkaisevalla hetkellä. Euroopassa on tapahtumassa isoja rakenteellisia muutoksia. Niihin pitäisi löytää ratkaisuja, joissa EU ja jäsenvaltiot pelaavat yhteen, eivätkä toisiaan vastaan. Siksi puheenjohtajamaalla pitää myös olla selkeä ajatus siitä, millä strategialla peliin mennään. Suomella on tähän kaikki edellytykset.

Julkaistu IL-blogissa 21.5.2019