MEP Sarvamaa täysistunnossa Romanian oikeusvaltion tilasta

15.4.2019

Sarvamaan oikeusvaltiolaki hyväksyttiin Euroopan parlamentissa

5.4.2019

Euroopan parlamentti hyväksyi torstaina 4.4. europarlamentaarikko Petri Sarvamaan (kok., EPP) neuvotteleman oikeusvaltioperiaatteen ja EU-tuet yhdistävän budjettilakiesityksen kannakseen ensimmäisessä käsittelyssä. Sen mukaan jäsenvaltion EU-rahoitus voitaisiin tulevaisuudessa katkaista oikeusvaltioperiaatteen noudattamisessa havaittujen merkittävien puutteiden perusteella.

”EU-budjetti on veronmaksajien rahaa. Sen käytölle on oltava tiukat ehdot. Tavallisten yhteisiä pelisääntöjä kunnioittavien suomalaisten pussista ei pidä tukea oikeusvaltion ja demokratian keskeisiä periaatteita härskisti rikkovia jäsenmaita”, Sarvamaa sanoo ja korostaa tarvetta kurinpidolle.

”Pallo on virallisesti jäsenvaltioilla. Meppien kanta on nyt lyöty lukkoon parlamentin ensimmäisessä luennassa. Tämän pohjalta aloitetaan kolmikantaneuvottelut komission ja jäsenvaltioiden kanssa viimeistään heinäkuussa alkavalla Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella”, Sarvamaa kommentoi käsittelyn seuraavia vaiheita.

”Kyse ei ole maan nimestä, mutta jakolinjat kulkevat kuitenkin selvästi vanhojen jäsenvaltioiden ja 2000-luvulla liittyneiden välillä. Myös parlamentissa, vaikka uuden lain nojalla jäsenvaltion oikeusvaltiorikkomuksiin puututtaisiin nimenomaan ilman politikointia ja tasapuolisesti. Samalla suojeltaisiin EU-rahoituksen lopullisia edunsaajia, kuten opiskelijoita ja maanviljelijöitä, joita ei voida laittaa kärsimään hallituksensa rikkeistä”, Sarvamaa kertoo.

Sarvamaan mukaan eurooppalaisen arvoyhteisön rapautumiseen olisi pitänyt puuttua tiukasti jo paljon aikaisemmin. ”Tarvitaan selkeästi parempaa kurinpitoa ja myös oikeita seuraamuksia”, Sarvamaa perustelee tarvetta uudelle EU-budjettilaille.

”Tällä hetkellä yhteisten eurooppalaisten arvojen, kuten vapauden, ihmisarvon, perusoikeuksien ja oikeusvaltion loukkaamiseen voidaan puuttua tehokkaasti käytännössä vain, jos jäsenvaltiot ovat asiasta yksimielisiä. Huolimatta siitä, että kaikki ovat luvanneet näitä arvoja kunnioittaa”, Sarvamaa kertaa EU-perussopimusten artikloita kaksi ja seitsemän.

Budjettivaliokunnan varapuheenjohtaja ja talousarvion valvontavaliokunnan EPP-koordinaattori Sarvamaa on yhdessä espanjalaisen Eider Gardiazabal Rubialin (S&D) kanssa Euroopan parlamentin pääneuvottelija asetusehdotuksessa, joka koskee EU-budjetin suojaamista tilanteissa, joissa oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen jäsenvaltioissa kohdistuu yleisiä puutteita.

Lapsen raiskaamisesta live-lähetyksessä pitää tuomita elinkautiseen, IL-blogi

29.3.2019

Tunnustan itkeneeni kahvikuppiini Pariisin lentokentällä, kun luin uutiset lasten järjestelmällisestä hyväksikäytöstä Suomessa. Olin mykkä sokista, epäuskosta ja täydestä tyrmistyksestä. Koska olen varsin tavallinen keski-ikäinen mies ja isä, en voi käsittää, miten toiset keski-ikäiset miehet voivat saalistaa lapsia ja kuvata lasten kidutusta toisille saalistajille katsottavaksi.

Lapsi on helppo saalis. Lapsi syntyy luottamaan aikuiseen ja kaltaisessamme hyvinvointimaassa lapsia ei tarvitse opettaa varautumaan nurkan takana odottavaan vaaraan. Me kasvamme ja kasvatamme naiiveiksi, koska suomalaisuus on pitkälle luottamuskysymys. Taidamme nousta tuolla eurooppalaisissa luottavaisuusmittauksissa aina kärkisijoille. Me, sinisilmäiset suomalaiset, jotka olemme tämän raakalaismaisen rikossarjan paljastumisen edessä täysin äimänä.

Tiedän, että kodeissa mietitään, miten tästä puhutaan omille lapsille. Minäkin mietin sitä. Miten puhut lapsille siitä, mitä raiskaus tarkoittaa, koska sen termin hän näkee välittömästi älypuhelimeltaan tai miten sanot lapselle, ettei saa luottaa kehenkään. Itse asiassa voit luottaa oman perheesi aikuisiin, mutta kaikkiin muihin suhtaudu aina varauksella, koska joka ikinen on mahdollinen paha. Tätä sanomaa on vaikea kasvattaa, kun on itse luottavaiseksi kasvanut.

Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen sanoi Lännen Medialle alkuvuonna, että tuomioistuimet käyttävät seksuaalirikoksissa rangaistusasteikon alempaa päätä. Näin, vaikka mahdollisuus olisi kovempiin rangaistuksiin. Eivätkö syyttäjät vaadi kovia rangaistuksia vai eikö tuomioistuin määrää kovia rangaistuksia syyttäjän vaatimuksesta huolimatta?

Seksuaalirikoksista ei perinteisesti tule ilmi kuin pieni osa. Tämä johtuu myös siitä, että uhrit kokevat, ettei asian pöyhiminen tuo minkäänlaista oikeutta, pikemmin pahentaa arpia.

Tuomiot lapsiin kohdistuvista seksuaalirikoksista ovat usein ehdollisia. Tähän vaikuttaa erityisesti se, että rangaistus tuomitaan usein ehdollisena, jos henkilö tuomitaan ensimmäistä kertaa enintään kahden vuoden vankeusrangaistukseen. Ongelmana on, että suurin osa seksuaalirikoksista tuomittavista rangaistuksista sijoittuu asteikon alapuolelle, vaikka asteikot antaisivat mahdollisuuden kovempienkin rangaistusten tuomitsemiseen. Lapsen törkeän seksuaalisen hyväksikäytön minimirangaistus on 1 vuosi vankeutta ja jos tekijä on ensikertalainen, on tuomio usein ehdollinen.

Rikoslakiin lisättävä uusi rangaistussäännös törkeästä lapsenraiskauksesta ja lapsen seksuaalisen hyväksikäytön enimmäisrangaistuksen korotuksesta ei merkitse mitään, jos sitä ei oteta tuomioistuimissa käyttöön.

Huumattujen, raiskattujen ja häpäistyjen lasten nimissä meidän aikuisten on otettava laput silmiltä ja käytettävä sitä konstia, joka on käytettävissä eli rangaistuksia. Parasta olisi sulkea tekijät yhteiskunnan ulkopuolelle loppuiäksi.

Julkaistu IL-blogissa 29.3.

Helsingin Sanomat: Unkarin Orbánille koittaa kohtalonhetki: keskiviikko­iltana ratkeaa, erotetaanko hänen puolueensa EU-parlamenttiryhmästä

20.3.2019

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) käyttää yhden Kokoomuksen viidestä äänestä eurooppalaisten keskustaoikeistolaisten puolueiden ryhmittymän EPP:n kokouksessa. Euroopan kansanpuolue EPP äänestää Viktor Orbánin johtaman Unkarin valtapuolueen Fideszin kohtalosta ryhmässä.

Lue uutinen ›

MEP Sarvamaa oikeusvaltioperiaatteesta

5.3.2019

Savon Sanomat: Suomalaismeppien tärkeimmät saavutukset

16.2.2019

”Merkittävin asia on EU-budjetin sitominen oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen jäsenvaltioissa. Tarkoitus on, että jäsenvaltion saamaa EU-rahoitusta pienennetään, jäädytetään tai kokonaan perutaan, jos jäsenvaltiossa ei ole riippumaton tuomioistuinlaitos, vapaa media tai kansalaisjärjestöjen toimintaan puututaan hallituksen toimesta. Toinen asia on maatalouden tukitarkastusten järkevöittäminen” kertoo europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) asioista, joihin hän on Euroopan parlamentissa vaikuttanut.

Lue uutinen ›

Iltalehti: EU-parlamentti otti kovat keinot käyttöön Puolan ja Unkarin suhteen: Oikeusvaltioloukkauksista tukirahat leikkuriin

23.1.2019

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaan (kok., EPP) mukaan uudet säännöt tarvitaan, koska EU:n jäsenvaltiot kuluttavat ja hallinnoivat isoa osaa unionin budjetista, mutta laillisuudesta ja oikeuslaitoksen riippumattomuudesta piittamattomien hallitusten rahankäyttöön ei yksinkertaisesti voida luottaa.

Lue uutinen ›

Verkkouutiset: ”Euroopan unioni on vedenjakajalla”

18.1.2019

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaan (kok, EPP)  neuvottelema lakiehdotus oikeusvaltioperiaatteen suojaamisesta hyväksyttiin tammikuussa Euroopan parlamentissa suurella enemmistöllä. Mietintö koskee ensisijaisesti EU:n budjettia ja varojen käyttöä. Sarvamaan mukaan sillä on kuitenkin paljon laajempaa poliittista merkitystä nykyisessä tilanteessa.

Lue uutinen ›

Euroopan parlamentti tukee Sarvamaata yhteisiä arvoja rikkovien maiden EU-rahojen nopeassa jäädyttämisessä

17.1.2019

Euroopan parlamentin täysistunto äänesti kannastaan europarlamentaarikko Petri Sarvamaan (kok., EPP) neuvottelemaan oikeusvaltioperiaatteen ja EU:n tukirahat yhdistävään lainsäädäntöesitykseen torstaina 17.1.  Asetusehdotuksen mukaan jäsenmaan EU-rahoitus voitaisiin tulevaisuudessa katkaista oikeusvaltioperiaatteen noudattamisessa havaittujen merkittävien puutteiden perusteella. Sarvamaan neuvottelema kanta hyväksyttiin äänin 397-158, 69 tyhjää.

”EU-budjetti on veronmaksajien rahaa ja sen käytölle on oltava tiukat ehdot. Tavallisten lakia kunnioittavien suomalaisten pussista ei pidä tukea oikeusvaltion ja demokratian keskeisiä periaatteita härskisti rikkovia jäsenmaita”, Sarvamaa perustelee käsittelyssä olevaa tehokkaampaa EU-lakia.

Sarvamaan mukaan on selvää, että yhteisistä säännöistä piittaamattomuuteen ja jaettujen eurooppalaisten arvojen rapautumiseen useissa Keski- ja Itä-Euroopan maissa olisi pitänyt puuttua tiukasti jo paljon aikaisemmin. ”Yhteisiä rahoja ei saa käyttää väärin ja vastoin meidän kaikkien yhteistä etua. Nykyisessä tilanteessa osa EU-budjetista uhkaa valua hiekkaan eikä sillä saada mitään lisäarvoa eurooppalaisille”, Sarvamaa huomauttaa.

”Jäsenvaltiot kuluttavat ja hallinnoivat isoa osaa EU-budjetista, mutta lainmukaisuudesta ja oikeuslaitoksesta piittaamattoman hallituksen rahankäyttöön ei yksinkertaisesti voida luottaa. Lisäksi se on altis esimerkiksi korruptiolle, petoksille ja oman edun tavoittelulle”, Sarvamaa sanoo. Uuden budjettilain avulla tilanteeseen voitaisiin puuttua tehokkaammin ilman jäsenvaltioiden yksimielisyyttä.

Sarvamaa on yhdessä espanjalaisen Eider Gardiazabal Rubialin (S&D) kanssa Euroopan parlamentin pääneuvottelija asetusehdotuksessa, joka koskee EU-budjetin suojaamista tilanteissa, joissa oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen jäsenvaltioissa kohdistuu yleisiä puutteita.

Sarvamaa on valmis aloittamaan kompromissin etsinnän parlamentin, komission ja EU-jäsenmaiden muodostaman neuvoston välillä heti, jotta laki saataisiin voimaan mahdollisimman nopeasti.

Ilman arvoja ei tule rahaakaan, Eurooppalainen Suomi

26.12.2018

Viimeiset kymmenen vuotta eivät ole olleet Euroopassa niin ruusuisia kuin kylmän sodan päättymisen jälkeen 90-luvulla tai vielä 2000-luvun alkupuolella EU:n laajentumishuumassa oletettiin. Finanssi- ja talouskriisi, arabikevät, Ukraina, Syyria, muuttoliikekriisi, terrorismi ja Brexit ovat jättäneet jälkensä ihmisten mieliin. Kriisistä kriisiin kulkeminen on osoittanut myös, että vakaata ja itsenäistä oikeuslaitosta tai perusoikeuksiin kuuluvaa sananvapautta ei voi ottaa annettuina edes maailman vauraimmissa kolkissa.

Euroopassa varsinkin Puolan ja Unkarin kehityssuunta on huolestuttava. Kummankaan maan oikeuslaitosta ei hyvällä tahdollakaan voi pitää riippumattomana. Lisäksi Romaniasta, Slovakiasta, Tšekistä ja Maltalta on tullut esiin hälyttäviä tietoja lehdistön vapauteen ja korruptioon liittyen. Useat toimittajat ovat joutuneet maksamaan hengellään työstä vallan vahtikoirana, minkä lisäksi poliitikkoja epäillään yhteiskunnan kehittämiseen tarkoitettujen EU-tukien haalimisesta itselleen. Myös Etelä-Euroopassa on älähdetty uudelle budjettilaille, joka sitoisi EU:n tukirahat oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen. Juuri tässä lakialoitteessa toimin parlamentin pääneuvottelijana.

Oikeusvaltioon sitoutuminen on ennakkoehto EU-jäsenyydelle ja periaatetta edistetään myös Euroopan ulkopuolella erilaisten porkkanoiden ja keppien avulla. Liittymisen jälkeen oikeusvaltioperiaatteen noudattamista EU-maissa ei kuitenkaan ole voitu järkevästi valvoa. Nykyisin EU:n perussopimukseenkin kirjattujen arvojen, kuten vapauden, ihmisarvon ja oikeusvaltion loukkaamiseen voidaan puuttua tehokkaasti käytännössä vain, jos jäsenmaat ovat asiasta yksimielisiä.

Näiden arvojen heikkeneminen on vakava uhka perustuslailliselle demokratialle. Varsinkin oikeusvaltiosta ollaan lipumassa yhä kauemmaksi. Vaaleilla valittujen päättäjien ja muiden julkista valtaa käyttävien toiminta uhkaa muuttua mielivaltaisemmaksi ja ennustamattomammaksi kun lakien noudattamisesta ja asianmukaisesta valvonnasta ei piitata. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi tuomioistuinten politisoitumista, korruptiota, yksilön ja vähemmistöjen oikeuksien tallomista sekä vapaan median ja kansalaisjärjestöjen toiminnan rajoittamista.

EU-budjetti on veronmaksajien rahaa, jonka käyttöön ja hallinnointiin jäsenmaat ja niiden viranomaiset osallistuvat merkittävällä tavalla. Jos jäsenvaltio haluaa rakentaa yhteiskuntaa EU-rahalla, sen täytyy noudattaa oikeusvaltion perussääntöjä. Kysymys ei ole EU:hun kriittisesti suhtautuvien vaientamisesta vaan siitä, että lainmukaisuudesta ja oikeuslaitoksesta piittaamattoman, korruptioon, petoksiin ja oman edun tavoitteluun taipuvaisen hallituksen rahankäyttöön ei voida luottaa. Tällaisessa tilanteessa EU-budjetilla ei saada mitään lisäarvoa eurooppalaisille. Päinvastoin. Rahaa käytetään silloin meidän kaikkien yhteisen edun vastaisesti.

On selvää, että jaettujen eurooppalaisten arvojen rapautumiseen olisi pitänyt puuttua tiukasti jo paljon aikaisemmin. Nyt käsittelyssä olevan uuden budjettilain mukaan EU-rahoitus voitaisiin tulevaisuudessa katkaista oikeusvaltioperiaatteen noudattamisessa havaittujen merkittävien puutteiden perusteella. Jos valtio ei noudata yhdessä vaalittuja arvoja, meidän muiden ei pidä sitä ainakaan rahalla tukea. Mekanismin laukaisu olisi myös helpompaa, koska se ei vaatisi jäsenmailta yksimielisyyttä. Parlamentin pääneuvottelijana tavoitteeni on saada laki voimaan mahdollisimman nopeasti.

Valistuksesta kumpuavien arvojen kyseenalaistaminen ei suinkaan ole yksin eurooppalainen ilmiö. Esimerkkejä välinpitämättömyydestä löytyy myös rapakon takaa. Länsimaiden ulkopuolella tilanne on vielä heikompi. Tällaisessa yhteistyötä vierastavassa ja sisäänpäin käpertyvässä maailmassa meidän on puolustettava suoraselkäisesti omia arvojamme kuten demokratiaa ja lakien noudattamista sekä muistutettava itseämme ja muita niiden tuomasta vakaudesta, keskinäisestä luottamuksesta ja vauraudesta.

Julkaistu Eurooppalaisen Suomen blogissa 26.12.2018.

Euroopan Suunta ja MEPit: Petri Sarvamaa

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) mukaan EU:n tärkein päätös tulee olemaan oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen kytkeminen EU-budjettiin. ”Suomeksi sanottunan kyse on Unkarin ja Puolan kaltaisista tilanteista”, Sarvamaa selventää. Muita merkittäviä asioita kuluneella vaalikaudella ovat olleet maahanmuutto ja rajaturvallisuus, yhteinen puolustus sekä EU:n seuraava monivuotinen budjetti.

Kuuntele ohjelma ›

Euroopan parlamentin valiokunnat tukevat Sarvamaan oikeusvaltiorikkeitä hillitsevää budjettilakia

13.12.2018

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) toimii Euroopan parlamentin toisena pääneuvottelijana lakiesitykselle, jolla voitaisiin EU-rahoituksen avulla puuttua tehokkaasti jäsenmaissa ilmeneviin oikeusvaltioperiaatteen rikkeisiin.

”Elämme huolestuttavia aikoja Euroopassa; oikeusvaltioperiaatteen rikkomuksia on havaittavissa yhä useammissa EU-jäsenmaissa. Sivistyksen ja yhteiskunnallisen kehityksen kehtomme alkaa näyttää taantumuksen merkkejä – tähän on pystyttävä puuttumaan tiukoin ottein”.

”EU-rahoitus voisi katketa suoraan komission esityksestä, jos jäsenvaltiot ja Euroopan parlamentti eivät sitä määräenemmistön voimin vastusta”, Sarvamaa summaa lakiesitykseen ehdottamiaan muutoksia. ”Samalla pitää kuitenkin suojella erityisesti EU-rahoituksen lopullisia edunsaajia, kuten opiskelijoita ja maanviljelijöitä, joita ei voida laittaa kärsimään hallituksensa rikkeistä”.

Nykyisin EU:n perussopimuksen artiklassa 2 määriteltyjen arvojen, kuten oikeusvaltion, loukkaamiseen voidaan puuttua tehokkaasti käytännössä vain, jos jäsenmaat ovat asiasta yksimielisiä artiklan 7 mukaisesti. Uusi budjettimekanismi tekisi puuttumisesta helpompaa, ilman jäsenvaltioiden yksimielisyyttä.

Jäsenmaat ja niiden viranomaiset osallistuvat vahvasti EU-budjetin hallinnointiin. ”Lainmukaisuudesta ja oikeuslaitoksesta piittaamattoman hallituksen rahankäyttöön ei voida luottaa. Tällainen hallitus on erityisen altis korruptiolle, petoksille ja oman edun tavoittelulle”, Sarvamaa painottaa. ”EU-budjettia on pystyttävä tehokkaasti suojelemaan rikkomustilanteissa. Yhteistä rahaa ei sovi hallinnoida yhteisen edun vastaisesti”.

Sarvamaa yrittää puskea lakiesityksen valmiiksi vielä ennen ensi kevään eurovaaleja. ”Tässä ovat uhattuna eurooppalaisten veronmaksajien rahat. Mutta ennen kaikkea vaarassa on jaettujen arvojen varaan rakennettu keskinäinen luottamus, jota ilman ei voida toimia yhdessä”.

Budjettivaliokunta ja talousarvion valvontavaliokunta äänestivät mietinnöstä 13. joulukuuta. Mietintö hyväksyttiin äänin 43-9. Parlamentin täysistunto äänestää lakiesityksestä tammikuussa Strasbourgissa. Tämän jälkeen alkaa kompromissin tavoittelu kolmikantaneuvotteluissa parlamentin, komission ja EU-jäsenmaiden välillä.

”Uusi budjettimekanismi olisi erittäin tervetullut lisä arvoyhteisömme sisäisen kurinpidon välineeksi. Jos jäsenvaltio haluaa rakentaa yhteiskuntaa EU-rahalla, sen on noudatettava oikeusvaltion perussääntöjä”, Sarvamaa korostaa.