Ajankohtaista

MTV uutiset: Helena Petäistön kolumni: EU-parlamentti ei ole mikään lepokoti

18.5.2019

Suomalaismeppi voi pelastaa meille elintärkeitä asioita, jos hän on maamme asioiden kannalta tärkeässä valiokunnassa, kirjoittaa Helenä Petäistö kolumnissaa. Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) on pelastanut suomalaiset maanviljelijät ahkeralla lobbauksellaan ja voittamalla muiden maiden ymmärryksen Suomen erikoisolosuhteille. Petäistö suosittelee äänestämään meppiä, jolla on poliittista pelisilmää, sosiaalisia taitoja, kansainvälistä kokemusta, kielitaitoa, uutteruutta ja valmiutta pistää itsensä likoon.

Lue uutinen ›

Ajankohtaista

Maaseudun Tulevaisuus: EU-parlamentin maatalousvaliokuntaan olisi tunkua eurovaaliehdokkaiden keskuudessa

16.5.2019

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaan (kok., EPP) suosikkivaliokunta on maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta. ”Suomalainen ruuantuotanto on edelleen sydämenasiani”, kertoo Sarvamaa. Sarvamaa antaisi EU:lle lisää toimivaltaa metsäpolitiikassa ainoastaan, jos suomalainen metsäasiantuntijuus otetaan uudella tavalla huomioon ja muita jäsenvaltioita velvoitetaan metsittämään ja nurmettamaan.

Lue uutinen ›

Ajankohtaista

Taloudellisesti kestävää ilmastonmuutoksen torjuntaa on edistettävä, Verkkouutiset

14.5.2019

Ilmastonmuutoksen uhkakuvilla ratsastamisesta on tullut muotia niin mediassa kuin politiikassakin viimeisen parinkymmenen vuoden aikana. On onnistuttu luomaan pelon ilmapiiri, jossa vaihtoehtoisia näkemyksiä tarjoavat vaiennetaan, leimataan tietämättömiksi ja jopa vastuuttomiksi.  Yksilöä syyllistetään tekemättömyydestä, ja teollisuutta vaaditaan pelastamaan maailma epärealistisilla tavoitteilla hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Tällainen yksisilmäisyys ja ehdottomuus on huolestuttavaa.

2000-luvun alussa talous- ja teollisuuspolitiikkaa tehtiin talouden realiteettien ehdoilla, ja ympäristöpolitiikkaa ympäristön viitoittamana. Tässä on kuitenkin nähty merkittävä käänne, ja tilanne on muuttunut 2010-luvulle tultaessa. Ilmastopolitiikasta on tullut EU:n väline suurvaltojen taistossa maailman johtajuudesta. Myös EU:n yhteiset ilmastotavoitteet ovat nähneet päivänvalon.

Ilmastokiima sai tuulta alleen maailman tiedeyhteisön toimesta, jonka vaikutuksesta yhä enemmän tutkimusmäärärahoja on keskitetty valituille tutkimussuunnille. Tämä on vahvistanut tämänhetkistä kuvaa maailman tilasta: ilmasto lämpenee ja syynä ovat kasvaneet hiilidioksidipäästöt.

Ilmastonmuutos ei kuitenkaan ole humpuukia, emmekä halua antaa populistien äänelle voimaa. Politiikan kannalta tärkeämpi kysymys onkin, että pysäytämmekö me Euroopan unionissa ja Suomessa ilmaston lämpenemisen nyt valitulla politiikan suunnalla, eli kiristämällä nopeasti päästötavoitteita? Painottamalla epärealistisia tavoitteita hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi me tuskin pääsemme taloudellisesti kestäviin ratkaisuihin.

Todellinen tavoite pitää olla teknologisten läpimurtojen kehittämisessä. Ilmastonmuutosta ei pysäytetä siis vain hiilidioksidipäästöjen vähentämisellä, vaan meidän on tavoiteltava hiilidioksidipäästöjen talteen ottamista ja kierrättämistä energiantuotannossa muille tarvitseville tuotannonaloille.

Hiilidioksidipäästöjen talteen ottamiseen on tulossa uusia teknologioita. Esimerkkinä tästä on suomalainen Kleener Power Solutions Oy, joka on uuden innovaation kanssa tuomassa markkinoille läpimurtoa.

Mutta kokonaisuudessa suurin osa ratkaisua on hiilen sitomisen lisääminen.  Hiilen sitomiseen pitää kannustaa, ja sitä pitää reguloida. Metsittäminen on iso osa ratkaisua, mutta maataloudella on myös suuri rooli maaperän hiilisitovuuden lisäämisessä. Esimerkkinä tästä on suomalaisen maatalouden pysyvä nurmi, jota pitää EU-lainsäädännössä suosia ja velvoittaa muitakin maita toimimaan samoin.

Yhä tiukempiin päästörajoituksiin keskittymisen sijaan meidän on siis nopeasti ryhdyttävä EU-tasolla velvoittamaan hiilidioksidin suurimmat tuottajat joko vähentämään päästöjään, tai maksamaan niistä. Tämä edellyttää luotettavia mittauksia päästöistä, joiden nojalla pitää perustaa hiilipörssi.

Hiilipörssi on hiilinielujen markkinapaikka. Suurimmat tuottajat maksaisivat päästöistään, ja ilmakehästä hiilidioksidia poistavien ratkaisujen tarjoajille puolestaan maksettaisiin. Kerätyillä varoilla voitaisiin edistää ilmastotoimenpiteitä. Hiilipörssillä pitää korvata koko nykyinen päästökauppamekanismi, joka vääristää markkinoita. Samalla pitää luoda kannustimet niille toimijoille, jotka ottavat hiilidioksidia talteen ja laittavat sen markkinoille kiertoon, sekä sitovat hiiltä.

Kaiken kaikkiaan nykyinen politiikka ilmastonmuutoksen kampittamiseen on täysin kestämätön ja epärealistinen. Pelkkä päästörajoitusten tiukentaminen entisestään vain pahentaa tilannetta. Maailman väestönkasvu ja talouskasvu huomioiden kuilu uusiutuvaan energiaan tarvittavien investointien ja taloudellisten realiteettien välillä kasvaa entisestään, kun se jo nyt on liian suuri EU:n päättämiin päästövähennyksiin päästäksemme.

Tulevaisuudessa saavuttanemme ajan, jolloin uusien innovaatioiden myötä energia muuttaa muotoaan ilman, että ilmakehään tarvitsee vapauttaa lisähiilidioksidia. Siksi ilmastotoimien edistämiseksi meidän on taattava toimiva talous suomalaisille ja muille EU-kansalaisille, joka mahdollistaa uusien innovaatioiden kehittämisen myös jatkossa.

Julkaistu Verkkouutisissa 14.5.2019

Ajankohtaista

MTV uutiset: Heidi Hautala ja Petri Sarvamaa lukeutuvat Euroopan vaikutusvaltaisimpiin meppeihin – mikä on vallan salaisuus?

25.4.2019

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) vieraili Huomenta Suomessa keskustelemassa meppien vallankäytöstä. Votewatch-järjestön tekemän selvityksen mukaan Sarvamaa on Euroopan 14. vaikutusvaltaisin meppi. Sarvamaa kertoo olleensa täysin tuntematon EU-parlamentissa saapuessaan sinne vuonna 2012, mutta verkostoitui nopeasti olemalla aktiivinen ja tutustumalla sekä oman ryhmänsä että muiden ryhmien meppeihin.

Katso ohjelma ›

Ajankohtaista

Iltalehti: Kysyimme mepeiltä suoraan, mitä he ovat tehneet Suomen hyväksi

20.4.2019

Europarlamentaarikko  Petri Sarvamaa (kok., EPP) kertoo toimineensa tällä kaudella esittelijänä kaikista suomalaismepeistä eniten, yli 40 mietinnössä, neuvotelleensa Suomeen yli 20 miljoonaa euroa EU:n globalisaatiorahastosta ja edistäneensä Suomen maataloustukien jatkumista. Budjettivaliokunnan 1. varapuheenjohtajana Sarvamaa on pystynyt turvaamaan suomalaisten etua  mm. Venäjän informaatiovaikuttamisen torjunnassa ja hiilinielujen laskentaa koskevassa LULUCF-asetuksessa.

Lue uutinen ›

Ajankohtaista

Savon Sanomat: Brexit-sotku peittää alleen tärkeää EU-politiikkaa

23.3.2019

Brexit uhkaa sotkea EU-maiden valmistautumista europarlamentin vaaleihin toukokuun lopussa. Ei ole kuitenkaan yhdentekevää, kuka edustaa suomalaisia EU:ssa, sillä siellä päätetään monista Suomelle tärkeistä asioista. Parlamentin työtä seuraavat virkamiehet ja lobbarit arvioivat Petri Sarvamaan (kok., EPP) olevan nykyisistä nykyisistä mepeistä vaikutusvaltaisimpia.

Lue uutinen ›

Ajankohtaista

Jouluiset terveiset Euroopan parlamentista, Uutiskirje

18.12.2018

Vuoden viimeisten viikkojen aikana olen työskennellyt erityisesti EU:n vuoden 2019 budjetin sekä oikeusvaltioperiaatteen ja EU-budjetin yhteen kytkevän lakiesityksen parissa. Tavoitteenani on varmistaa, että veronmaksajien rahat käytetään yhteisten sääntöjen mukaisesti ja niillä aloilla, joissa eurooppalainen yhteistyö todella tuo lisäarvoa. Valitettavasti täysistunnon kanssa samaan aikaan Strasbourgissa tapahtui todella surullinen ampumavälikohtaus, osanottoni uhreille ja omaisille.

Suomalaisen tuottajan asialla

Poliittiset ryhmät ja valiokunnat kokoontuivat joulukuun alussa Brysselissä viimeistä kertaa ennen joulutaukoa. Toimin raportöörinä, kun 32 EU:n erillisviraston vuoden 2017 sääntöjenmukaista toimintaa tarkistetaan. Virastojen vastuuvapausmenettelyyn liittyen tapasin Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston edustajia ja talousarvion valvontavaliokunnassa aloitimme virastojen johtoportaiden kuulemiset.

Maatalousvaliokunta käsitteli meille suomalaisille merkittävää asiaa, kun se keskusteli EU:n yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta 2020-luvulla. Allekirjoitin valiokunnan käsittelyssä olleeseen esitykseen 50 muutosesitystä, jotka kaikki tähtäävät siihen, että Suomessa voidaan jatkossakin tuottaa puhdasta kotimaista ruokaa menestyksekkäästi.

Viikon aikana tapasin myös pohjoissuomalaisia viljelijöitä, joiden kanssa puhuin EU:n maatalouspolitiikan tulevaisuuden suunnasta. Kävimme tärkeän keskustelun siitä, miten esimerkiksi turvemaiden kyntökielto sekä maataloustukien tukikatto vaikuttaisivat suomalaisiin tuottajiin. Suomen valtion omistaman kehitysmaille rahoitusta ohjaavan FinnFundin edustajien kanssa taas käsittelimme ehdotettua EU-Afrikka investointikumppanuutta ja erityisesti sitä, miten Afrikkaan istutettaisiin lisää metsää. Tällä hankkeella olisi erinomainen panos/tuotto -suhde, se lisäisi taloudellista hyvinvointia Afrikassa ja vähentäisi näin muuttoliike-tarvetta Eurooppaan.

Itsenäisyyspäivää kunnioitin tasavallan presidentin vastaanotolla. Suomen itsenäisyyden juhliminen on aina yhtä arvokasta ja tärkeää.

Ihmisoikeuksien puolesta, valeuutisia vastaan

Allekirjoitin yhdessä yli 50 muun mepin kanssa vetoomuksen Venäjällä vankilassa kuolleen kirjanpitäjä Sergei Magnitskin mukaan nimetyn lain puolesta. Vetoomuksessa vaadimme Euroopan laajuista ihmisoikeuslakia, joka asettaisi kovat sanktiot myös Euroopan ulkopuolisille ihmisoikeuksien rikkojille. Uskon, että erityisesti Venäjän suhteen on vaarallista pidättäytyä suorasta puheesta ja laki on syytä nimetä Magnitskin mukaan.

Joulukuun puolivälissä Strasbourgin täysistunnossa Euroopan parlamentti hyväksyi vuoden 2019 EU-budjetista saavutetun sovun parlamentin ja jäsenmaiden välillä. Tärkein yksityiskohta oli aloite, joka takaa 3 miljoonan euron rahoituksen Venäjän valeuutisia vastaan. Venäjän pyrkimyksiin horjuttaa demokratiaa ja vaikuttaa ensi kevään eurovaaleihin on suhtauduttava vakavasti. Vastassa on todella kehittynyt ja hyvin rahoitettu koneisto. Olen ajanut aloitetta pitkäjänteisesti muun muassa romanialaisen mepin Siegfried Mureșanin kanssa.

Parlamentin ja jäsenmaiden saavuttama sopimus kasvatti budjettia noin 200 miljoonaa euroa komission toiseen ehdotukseen verrattuna. Tutkimukseen ja koulutukseen neuvottelemamme lisärahoitus rakentaa parempaa tulevaisuutta eurooppalaisille.

Eurooppalaisia arvoja on puolustettava

Strasbourgin viikon merkittävimmät päätökset valiokuntatasolla liittyivät oikeusvaltioperiaatetta koskevaan budjettilakiin. Budjettivaliokunta ja talousarvion valvontavaliokunta hyväksyivät oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen sekä EU-rahoituksen yhdistävän lakiehdotuksen, jonka esittelijä olen. Jo edellisellä viikolla olimme päässeet yhteisymmärrykseen muiden europuolueiden neuvottelijoiden kanssa.

On tärkeää, että voimme puuttua huolestuttavaan demokratian ja sananvapauden vastaiseen kehitykseen EU-maissa nopeasti. Veronmaksajien rahat on käytettävä yhdessä sovittujen pelisääntöjen mukaisesti. EU ei voi rahoittaa jäsenvaltioita, joissa oikeuslaitos ei ole itsenäinen tai media ei saa toimia vapaasti. Parlamentin täysistunto äänestää ehdotuksesta tammikuussa ja tämän jälkeen alkavat neuvottelut jäsenmaiden kanssa.

Joulu on jo lähellä ja nyt on syytä rauhoittua perheen parissa. Ensi keväänä minulla on esittelijänä eli raportöörinä työpöydälläni 34 mietintöä, jotka on saatava valmiiksi ennen toukokuun vaaleja.

Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!

Terveisin,
Petri

Ajankohtaista

Maaseudun Tulevaisuus: Suomalaismepeille suitsutusta metsäasioista EU:ssa

21.10.2018

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) saa muiden suomalaismeppien kanssa kiitosta metsäasioiden esilläpidosta EU-parlamentissa. Haastatellut asiantuntijat myös korostavat Sarvamaan olevan arvovaltaisessa asemassa budjettivaliokunnassa. Siellä Sarvamaa on taistellut työllisyyden ja elinkeinojen puolesta sekä ollut aktiivisesti mukana EU:n 2020-luvun rahoituskehyksen luomisessa.

Lue uutinen ›

Ajankohtaista

Maaseudun Tulevaisuus: MT kysyy eurovaaleista

19.10.2018

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) hakee jatkokautta ensi kevään vaaleissa. Tällä kaudella Sarvamaa on saavuttanut paljon budjettikysymyksissä sekä puolustanut suomalaista ruoantuotantoa ja maataloutta. ”Seuraavalla kaudella haluaisin olla mukana EU:n ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan vahvistamisessa sekä vahvistaa koulutusta ja tutkimusta”, Sarvamaa toteaa.

Lue uutinen ›

Ajankohtaista

Kestäviä ratkaisuja metsästä, Uusi puu

23.1.2018

Puu on paremman huomisen raaka-aine. Innovaatioille ja kehitykselle avoin materiaali tarjoaa lukuisia mahdollisuuksia vastuulliselle teollisuudelle ja kannattavalle liiketoiminnalle.

Puun hyödyntäminen on kokonaisvaltaista ja tarkkaa. Puupohjainen bioteollisuus pystyy umpipuun tarjoamien sovellutuksien lisäksi kehittämään puuaineesta innovatiivisia tuotteita ja ratkaisuja lukuisiin globaaleihin haasteisiin. Puu on uusiutuvaa, eikä sisällä kemikaaleja. Se on turvallinen ja kestävä valinta.

Suomi on yksi maailman suurimmista sellun, paperin ja kartongin tuottajista. Lisäksi olemme Euroopan suurimpia sahatavaran tuottajia. Metsäteollisuus työllistää suoraan ja välillisesti noin 150 000 suomalaista. Kunhan tarjoamme puupohjaisen biotalouden innovaatioille riittävän vakaan kasvualustan ja teemme järkevää metsäpolitiikkaa, Suomen metsistä voi muodostua meille entistäkin arvokkaampi resurssi.

Talot, pahvit ja paperit, pakkaukset, tekstiilit ja kemialliset valmisteet — puusta on vaikka mihin. Euroopassa kulutetaan esimerkiksi vuosittain miljardeja muovisia kertakäyttömukeja — miksi emme korvaisi näitä puupohjaisella uusiutuvalla materiaalilla? Maailmassa taas viljellään ylitsepursuavia määriä vesivaroja ja maatalousmaata kuluttavaa puuvillaa tekstiiliteollisuuden tarpeisiin — miksi emme korvaisi tekstiilikuituja kemikaalivapailla ja ympäristöystävällisemmillä puupohjaisilla ratkaisuilla?

Teollisuuden kyky hyödyntää metsää kestävällä tavalla on edellytys puhtaammalle huomiselle. Puupohjaisen biotalouden menestykselle luodaan puitteet poliittisin päätöksin, mutta onnistunut toteutus vaatii teollisuudelta rohkeita innovaatioita ja edistyksellistä ajattelua. Viedään yhdessä puupohjaista biotaloutta eteenpäin — suomalainen kestävä metsätalous voi näyttää tietä koko maailmalle.

Julkaistu Uusi puu -blogissa 23.1.2018.

Ajankohtaista

Maaseudun tulevaisuus: EU-parlamentissa ratkotaan metsäbioenergian tulevaisuutta – Mepit uhkaavat heikentää kantojen ja runkopuun energiakäyttöä

17.1.2018

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok. EPP) vastustaa niin sanottua kaskadiperiaatetta, joka heikentäisi puun runkojen ja kantojen energiakäyttöä. Periaatteen mukaan rungot ja kannat tulisi käyttää korkeamman jalostusasteen tuotteisiin, eikä niistä polttamalla saatua energiaa tulisi kutsua uusiutuvaksi energiaksi. Sarvamaan mukaan kaskadiperiaate on sinällään kaunis ajatus, mutta ei toteuskelpoinen . ”EU:n ei tule linjata tiukkoja ehtoja metsätalouden taakaksi, puun osien ja sivuvirtojen käytössä on oltava riittävästi teollista ja taloudellista harkinnanvaraa”, hän korostaa.

Lue uutinen ›

Ajankohtaista

Maaseudun Tulevaisuus: Metsäbioenergian kestävyyskriteerit jakavat suomalaisten meppien mielipiteet

15.1.2018

Euroopan parlamentti äänestää keskiviikkona uusiutuvan energian direktiivistä. Tärkeitä kysymyksiä ovat biopolttoaineiden valmistuksen tukeminen ja uusiutuvien energialähteiden raaka-aineet. Europarlamentaarikko Petri Sarvamaan (kok., EPP) mukaan biopolttoaineiden tukemisen lähtökohtina voisivat olla liikennejärjestelmän suunnittelun tehostaminen sekä energia tehokkaampien ajoneuvojen tuotannon suosiminen.

Lue uutinen ›