Metsien merkitys on ymmärrettävä EU:ssakin, Maaseudun Tulevaisuus
20.3.2020
Me suomalaiset elämme metsistä, ja metsillä on suuri rooli kulttuurihistoriamme ja identiteettimme rakentumisessa. Metsäteollisuus on maamme kolmanneksi suurin teollisuudenala, ja sen osuus koko Suomen tavaraviennistä on 20 prosenttia.
Metsäpolitiikka kuuluu jokaisen EU-jäsenmaan kansallisen toimivallan piiriin. Ei kuitenkaan ole yhdentekevää, mitä EU-tasolla metsistä päätetään muilla aloilla, kuten energia-, ilmasto- ja ympäristöpolitiikassa, koska niillä on myös suoria käytännön vaikutuksia metsien käyttöön ja hoitoon Suomessa.
Euroopan komissio julkaisee uuden EU:n metsästrategian loppuvuodesta 2020. Myös Euroopan parlamentti muodostaa kantansa strategiaan, jonka valmistelussa saan kunnian toimia parlamentin pääneuvottelijana.
Luonnosraportti on nyt valmis, ja neuvottelut sen lopullisesta muodosta käydään tulevan kevään aikana.
Painotan raportissani kestävän metsänhoidon, metsien monikäytön ja biotalouden tärkeää roolia aikana, jolloin metsätaloudella on suuri merkitys ilmastonmuutoksen vastaisessa taistossa ja fossiilivapaaseen yhteiskuntaan siirryttäessä.
Metsien taloudellinen, sosiaalinen ja ekologinen kestävyys tulisi huomioida kokonaisvaltaisesti.
EU:n uuden metsästrategian tulisi ottaa huomioon tutkimukseen ja innovaatioihin investoimisen tärkeys, sektorin luomat työpaikat sekä luonnon monimuotoisuuden edistäminen. Puupohjaisten materiaalien luomat mahdollisuudet tulisi nostaa esiin fossiilisten vaihtoehtojen korvaajina niin pakkauksissa kuin tekstiili-, kemikaali- ja rakennusteollisuudessakin.
Suomessa tiedetään, millaisia mahdollisuuksia biotalous tarjoaa ja miten tärkeää on kestävä ja aktiivinen metsänhoito. Lisäksi Suomen metsäteollisuus pyrkii hiilineutraaliuteen vuoteen 2035 mennessä. Miksi metsät sitten aiheuttavat hampaiden kiristystä EU-areenoilla?
Metsiin kohdistuu paljon odotuksia ja paineita komission vihreän kehityksen ohjelman takia.
On selvää, että metsillä ja biotaloudella on olennainen rooli komission Green Dealin asettamien tavoitteiden saavuttamisessa. On kuitenkin hämärän peitossa, ymmärretäänkö tämä EU-tasolla todella. Esimerkiksi viime viikolla julkaistussa komission teollisuusstrategiassa biotalouden rooli jää lähes olemattomaksi.
Suomen metsätalouden intressien kannalta tämä on vasta alkusoittoa. Komission esitykset ilmastolaista, kiertotalouden toimintasuunnitelmasta ja ensi viikolla julkaistavasta EU:n monimuotoisuusstrategiasta vaikuttavat myös osaltaan Suomen metsiin.
Lisäksi kestävän rahoituksen strategia, uusiutuvan energian direktiivi sekä Suomen kannalta erityisen tärkeä lulucf-asetus avataan uudelleen.
Usein myös unohdetaan, että vastuuta muiden sektoreiden päästöjen kompensoimisesta ei voida sysätä metsäsektorille. Lisäksi ilmastokeskustelussa emme voi keskittyä ainoastaan hiilinieluihin, vaan kokonaisuuteen kuuluvat myös hiiltä varastoivat tuotteet, hiilivuodon estäminen sekä fossiilisten vaihtoehtojen korvaaminen puupohjaisilla materiaaleilla.
Jatkuvat muutokset EU:n sääntely-ympäristössä eivät myöskään helpota investointien jatkuvuutta. Yrityksille tarvitaan näkyvyyttä ja vakautta.
Siksi on äärimmäisen tärkeää, että EU:n uudesta metsästrategiasta tulee tasapainoinen ja metsien koko arvoketjun huomioiva kokonaisuus. Sillä tulisi myös olla ohjausvaikutus muun EU-politiikan metsiin vaikuttaviin kirjauksiin.
Meidän täytyy taata elinvoimaisen metsäsektorin, työpaikkojen, metsien monimuotoisuuden sekä ihmisten hyvinvoinnin jatkuvuus tulevaisuudessakin.
