3.6.2023
Euroopan parlamentti äänesti torstaina äänin 442–144 tuesta päätöslauselmalle, joka painottaa Unkarin oikeusvaltio-ongelmia ja kyseenalaistaa valtion edellytykset toimia Euroopan parlamentin puheenjohtajamaana ensi kesästä eteenpäin.
Pääneuvottelijana toiminut EPP:n Petri Sarvamaa kertoo, että päätöslauselma on tärkeä, koska se tuo esiin ensimmäistä kertaa kysymyksen siitä, voiko Unkari toimia Euroopan parlamentin puheenjohtajavaltiona.
Sarvamaa korostaa, että Unkarilla on mahdollisuus korjata oikeusvaltio-ongelmansa ja varmistaa, että EU-budjettia käytetään asianmukaisesti.
”On nähty, että Unkari jarruttaa lähes kaikkia Venäjä-vastaisia pakotteita ja hankaloittaa niiden käsittelyä. Lisäksi Unkari on rikkonut sisäisessä politiikassaan Euroopan unionin perussopimukseen kirjattuja perusarvoja.”
Samaan aikaan päätöslauselma muistuttaa komissiota siitä, että lipsuminen Unkarille asetetuissa tavoitteissa oikeusvaltioperiaatteen rikkomisen lopettamiseksi EU-budjetin suojaamiseksi ei ole suotavaa.
Sarvamaan mukaan olisi juridisesti mahdollista muokata puheenjohtajamaiden järjestystä, mikä estäisi Unkarin pääsyn puheenjohtajan paikalle ainakin heti ensi vuonna.
Europarlamentaarikon mukaan tällaisessa tilanteessa ei ole aiemmin oltu, jossa puheenjohtajuus evättäisiin johtuen sen erimielisyyksistä peruskysymyksissä.
Jotta Unkarista voitaisiin saada sovitusti puheenjohtajamaa, pitäisi Sarvamaan mukaan tapahtua aitoja muutoksia oikeusvaltiotilanteessa.
Unkari on Sarvamaan mukaan vaikeuttanut esimerkiksi ulkomaisten yhtiöiden toimintaa omalla maaperällään monella tavalla. Sarvamaa kertoo, että Euroopan parlamentti on todennut, että Unkari ei ole enää toimiva demokratia.
Esimerkiksi valtion parlamentille normaalisti esiteltyyn valtionbudjettiin tehtiin 95 muutosta pääministeriasetuksella, ilman parlamentin hyväksyntää.
”Koko budjetti muutettiin sataprosenttisesti ihan toiseksi. Se oli traaginen farssi.”
”Tilanne on siinäkin mielessä vaikea, että eurovaalit järjestetään ensi vuoden kesäkuun yhdeksäs päivä. Uusi parlamentti järjestyy siis heinäkuun ensimmäisenä päivänä, jolloin Unkarin olisi määrä aloittaa puheenjohtajana.”
”Vanha komissio istuu ikään kuin toimitusministeriönä vielä heinäkuussa. Emme tiedä vielä vaalien tulosta, mutta kun ajatellaan EU:n lainsäädäntökonetta, on vaara, että se piiputtaa pahasti vuoden toisen puolikkaan.”
Unkarin lisäksi pakkaa sotkee Sarvamaan mukaan Puola. Viime päivinä Puolassa on hyväksytty laki, joka antaa periaatteessa rajattomat oikeudet estää vaalien tulosta toteutumasta, Sarvamaa kertoo.
”Puolassa on luotu komissio, jonka tavoitteena on seurata Venäjän propagandan soluttautumista Puolassa, mutta komissiolla on valtavat oikeudet estää vaalien voittajaa muodostamasta hallitusta.”
Niin kauan kun Puola ja Unkari tukevat toisiaan oikeusvaltiokysymyksissä, on EU melko hampaaton, Sarvamaa arvioi. Esimerkiksi EU:n perussopimuksen seitsemättä artiklaa ei voida käyttää jos yksikin jäsenvaltio vastustaa sen käyttöönottoa.
Perussopimuksen seitsemäs artikla mahdollistaisi muun muassa äänioikeuden viemisen jäsenvaltiolta.
Haastattelu on julkaistu Uudessa Suomessa 2.6.2023
20.5.2023
Unkarin avustuksia pidetään jäissä siihen saakka, kunnes maa korjaa oikeusvaltio-ongelmansa. Kokoomuksen Petri Sarvamaan mukaan tätä joudutaan vielä odottamaan.
Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok) vieraili Unkarissa kolmen päivän tarkastuskäynnillä yhdessä EU-parlamentin talousarvion valvontavaliokunnan kanssa. Valvontavaliokunta keskittyi käynnillään Unkarilta oikeusvaltiorikkomusten vuoksi jäädytettyihin varoihin liittyviin kysymyksiin.
Sarvamaa katsoo tiedotteessaan, ettei jäädytettynä olevia EU-miljardeja voi antaa vielä Unkarille.
”Unkarilla on vielä tie kuljettavana. Työ oikeusvaltio-ongelmien korjaamiseksi on vasta alkutekijöissä”, Sarvamaa sanoo.
Mikäli rahat maksettaisiin Unkarille, ne saattaisivat Sarvamaan mukaan valua valtaeliitin ja sen lähellä olevien yritysryppäiden haltuun.
”Esimerkiksi julkisiin hankintoihin liittyvät epäselvyydet ovat edelleen läsnä. Kansalaisjärjestöt ja liike-elämän edustajat varoittivat meitä siitä, kuinka julkisissa hankinnoissa suositaan edelleen sellaisia yrityksiä, jotka ovat nykyiselle hallitukselle myötämielisiä tai sidoksissa siihen”, Sarvamaa muistuttaa.
EU on jäädyttänyt Unkarilta avustuksia yhteensä noin 22 miljardin euron edestä. Komissio vaatii maalta 17 toimenpidettä koheesiorahaston varojen vapauttamiseksi. Lisäksi vaaditaan kymmentä, pääasiassa oikeuslaitoksen toimintaan liittyvää muutosta, mikäli maa haluaa elpymispaketin rahat käyttöönsä.
Sarvamaan mielestä oikeusvaltion tilan kohentaminen ja EU-varojen väärinkäytösten estäminen eivät ole Unkarin listalla korkealla. Hän ei usko, että maalla olisi puolueeton ja riippumaton tarkastuselin valvomassa julkisen rahan käyttöä.
Kun unkarilaisilta valtiontalouden tarkastajilta on kysytty esiin tulleista väärinkäytösepäilystä, he ovat väittäneet, ettei asia ole ollut heidän tiedossaan.
”Tämä on kiusallista, sillä samaan aikaan EU:n tilintarkastustuomioistuimen, petostentorjuntaviraston sekä komission riippumattomat selvitykset sanovat päinvastoin”, Sarvamaa lataa.
Artikkeli on julkaistu Uudessa Suomessa 19.5.2023.
21.10.2022
Viisi vuotta sitten Maltalla hyökättiin demokratian ydintä vastaan. Toimittaja Daphne Caruana Galizia oli juuri lähettänyt blogipostauksensa olohuoneestaan, ottanut avaimet pöydältä ja lähtenyt autoonsa. Muutaman metrin ajettuaan räjähdys repi maiseman ja ääniaalto kantautui läpi alueen. Tutkiva toimittaja oli murhattu. Hänen maineensa jäi eloon.
Daphne Caruana Galizian viimeinen blogi ei ollut hänen viimeinen sanansa. Hänen paljastustensa vuoksi Maltan sosialistihallituksen pääministeri ja kaksi ministeriä joutui eroamaan. Tekstit osoittivat, kuinka tuon hallituksen aikana Maltalle oli kehittynyt rakenteellinen oikeusvaltio-ongelma.
Ongelma on yhä olemassa, sillä Caruana Galizian omaiset ja ystävät ovat odottaneet viisi vuotta murhan selvittämistä. Oikeudenkäyntejä on viivytetty ja pyritty viemään sivuraiteille lukuisia kertoja.
Viiden vuoden jälkeen emme ole yhtään viisaampia tutkinnasta, joka kohdistuu maltalaisten poliitikkojen osallisuudesta murhaan. Ei ole tiedossa edes se, onko esimerkiksi Maltan poliisi takavarikoinut tietokoneen ja matkapuhelimen maltalaiselta apulaispoliisipäälliköltä, joka väitetysti välitti tietoja murhasta mahdolliselle murhaajalle.
Hiljaisuus on korviahuumaavaa myös Euroopan parlamentin sosialistien keskuudessa, jotka ovat antaneet poliittista tukea Maltan sosialistihallitukselle.
Vuosien varrella Daphne Caruana Galizia toi esiin valtaisasti todisteita Maltan aiemman sosialistipääministeri Joseph Muscatin, hänen kabinettipäällikkönsä Keith Schembrin ja ministeri Konrad Mizzin korruptiosta. Tästä huolimatta ketään näistä ei ole saatettu syytteeseen, vaan he saavat jatkaa poliittista toimintaansa.
Yli vuosi sitten riippumaton tutkinta Maltalla löysi todisteita siitä, että Maltan valtio oli itse vastuussa toimittajan murhasta. Se, että valtio olisi vastuussa riippumattoman toimittajan murhasta, rikkoisi vakavasti oikeusvaltioperiaatetta. Tämä periaate taas kuuluu olennaisesti Euroopan unionista tehdyn sopimuksen artikla kahden mukaisiin yhteisiin arvoihimme.
Puhumattakaan, että olisi osoittanut minkäänlaista vastuuta murhasta, Maltan valtio ei ole tehnyt ainuttakaan merkityksellistä elettä pannakseen toimeen sen saamien suositusten mukaista tutkintaa. Me emme voi katsoa toisaalle, kyse on Euroopan unionin jäsenmaasta.
On myös kysyttävä, ovatko Euroopan parlamentin sosialistit, joihin Suomen sosialidemokraatitkin kuuluvat, tyytyväisiä oman maltalaisen jäsenpuolueensa toimintaan. Viimeksi, kun sosialistiryhmän puheenjohtaja Iratxe Gárcia Pérez vieraili Maltalla, hän vältti mainitsemasta Daphne Caruana Galiziaa seisoessaan maan sosialistipääministerin vieressä. Entä milloin komission varapuheenjohtaja Frans Timmermans, sosialisti hänkin, on puhunut asiasta?
EPP-ryhmä vaatii ja etsii johdonmukaisesti oikeutta Daphne Caruana Galizialle ja haluaa kertakaikkisesti lopettaa murhaajien rangaistusten välttelyn Maltalla.
MANFRED WEBER
MEP, EPP-ryhmän puheenjohtaja
PETRI SARVAMAA (KOK)
MEP, oikeusvaltioperiaatetta koskevan budjettilainsäädännön esittelijä
Mielipidekirjoitus on julkaistu Turun Sanomissa 21.10.2022.
27.5.2020
Kokoomuksen europarlamentaarikot Sirpa Pietikäinen, Petri Sarvamaa ja Henna Virkkunen pitävät komission tuoretta elvytyspakettia ja esitystä EU:n 750 miljardin euron elvytysvälineeksi tervetulleena avauksena maanosan nostamiseksi sen kohtaamasta talouskriisistä. He kiittävät komissiota siitä, että se on huomioinut esityksessään oikeusvaltioperiaatteen sekä painottanut tulevaisuusinvestointeja, kuten parlamentti on edellyttänyt.
Mepit asettavat rahastolle kolme ehtoa. Sen on oltava Euroopan parlamentin ja neuvoston yhteisessä päätäntävallassa, jotta varojen käytön demokraattinen valvonta ja oikea käyttö voidaan varmistaa. Rahoitus tulisi myöntää pääasiassa lainana, ei suorien tulonsiirtojen kaltaisina avustuksina. Lisäksi rahoitusta on sidottava kilpailukyvyn parantamiseen uudistamalla talouden ja yhteiskunnan rakenteita kohti hiilineutraalia ja ympäristöllisesti kestävää taloutta
Petri Sarvamaa korostaa, että suorien tulonsiirtojen ja tukirahojen sijaan jäsenmaille tulisi tarjota pitkän maturiteetin lainaa. Rahaston tulee olla komission ja Euroopan parlamentin budjettivalvonnan alainen. Siksi SEUT artiklan 122 sijaan rahasto pitäisi perustaa artikla 175:n kaltaisille ratkaisuille, joissa jäsenmailla ja parlamentilla on yhtäläinen päätösvalta. Muuten rahasto jää käytännössä jäsenmaiden väliseksi sopimukseksi.
”Miljardien elvytysrahasta päätettäessä on välttämätöntä, että se tehdään EU:n yhteisen päätösvallan alla unionin perussopimusten mukaisesti. Parlamentin budjettivalvonnan alaisuudessa varojen oikeasta käytöstä voidaan varmistua. Oleellista on myös ymmärtää, että kyseessä ei saisi olla ilmainen tulonsiirto, vaan ehdollinen laina”, Sarvamaa sanoo.
Lue koko tiedote täältä >
15.4.2020
The recent actions of Viktor Orbán’s government in Hungary are a flagrant attack on the cornerstones of the rule of law and the values of the Union. Last week, the government overrode the objections of the opposition and civil society, granting the Prime Minister indefinite powers to rule by decree. This law has also mandated draconian prison sentences for spreading ‘misinformation’ which could be used to stifle independent journalism.
We urge the European Commission and the European Council to:
Read the whole letter from here >
Respectfully,
| Transparency International EU
Transparency International Hungary Access Info Africa Solidarity Centre Ireland Alliance4Europe AMARC Europe: World Association of Community Radio Broadcasters ARTICLE 19 Association of European Journalists Campaign for Freedom of Information Scotland Citizens Network Watchdog Poland Civil Society Europe Corporate Europe Observatory Danes je nov dan / Today is a new day The Daphne Caruana Galizia Foundation Defend Democracy Democracy International EU DisinfoLab European Centre for Press and Media Freedom European Federation of Journalists European Humanist Federation EuropeanMay European Movement International European Youth Forum Staffan Dahllöf (Freelance reporter) Antonis Ventouris (Freelance) Freemuse Free Press Unlimited Fundacja Miasto Obywatelskie Lubartów Funky Citizens Global Forum for Media Development Gong The Good Lobby Human Rights Watch Hungarian Civil Liberties Union Hungarian Europe Society Hungarian Helsinki Committee International Lesbian, Gay, Bisexual, Trans and Intersex Association, Europe International Press Institute JEF Europe (Young European Federalists) Lawyers for Human Rights Vigjilenca Abazi (of Maastricht University) Mertek Media Monitor Netherlands Helsinki Committee Open Society European Policy Institute Osservatorio Balcani e Caucaso Transeuropa The Oslo Center Professor Laurent Pech (of Middlesex University) Poets, Essayists and Novelists International Reporters Without Borders Solidar and Solidar Foundation Unhack Democracy Vouliwatch WeMove Europe
|
Daniel Freund MEP, Co-Chair, Anti-Corruption Intergroup
Petri Sarvamaa MEP, Bureau Member, Anti-Corruption Intergroup Lara Wolters MEP, Bureau Member, Anti-Corruption Intergroup Ramona Strugariu MEP, Bureau Member, Anti-Corruption Intergroup Stelios Kouloglou MEP, Bureau Member, Anti-Corruption Intergroup Abir Al-Sahlani MEP Anna Donath MEP Benoît Biteau MEP Brando Benifei MEP Caroline Roose MEP Claude Gruffat MEP Damien Carême MEP David Cormand MEP Dimitrios Papadimoulis MEP François Alfonsi MEP Gwendoline Delbos-Corfield MEP Karen Melchior MEP Karima Delli MEP Marie Toussaint MEP Michèle Rivasi MEP Mounir Satouri MEP Pascal Durand MEP Reinhard Bütikofer MEP Rosa D’Amato MEP Sabrina Pignedoli MEP Salima Yenbou MEP Sándor Rónai MEP Saskia Bricmont MEP Tineke Strik MEP Yannick Jadot MEP |
31.3.2020
Voit ladata vetoomuksen täältä >
31.03.2020
Lähetetty Euroopan unionin neuvostolle ja komissiolle,
Vedoten komission puheenjohtajaan Ursula von der Leyeniin,
Koronaviruspandemia vaatii kiireellisiä ja kunnianhimoisia toimia ihmishenkien pelastamiseksi ja talouden suojelemiseksi. Myös demokratiaa on puolustettava koronapandemian aikana vallankaappausyrityksiltä. Kaikkien hallituksien poikkeustoimenpiteiden tulee kunnioittaa demokraattisia menettelyjä, avoimuutta ja oikeusvaltioperiaatetta. Erityisesti silloin, kun perusvapauksia rajataan merkittävästi, sen tulee tapahtua laajimmalla mahdollisella demokraattisella enemmistöllä eikä vastoin oppositiota.
Valitettavasti osalla EU:n jäsenmaiden hallitusten toimilla ei ole mitään tekemistä viruksen vastaisen taistelun kanssa. Toimien kohteina ovat hallituksen kriitikot, oppositio tai ilmaisunvapaus. Populistihallitukset Euroopassa käyttävät koronavirusta hämäyksenä ja runnovat lakeja ja asetuksia, jotka estävät demokraattisesti valittujen parlamenttien toiminnan. Tämä hiljentää opposition ja kumoaa lehdistönvapauden kaltaisia perustavanlaatuisia vapaan yhteiskunnan periaatteita. On olemassa vakava vaara, että liberaalit demokratiat muutetaan poikkeustilapäätöksillä autoritäärisiksi järjestelmiksi Euroopan unionin sisällä.
Euroopan tulee pysäyttää tämä nyt. Komission on kyennyt aikaisemmin estämään muun muassa Puolaa hiljentämästä tuomioistuimia ja Romaniaa laillistamasta korruptiota. Tuomme huomioon seuravia uhkia demokratialle ja oikeusvaltiolle Euroopan unionissa:
Kansalaisjärjestöaktivistit ovat kritisoineet edellä mainittuja toimia voimakkaasti, sillä ne johtaisivat autoritäärisiin poliittisiin järjestelmiin. Etenkin Unkarissa Orbán on hyvin lähellä valtion muuttamista diktatuuriksi.
Näiden tapahtumien valossa vaadimme, että:
Ensimmäiset allekirjoittajat:
Petri Sarvamaa, MEP, kokoomus, Suomi
Heidi Hautala, MEP, vihreät, Suomi
Daniel Freund, MEP, vihreät, Saksa
Lara Wolters, MEP, sosiaalidemokraatit, Alankomaat
Guy Verhofstadt, MEP, liberaalit, Belgia
Ramona Strugariu, MEP, liberaalit, Romania
Mikuláš Peksa, MEP, piraatit, Tšekki
Terry Reintke, MEP, vihreät, Saksa
Sergey Lagodinsky, MEP, vihreät, Saksa
Franziska Brantner, MP, vihreät, Saksa
Margarida da Silva, Corporate Europe Observatory
Alberto Alemanno, Jean Monnet Professor, HEC Paris
Helen Darbishire, Access Info Europe
Jamila Schäfer, Varapuoluejohtaja Saksan vihreät
Tiemo Wölken, MEP, sosiaalidemokraatit, Saksa
Domenèc Ruiz Devesa, MEP, sosiaalidemokraatit, Espanja
Fabio Massimo Castaldo, MEP, 5 Stelle, Italia
Niklas Nienass, MEP, vihreät, Saksa
Patrick Breyer, piraatit, Saksa
25.2.2020
Europarlamentaarikko Petri Sarvamaalla täyttyy tänä keväänä kahdeksan vuotta meppinä. Hän kuuluu Euroopan kansanpuolueen ryhmään EPP:hen yhdessä toisten kokoomuslaisten eli Sirpa Pietikäisen ja Henna Virkkusen kanssa. Sarvamaan tausta on sillä tavalla erilainen, että hänen isänsä syntyi Pietarissa.
Lue koko juttu täältä >
Julkaistu Karjalan Heimossa 24.2.2020.
17.2.2020
Hyvä ystävä,
Euroopassa on palattu peruskysymyksien äärelle Britannian EU-lähdön myötä. Mitä EU-jäsenyys meille merkitsee 2020-luvulla? Käytämmekö yhteisiä varoja enää maatalouden tukemiseen? Miten käy Suomen metsätaloudelle ympäristöpainostuksen alla? Viime aikoina minulle on tullut selväksi, että mitään ei tule antaa annettuna. Siksi olen täällä teidän edustajana. Tehtäväni on näyttää, mihin yhtä meppiä tarvitaan, mihin Kokoomusta tarvitaan, ja mihin koko keskustaoikeistolaista EPP-ryhmää Brysselissä tarvitaan.
Toivottavasti saat tästä uutiskirjeestä selkeän kuvan siitä, missä mennään.
Terveisin,
Petri Sarvamaa
Ajankohtaiskatsaus Euroopan politiikkaan
Voit katsoa uusimman videotervehdykseni täältä >
Kerron tiivistettynä:
Briteille näkemiin, ei tervemenoa
Äänestin, ja vieläpä lauloin pyytämättä ja yllättäen, briteille näkemiin Euroopan unionista. Yhteisenä meppien tempauksena lauloimme skottilaista Auld Lang Syneä, joka osuvasti alkaa kysymyksellä: ”Onko oikein, että vanhat ajat unohdetaan?” Koen, että Brexit jää virheeksi historiankirjoihin. Vahvistimme 29.1.2020 Euroopan parlamentissa Britannian lähdön äänin 621 puolesta, 49 vastaan. Siirtymäkauden kaaos saatiin vältettyä erosopimuksella. Jäsenvaltioiden demokratiaa ja oikeutta päättä itse jäsenyydestään kunnioitetaan.
Britannian ja Euroopan unionin välisessä suhteessa ollaan nyt siirtymäkauden limbossa. Arki molemmin puolin Englannin kanaalia pysyy kansalaisille ennallaan. Vuoden 2020 loppuun asti noudatetaan EU-sääntöjä kansainvälisessä kaupassa, ihmisten vapaassa liikkumisessa ja kansalaisten oikeuksissa.
Todellisuus lävähtää briteille märkänä rättinä naamalle, jos vajaassa vuodessa ei ehditäkään neuvotella kaikkea EU:n ja YK:n tulevasta suhteesta. Vaikka Brexit toteutui, kukaan ei vieläkään varmuudella tiedä, tuleeko esimerkiksi suomalaisille yrityksille tulleja.
Britit olivat innokkaita ajamaan vapaakauppaa, sääntelyn purkua ja budjettikuria Euroopan unionissa. Tätä politiikkaa tulee itselleni ikävä.
Suomalaiset ovat yhä etuoikeutettuja EU-jäseniä, ja siitä kannattaa olla ylpeä. Tapasin Alexander Stubbin vuoden alussa ennen Euroopan investointipankin varapääjohtajan pestin loppua. Alexia lainaten: ”Hymyile, olet EU:ssa.”
Uutisia Strasbourgin tammi- ja helmikuun täysistunnoista
Hyväksyimme tammikuussa yhteisen erityisjärjestelyn pienyrityksille arvonlisäveron osalta. Muutoksen arvioidaan vähentävän pienten yrityksien byrokratiasta johtuvia kustannuksia yhteensä noin 12 miljardin euron edestä joka vuosi.
Parlamentti äänesti älypuhelimien latureihin luotavan yhteisen standardin puolesta. Jatkossa kuluttajien elämä on helpompaa: sama laturipää sopisi kaikkiin puhelimiin. Lisäksi elektroniikkajätteen arvioidaan vähenevän, kun ei alvariinsa tarvitse ostaa uusia latausjohtoja.
Eurokriittisiä ryhmiä lukuun ottamatta, parlamentti vaati julkilausumassaan yksituumaisesti Puolalta ja Unkarilta oikeusvaltion kunnioittamista. Tämä antaa selkeän viestin jäsenvaltioille, että EU:n veronmaksajien rahoja ei makseta korruptoituneille hallituksille ja että demokratiaa ylläpidetään kaikille eurooppalaisille.
Äänestimme parlamentin julkilausuman puolesta, jossa vaaditaan EU:lta vahvaa strategiaa tyttöjen sukuelinten silpomisen lopettamiseksi kaikkialla maailmassa. Mielestäni tämän käytännön lopettamisen tulisi olla EU:n kolmansille maille antaman kehitysavun ehto.
Hyväksyimme Euroopan vihreän kehityksen ohjelma (Green Deal). Ohjelman tarkoituksena on ohjata 1000 miljardia euroa seuraavan 10 vuoden aikana EU:n muuttamiseksi hiilineutraaliksi.
EPP-ryhmä onnistui hylkäämään muiden puolueryhmittymien äärikireät muutosesitykset. Lisäksi saimme ujutettua mukaan vaatimuksen arvioida päätösten vaikutukset taloudelle
Hylkäsimme myös Vihreiden euroryhmän esitykset, jotka leimasivat Euroopan yhteisen maatalouspolitiikan (CAP), ja sitä kautta maanviljelijät Suomessa asti, ilmastonmuutoksen syntipukiksi.
Suomen metsämeppinä näkee metsän puilta
Suurin osa työajastani on kulunut pääneuvottelijana EU:n metsästrategian parissa. Tavoitteenani on tuoda Euroopan parlamentille tasapuolinen esitys, joka ei ota ainoastaan ympäristönsuojelua huomioon. Metsillä on myös suuri merkitys kaikille pienille kaupungeille ja kylille, joiden elämä riippuu metsistä. Oli kyseessä sitten metsänomistaja, biomassaa tuottava suuryritys tai toiminimen perustanut metsuri, olen täällä varmistamassa, että myös taloudellinen näkökulma on metsästrategiassa mukana.
Suomalaiset ovat aina osanneet vastuullisen metsänhoidon. Keski- ja Länsi-Euroopassa ei kovin hyvin edes ymmärretä, mitä metsienhoito parhaimmillaan on. Olen Brysselissä tuonut esiin näille komission kosmopoliiteille, että kysymys ei ole joko–tai-vaihtoehdosta. Kestävä metsänhoito ei hakkaa kaikkia puita heti pois, tai jätä niitä lahoamaan ikuisiksi ajoiksi.
Hyvin hoidettu talousmetsä on tehokas hiilinielu, joka kerää hiilidioksidia ilmastosta, tuottaa puuta myytäväksi ja ylläpitää syrjäseutujen elinoloja.
Vierasryhmät: Kansanedustaja Janne Heikkisen tiimi ja Rellun Eurooppa-linjan abit
Minulla oli ilo ottaa vastaan vastavalitun Kokoomuksen kansanedustajan Janne Heikkisen porukka vastaan Euroopan parlamentilla. Mukana oli muun muassa kempeleläisiä, oululaisia, espoolaisia, yrittäjiä ja opiskelijoita. Puhuimme Suomen metsistä, Rail Baltica -ratahankkeesta ja EU-rahojen vastuullisesta käytöstä. Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo sattui olemaan parlamentilla, ja saimme kuulla poliittisen tilannekatsauksen kotimaan asioihin. Vierasryhmä pääsi myös ensimmäisten vieraiden joukossa käymään Naton uudella päämajalla, vaikka Suomi ei olekaan vielä puolustusliiton jäsen.
Terveisiä myös Tampereelle! Olin otettu, kun Tampereen lyseon lukion (Rellun) Eurooppa-linjan abit pyysivät minua isännöimään perinteisen opintomatkansa EU:n ytimeen. Opiskelijat esittivät fiksuja kysymyksiä esimerkiksi EU:n tulevaisuudesta ja toimielintien välisistä valtasuhteista. Toimistossani työharjoittelun aloittanut Samir Pietarinen on Rellun alumni, ja sai siten hyvän tilaisuuden kertoa lukionsa opiskelijoille, millaista EU:ssa työskentely on.
Jos lusikalla antaa, ei voi kauhalla vaatia, Maaseudun Tulevaisuus
Rakkaalla lapsella on monta nimeä: EU:n budjetti vuosille 2021–2027, monivuotinen rahoituskehys, MFF. Kyseessä on kokonaisuus, joka määrittää Euroopan unionin budjettipainotukset vuosille 2021–2027 ja joka vaikuttaa tavalla tai toisella jokaisen EU-kansalaisen elämään.
Yle: Sarvamaa politiikkaradiossa – Euroopan vihreä sopimus
EU-komission esittelemä Green Deal ulottuu jokaiselle yhteiskunnan sektorille läpi Euroopan: teollisuuteen, ruoantuotantoon, energiasektorille, liikenteeseen, koulutukseen, rakentamiseen.
Tavoitteena on Euroopan laajuinen ilmastolaki, joka tekisi Euroopasta maailman ensimmäisen hiilineutraalin maanosan.
29.1.2020
Petri Sarvamaa is an MEP for Finland’s National Coalition Party, part of the European People’s Party and the Budgetary Control Committee rapporteur for the rule of law mechanism.
Most of us agree that the European project is based on the principle of rule of law. We recognize that it is a prerequisite for democracy, stability and prosperity, and we know that, if we don’t defend it, the EU loses its credibility.
And yet for years we have watched as Hungarian Prime Minister Viktor Orbán has dismantled his country’s democracy and jeopardized European values from within the safety of the center-right European People’s Party (EPP), the largest group in the European Parliament.
His behavior has caused a rift in the group, which decided nearly a year ago to suspend his Fidesz party even while allowing its MEPs to remain part of the EPP in the Parliament. The party remains suspended, even as a three-man committee concluded its study on the situation in Hungary.
This limbo must end. Fidesz has become a corrupt, nationalistic, populist party under the control of a strongman. We can no longer stand behind them in good conscience and have to move quickly to kick them out.
Rather than revamping his agenda according to EPP values, Orbán has moved even further away from the group and shown no remorse.
To be sure, it will not be an easy decision. Many had hoped the party would change course and return to the fold. Indeed, Orbán was given plenty of opportunities to do so.
Instead, the route the Hungarian prime minister has chosen leaves the EPP no choice. Rather than revamping his agenda according to EPP values, he has moved even further away from the group and shown no remorse. If Fidesz were to remain a member of the EPP, we would be legitimizing Orbán’s dismantling of Hungarian democracy.
The prime minister and his party have devastated liberal democracy in Hungary over the last decade. His government has successfully destroyed the independence of the judiciary and changed electoral laws to their favor. It has dismantled the country’s independent media, by bringing TV stations and newspapers under the control of Orbán’s allies.
The Hungarian leader has used EU taxpayers’ money to consolidate his increasingly authoritarian regime, using agricultural subsidies as a patronage system that enriches his friends and family, protects his political interests and punishes his rivals. His nation-wide billboard campaign last year attacking George Soros and former European Commission President, and EPP colleague, Jean-Claude Juncker adds insult to injury.
For some time now, a number of EPP leaders have emphasized that those who do not believe in our common values and ideas for the future of Europe should not belong to the group. Last year, for example, the EPP group voted with a vast majority in favor of a new rule of law mechanism that would tie the distribution of EU funds to adherence to the rule of law.
It is high time to live up to these words. Under Orbán’s leadership, Fidesz has drifted too far from the core of what the EPP stands for.
Even as the EPP meets for its next political assembly, Orbán is expected to be sharing a stage in Italy with far-right figures like Matteo Salvini and Marion Maréchal. He has also praised U.S. President Donald Trump and British Prime Minister Boris Johnson for their policies.
At the end of the day, this is not about Hungary, Orbán or Fidesz. Taking a clear stance that we won’t stand for someone running roughshod over our values sends an important message to the rest of Europe too. There are plenty of MEPs in other political groups — whether on the left or the right — who undermine core EU values.
The EPP must realize that a shared commitment to democracy and the rule of law is far more important than concerns over how votes will be divided between political groups if a member leaves the group.
We can’t have it both ways. We can’t keep Fidesz as a member of the group and also lecture others about the importance of European values. If we want to be on the right side of history, we can no longer afford to compromise with an increasingly authoritarian strongman.
Published in Politico, 29th of January 2020.
24.1.2020
Oikeusvaltioperiaatteen kunnioitus on edellytys EU:n perusarvojen toteutumiselle. Viime vuosina kehitys on ollut heikentyvää erityisesti Unkarissa ja Puolassa, mutta myös Romaniassa ja Maltalla. Sananvapautta ja demokratiaa on kavennettu ja oikeuslaitoksen riippumattomuutta heikennetty vuosi toisensa perään. EU ja sen jäsenmaat ovat heränneet tähän kehitykseen, mutta suuret laivat kääntyvät hitaasti.
On tärkeää huomata, että nämä maat ovat hakeneet mukaan unioniin vapaaehtoisesti. Jos EU:sta ja sen sisämarkkinoista haluaa hyötyä taloudellisesti, yhteisiä sääntöjä on noudatettava. Jäsenmaat sitoutuvat liittyessään noudattamaan EU:n perussopimuksia ja siihen liittyviä lakeja. Jos viikkorahaa maksetaan nurmikon leikkaamisesta, ei viikkorahan voi olettaa jatkuvan, mikäli nurmikko jätetään rehottamaan.
Kehityssuunnan syitä voidaan etsiä historiasta. Neuvostoliiton romahduksen jälkeistä maailmantilaa pidettiin läntisten arvojen lopullisena riemuvoittona. Rautaesiripun takaiset maat kiirehtivät joukolla mukaan läntisiin rakenteisiin, kuten Natoon ja lopulta Euroopan unioniin. Entinen sosialistileiri omaksui markkinatalouden nopeasti niin kutsutun shokkiterapian myötä. Vapaat markkinat olivat keskeinen edellytys EU-jäsenyydelle.
Liian vähälle huomiolle jäi demokratian aito juurtuminen. Maat, jotka satojen vuosien kuluessa olivat liikkuneet monarkioiden, maaorjuuden ja kommunismin vaiheiden kautta uudestaan itsenäisiksi eivät muutu demokratioiksi yhdessä yössä, vaikka valtion nimi vaihtuikin kansantasavallasta tasavallaksi.
Unkarissa Victor Orbánin Fidesz-puolue voitti vuoden 2010 vaaleissa tarpeeksi suuren enemmistön parlamenttiin muuttaakseen perustuslakia. Suhteellisesta vaalitavasta siirryttiin järjestelmään, jossa parlamenttiin sai 2/3 enemmistön alle puolilla äänistä. Enemmistön turvin oikeuskäytäntöjä lähdettiin muuttamaan, vaalikampanjointia rajoitettiin ja median vapautta kavennettiin. Samankaltainen kehityssuunta on alkanut Puolassa oikeuslaitoksen osalta.
Tuorein keinoista padota oikeusvaltion rapautumista on oikeusvaltion kunnioittamisen kytkentä EU:n budjettiin, josta neuvotellaan tällä hetkellä jäsenmaiden muodostamassa neuvostossa osana monivuotista rahoituskehystä (MFF). Vuoden 2018 toukokuussa Junckerin komissio antoi esityksen monivuotisesta rahoituskehyksestä vuosille 2021–2027. Esitykseen liittyi mekanismi EU:n talousarvion suojaamiseksi taloudellisilta riskeiltä, jotka kytkeytyvät oikeusvaltioperiaatteeseen liittyviin yleisiin puutteisiin jäsenvaltioissa. Yleisinä puutteina pidetään esimerkiksi tuomioistuinlaitoksen riippumattomuuden vaarantamista.
Aiemmin unioni on pyrkinyt käyttämään myös muita sanktioita sääntöjä rikkoville jäsenmaille. Vaikutus on ollut maltillisempi. Perussopimuksen artikla 7.2 pohjalta aloitetun prosessin myötä EU:n arvoja jatkuvasti ja vakavasti loukanneelta jäsenmaalta voidaan evätä äänioikeus. Tämä kuitenkin edellyttää yksimielisyyttä jäsenmailta, mikä on lopulta johtanut siihen, että prosessin kohteina olleet Unkari ja Puola saavat aina viime kädessä tukea toisiltaan. Tämä taas vesittää koko mekanismin tarkoituksen jo ennen aikojaan.
Komission uusi esitys ottaa järeämmät keinot käyttöön ja koskee äänioikeuden sijaan EU:n talousarviota, sillä perusarvojen kunnioittaminen on moitteettoman varainhoidon ja EU:n rahoituksen tuloksellisuuden keskeinen ennakkoedellytys. Mekanismin hyväksyntä antaisi komissiolle käyttöönsä välineitä, joiden avulla unioni voisi keskeyttää, vähentää tai rajoittaa mahdollisuuksia saada EU:n rahoitusta sen mukaan, minkä tyyppisiä ja miten vakavia ja laajoja oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen kohdistuvat yleiset puutteet ovat.
EU:n jäsenvaltiot kuluttavat ja hallinnoivat isoa osaa unionin budjetista, mutta laillisuudesta ja oikeuslaitoksen riippumattomuudesta piittamattomien hallitusten rahankäyttöön ei yksinkertaisesti voida aina luottaa.
Jäsenmaalla olisi oikeus esittää korjaavia toimenpiteitä komissiolle. Mikäli ne eivät olisi riittäviä, päätös esimerkiksi tiettyjen maksujen keskeyttämisestä tehtäisiin neuvostossa jäsenmaiden käänteisellä määräenemmistöllä. Toisin sanoen 4/5 jäsenmaista olisi vastustettava esitystä, jotta sen eteneminen voitaisiin pysäyttää. Asianomainen jäsenvaltio voi milloin tahansa esittää komissiolle näyttöä siitä, että oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen kohdistuva yleinen puute on korjattu tai sitä ei enää ole.
Komission esitys eteni Euroopan parlamenttiin, jossa hankkeen raportoijana johdin neuvotteluita parlamentin puolelta. Lainsäädäntömietintö hyväksyttiin parlamentin täysistunnossa viime vuoden keväällä. Mietinnön taakse asettautuivat kaikki keskeiset ryhmittymät, mukaan lukien parlamentin suurimmat EPP- ja S&D -ryhmät. Neuvoston kannanmuodostuksen jälkeen alkavat komission, parlamentin ja neuvoston väliset kolmikantaneuvottelut, jossa lopullinen lainsäädäntö päätetään.
Neuvoston käsittelyssä on riskinsä. Jos asioista ei puhuta niiden oikeilla nimillä, sekä komissiossa että parlamentissa tehty työ romuttuu ja koko budjettilain tarkoitus hupenee. Unkarille ja Puolalle onkin siis edullista, mitä enemmän ne pystyvät minimoimaan mahdollisen uuden mekanismin vaikutukset itseensä neuvoston kantaa muodostettaessa. Lähtökohtaisesti harva jäsenmaa kuitenkaan vastustaa oikeusvaltioperiaatteen toteutumista. On tärkeää korostaa, että tämä budjettilaki ei kuitenkaan kohdistu erityisesti mihinkään tiettyyn jäsenvaltioon. Suomen puheenjohtajuuskaudella laki ei valitettavasti edennyt osana MFF-neuvotteluita. Kroatian suunnitelmat ovat myös kunnianhimoiset, mutta todennäköisesti oikeusvaltioasiat eivät ole prioriteettilistan kärkipäässä. Viimeistään Saksan puheenjohtajuuskaudella tulemme näkemään, mihin EU:n muskelit todella riittävät, ja millainen laki saadaan aikaan.
Esityksen hyväksyminen parlamentin kannan mukaisesti takaisi unionille roiman annoksen lisää uskottavuutta kansalaisten ja ulkomaailman silmissä. Ristiriidat EU:n perusarvojen kunnioittamisessa ovat nakertaneet unionia sisältäpäin ja luoneet jännitteitä jäsenvaltioiden välille. Budjetin oikeusvaltiomekanismin hyväksyminen ja läpimeno olisi askel oikeaan suuntaan ja osoitus siitä, että poliittisilla päätöksillä voidaan edelleen suojella yhteisiä arvoja.
Petri Sarvamaa
Euroopan parlamentin pääneuvottelija, talousarvion valvontavaliokunta
Julkaistu Akavan verkkojulkaisuna 24.1.2020.
2.10.2019
Petri Sarvamaa: EU-budjetin oikeusvaltiomekanismin lässähdys on suuri pettymys
Kokoomuksen europarlamentaarikko Petri Sarvamaa on pettynyt pääministeri Antti Rinteen julkistamiin tietoihin alustavasta neuvottelusovusta liittyen EU:n budjetin kytkemisestä oikeusvaltion kunnioittamiseen. Sarvamaa toimii europarlamentin pääneuvottelijana oikeusvaltioperiaatteen toteutumista koskevassa EU-lainsäädäntöehdotuksessa. Komission ja parlamentin hyväksymien esitysten mukaan jäsenmaan EU-rahoitus voitaisiin tulevaisuudessa katkaista oikeusvaltioperiaatteen noudattamisessa havaittujen puutteiden perusteella.
”Rinteen mukaan jäsenmaiden neuvoston yhteisymmärrys koskee vain yleistä EU-tukiin liittyvää korruptiota ja rahojen väärinkäyttöä, ei oikeusvaltiota. Ensireaktioni tämän asetuksen pääneuvottelijana on varautunut. Rinteen kuvaama vesisopu on todella kaukana komission esityksestä ja parlamentin kannasta. Tämän vesityksen läpivienti voi olla lopullisissa neuvotteluissa hyvin vaikeaa, sillä parlamentin kanta on niin paljon kunnianhimoisempi”, Sarvamaa sanoo.
Nykyisin EU:n perussopimuksen toisessa artiklassa määriteltyjen arvojen, kuten vapauden, ihmisarvon ja oikeusvaltion loukkaamiseen voidaan puuttua tehokkaasti käytännössä vain, jos jäsenmaat ovat asiasta yksimielisiä artiklan seitsemän mukaisesti.
Sarvamaan mukaan näyttää siltä, että Rinne tarjoaa varojen väärinkäyttäjille uuden mahdollisuuden välttyä takaisinperinnältä.
Rinteen mukaan varojen väärinkäytöstilanteisiin luodaan ”selkeästi uusi keino tilanteen korjaamiseen”. Jos jäsenmaa haluaa riitauttaa komission päätöksen rangaistustoimista, alkaa avoin oikeudellinen prosessi.
”Alkuperäinen esitys ei vain vesittynyt vaan happani etikaksi. Pikemminkin tässä mennään täysin väärään suuntaan, mikäli rangaistustoimenpiteiden kohteena oleva maa saisi lisää valtaa uuden valitusoikeuden kautta. Tämä kevytversio voi olla monille parlamentin ryhmille ongelma”, Sarvamaa sanoo.
Parlamentin keväällä hyväksymässä mallissa komissio pystyisi aloittamaan perusteellisten epäilyjen ja tutkinnan pohjalta menettelyn jäsenmaata kohtaan, joka on EU-varoja käyttäessään sortanut oikeusvaltioperiaatetta esimerkiksi heikentämällä sananvapautta, oikeuslaitoksen riippumattomuutta tai demokratian toimivuutta. Toimintamekanismin laukaisuun ja jäsenmaiden EU-rahoituksen katkaisuun riittäisi, jos jäsenvaltioiden 4/5 määräenemmistö ei vastustaisi komission esitystä kuukauden kuluessa.
”Rinteen esittelemä neuvottelutulos ei siis olisi mikään yleinen oikeusvaltioperiaatetta tukeva malli, vaan yleinen rahametkuja ja varojen väärinkäyttöä torjuva malli. Tätä tehtävää toteuttaa jo nyt esimerkiksi Euroopan petostentorjuntavirasto OLAF. Alkuperäisestä tavoitteesta on vaikea päästä kauemmas. Harva tuskin tämän tiedon myötä enää ihmettelee, miksi Puola ja Unkari eivät tätä edes vastusta”, Sarvamaa päättää.
Uutinen julkaistu Iltalehdessä 1.10. https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/7d69bb77-4bbb-4d49-9a59-0204c98ef47d
18.6.2019
Päivi Räsänen, sinä kirjoitat homoseksuaalisuudesta näin: ”Miten kirkon oppiperusta, Raamattu, sopii yhteen aatteen kanssa, jossa häpeä ja synti nostetaan ylpeyden aiheeksi.”
Minäkin uskon Jumalaan kuten Sinä, Päivi. Minun testamentissani ei lue, että homous on syntiä. Siinä lukee, että me kaikki olemme syntyneet saman auringon alla. Siinä lukee, että meidän tulee kunnioittaa ja rakastaa lähimmäisiämme, eikä tuomita heitä.
Minulle on henkilökohtaisesti aivan sama kuta ketäkin rakastaa ja kenen kanssa elämänsä jakaa. Mutta se ei ole sama, toteutuuko ihmisten välinen tasa-arvo. Sen pitää toteutua sukupuolisesta suuntautumisesta huolimatta.
Sukupuolivähemmistöön kuuluvat ja heidän läheisensä kokevat jo nyt turhaa syntiä ja häpeää. Ei ole kristillistä lisätä sitä turhaa häpeän tunnetta väittämällä seksuaalista suuntautumista synniksi ja häpeäksi.
Oletko tietoinen siitä, että homoseksuaaleihin kohdistuva vihaliikehdintä on taas nousussa?
Venäjällä seksuaalivähemmistöjen oikeutta järjestäytymiseen tai sananvapauteen on rajoitettu.
Itäisessä Keski-Euroopassa oikeusvaltioperiaate huojuu jo EU:n alueella, eikä siellä seksuaalivähemmistöön kuuluva voi pitää oikeuttaan tasavertaiseen kohteluun mitenkään selvänä asiana. EU:n portilla kolkuttavassa Serbiassa hallitus ei kykene uudistamaan edes sukupuolien välisen tasa-arvon ohjelmaa, puhumattakaan samaa sukupuolta olevien parien perusoikeuksien turvaamisesta.
Meillä Suomessa on valitettavasti epämääräinen joukko ihmisiä, joiden mielestä homot eivät ole edes ihmisiä.
Voisimmeko keskittyä lähimmäisen rakkauteen, Päivi? Ja pitää huolen siitä, että poliittisesti vaikutusvaltainen henkilö ei anna muille esimerkkiä homouden ja synnin sotkemisessa toisiinsa.
Päinvastoin, meidän kaikkien Jumalan karitsojen täytyy yhdessä pitää huoli siitä, ettei mikään vähemmistöryhmä joudu enää kivityksen kohteeksi Euroopassa.
Julkaistu IL-blogissa 18.6.2019.
