Tervehdys Brysselistä, Uutiskirje

9.4.2019

Maaliskuuhun mahtui kaksi Euroopan parlamentin täysistuntoviikkoa Strasbourgissa ja useampi Suomen kannalta mielenkiintoinen äänestys, kuten päätös kellojen siirtelyn lopettamisesta. Poliittisessa ryhmässäni EPP:ssä päätimme Unkarin Fidesz-puolueen jäsenyyden jäädyttämisestä. EU:n ydinarvoista piittaamattoman Viktor Orbánin hyllyttäminen EPP:stä oli merkittävä askel.

Vastuullisen rahankäytön vahtikoirana

Euroopan parlamentissa pidämme huolta, että eurooppalaisten veronmaksajien rahat käytetään vastuullisesti. 32 EU-viraston vastuuvapausmenettelyt saatiin päätökseen, kun parlamentti äänesti kirjoittamistani loppuraporteista Strasbourgissa. EU-virastoissa saadaan aikaan tuloksia ja käytetään rahaa kohtuullisen järkevästi. Ainoa poikkeus on turvapaikkavirasto EASO, jonka vastuuvapautta lykättiin epäsäännönmukaisuuksien takia.

Myös talousarvion valvontavaliokunnan puolella linjani voitti, kun äänestimme asetuksesta, jolla sujuvoitetaan EU:n talousrikoksia tutkivien virastojen välistä yhteistyötä. Toimin myös esittelijänä Euroopan syyttäjänvirastoa käsittelevässä tutkimuksessa.

Olen vastuussa poliittisen ryhmäni EPP:n kannan muodostamisesta Euroopan tilintarkastustuomioistuimen uusien jäsenten valinnassa. Tähän valmistautuakseni tapasin Romanian varapääministeri Viorel Stefania, joka on maansa ehdokas.

Ympäristö huomioon tulevaisuutta rakennettaessa

Tulevaisuuden liikenneratkaisuissa tulisi huomioida ympäristövaikutukset ja tukea ilmastohaasteisiin vastaavia innovaatioita. Puhuin TEN-T -konferenssissa Itämeren alueen liikenneverkoston laajentamisesta. Kävin lisäksi Kajaanissa erittäin mielenkiintoisella vierailulla ajoneuvojen tietojärjestelmiä valmistavassa Sunit Oy:ssä, jonka tuotteet vähentävät liikenteen kustannuksia ja ympäristöhaittoja.

Myös siirtymistä ympäristöystävällisempään energiantuotantoon on kannustettava. Vierailin Keravan biovoimalaitoksella ja keskustelin Energiateollisuus ry:n markkinavaliokunnan jäsenten kanssa energiantuotannon tulevaisuudennäkymistä. Suomen mainetta ympäristöasioiden edelläkävijänä vahvistaa myös Lahden ehdokkuus Euroopan Vihreä pääkaupunki 2021 -kilpailussa, jonka tiimoilta tapasin Lahden kaupunginjohtajaa Pekka Timosta.

Suomalaisia kuulemassa

Mepin täytyy kansalaisten kuuntelemisen lisäksi selvittää laajasti käsiteltävien lakien vaikutuksia yhteiskuntaan tehdäkseen parhaita mahdollisia päätöksiä. Maaliskuussa tapasin Suomen Kuntaliiton, Suomen Yrittäjien ja suomalaisten maantiealan liikennejärjestöjen edustajia, Kaupan liiton EU-asiantuntija Janne Koivistoa sekä Novartis Finland Oy:n toimitusjohtajaa Antti Viitasta.

Keskustelin parlamentin maaliskuussa hyväksymästä tekijänoikeusdirektiivistä Musiikkituottajat–IFPI Finland ry:n toiminnanjohtaja Antti Kotilaisen sekä Teoston yhteiskuntasuhteiden päällikön Riikka Railimon kanssa. Lakiuudistukseen liittyi paljon pelottelua julkisuudessa, minkä vuoksi oli erityisen tärkeää saada faktat pöytään. Direktiivi varmistaa, että luovien alojen toimijat saavat reilun korvauksen työstään myös netissä.

Suomessa tapasin työministeri Jari Lindströmiä, jonka kanssa puhuimme Euroopan globalisaatiorahastosta. Olen neuvotellut rahastosta Suomeen jo yhteensä yli 14 miljoonaa euroa tukea esimerkiksi Nokialta ja Microsoftilta irtisanottujen uudelleen työllistymisen edistämiseksi.

Olen myös tavannut tiuhaan tavallisia suomalaisia. Hyviä keskusteluja ja innokasta väkeä on riittänyt vieraillessani Satakunnassa, Pirkanmaalla, Kainuussa ja pääkaupunkiseudulla. Pääsin maaliskuussa myös isännöimään Brysselissä Kansallisen Sivistysliiton Eurooppaopiskelijoita sekä joukkoa Kokoomuksen jäseniä Nokialta ja Espoosta. Kaikkien kanssa on ollut ilo pohtia Euroopan tulevaisuutta.

Terveisin,

Petri

Euroopan parlamentti pyytää Sarvamaan aloitteesta EU-puheenjohtajamaa Romaniaa nopeuttamaan oikeusvaltiolain käsittelyä

12.3.2019

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) vaatii jäsenmaita vastaamaan viivyttelemättä oikeusvaltioperiaatteen horjumiseen Euroopassa. Euroopan parlamentti lähetti keskiviikkona 6. maaliskuuta virallisen kirjeen EU-puheenjohtajamaa Romanian edustajalle ja pyysi nopeuttamaan EU-tuet ja oikeusvaltioperiaatteen yhdistävän budjettilakiesityksen käsittelyä.

”Oikeusvaltioperiaatteen käynnissä oleva kyseenalaistaminen, demokratian heikentäminen ja luottamuksen rapautuminen uhkaavat koko Euroopan tulevaisuutta. Nyt on yksinkertaisesti toimittava, kannettava lainsäätäjille annettu vastuu vakaudesta ja taisteltava oikeusvaltioperiaatteen puolesta”, painottaa Sarvamaa, joka on parlamentin pääneuvottelija kyseisessä lakiesityksessä. Sarvamaan mukaan esimerkkejä oikeusvaltioperiaatteen rikkomisesta on jo useissa EU-maissa.

”Parlamentti hyväksyi mandaattimme komission ja jäsenmaiden kanssa käytäviä kolmikantaneuvotteluita varten tammikuussa. Käsittelyn olisi voinut kuvitella etenevän järkevää vauhtia myös toisella puolella ja yhteisen kompromissin haun jo alkaneen”, kommentoi Sarvamaa. Euroopan komissio antoi lyhyen kahdeksan artiklaa sisältävän esityksen viime vuoden toukokuussa.

”Onneksi Suomi on sitoutunut laittamaan oikeusvaltioperiaatteen etusijalle heinäkuussa alkavalla EU-puheenjohtajuuskaudellaan. Silloin viimeistään voimme viedä tämän kunnialla loppuun”, Sarvamaa sanoo. Oikeusvaltioperiaatteen toteutumista koskeva budjettilakiesitys on osa EU:n monivuotista rahoituskehyspakettia ja ainoa, joka käsitellään yhteispäätösmenettelyn mukaisesti.

”Nykyisin EU:n perussopimuksen toisessa artiklassa määriteltyjen yhteisten arvojen, kuten vapauden, ihmisarvon ja oikeusvaltion loukkaamiseen voidaan puuttua tehokkaasti käytännössä vain, jos jäsenmaat ovat asiasta yksimielisiä artiklan seitsemän mukaisesti. Nyt käsittelyssä olevan lain nojalla jäsenvaltion oikeusvaltiorikkomuksiin voitaisiin puuttua myös ilman yksimielisyyttä ja politikointia”, Sarvamaa selventää.

Budjettivaliokunnan varapuheenjohtaja ja talousarvion valvontavaliokunnan EPP-koordinaattori Sarvamaa on yhdessä espanjalaisen Eider Gardiazabal Rubialin (S&D) kanssa Euroopan parlamentin pääneuvottelija asetusehdotuksessa, joka koskee EU-budjetin suojaamista tilanteissa, joissa oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen jäsenvaltioissa kohdistuu yleisiä puutteita.

Sarvamaan ja Gardiazabal Rubialin lisäksi kirjeen allekirjoittivat muut parlamentin neuvottelutiimin jäsenet eli budjettivaliokunnan puheenjohtaja Jean Arthuis (ALDE, Ranska) ja talousarvion valvontavaliokunnan puheenjohtaja Ingeborg Grässle (EPP, Saksa).

Turun Sanomat: Viikon väite: Suomen on siirryttävä pysyvään talviaikaan

7.2.2019

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaan (kok., EPP) mukaan tärkein syy pysyvään talviaikaan siirtymiselle on suomalaisten terveys. ”Tieteellinen tutkimus on osoittanut valoisampien aamujen olevan parempia ihmisen luonnolliselle unirytmille ja vireystilalle”, Sarvamaa toteaa.

Lue uutinen ›

Verkkouutiset: Alkoholiväitteitä ihmetellään – ”faktat eivät riitä”

26.10.2018

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) pitää alkoholin etämyynnistä käytävää keskustelua outona. Hänen mukaansa faktat unohtuvat asiasta keskusteltaessa. ”Emme ole ajamassa viinan rajoittamatonta verkkokauppaa”, Sarvamaa muistuttaa.

Lue uutinen ›

Terveys etusijalle kesäajasta luovuttaessa, IL-blogi

24.10.2018

Lokakuun viimeisenä sunnuntaina siirrymme jälleen talviaikaan ja tunnin taaksepäin kesäajasta. Kellojen siirto saattaa kuitenkin olla viimeinen laatuaan. EU-komission syyskuinen ehdotus puoltaa kesäaikaan siirtymisestä luopumista.

Komissio perustelee ehdotustaan sisämarkkinoiden mutkattomalla toiminnalla ja yleisellä mielipiteellä. Ajan on vaihduttava ympäri Eurooppaa samaan tahtiin, mutta turhista määräyksistä kannattaa luopua. Ennen kaikkea on tärkeää, että eurooppalaisten tahto toteutuu. Viisarien siirtely koki täystyrmäyksen kyselyssä, johon osallistui melkein 5 miljoonaa EU-kansalaista. Kansalaisten vahva mielipide johti politiikan uudelleenarviointiin. EU:n sisällä demokratia ja parlamentarismi toimivat.

Kesäaikaa on perusteltu aikaisemmin muun muassa energiansäästöllä, mutta tämä ei pidä paikkansa nykymaailmassa. Ilman merkittäviä hyötyjä kaksi kertaa vuodessa toistuva ruljanssi on tarpeeton. Turhasta sääntelystä on päästävä eroon. Komission ehdotus antaa selkeän viestin tahtotilasta poistaa ylimääräiset säännöt.

Mitä komission ehdotus sitten käytännössä tarkoittaa? Jos se hyväksytään EU:n instituutioissa, loppuu viisarien siirtely kaikissa EU-jäsenmaissa vuonna 2019. Ensimmäinen askel onkin nyt varmistaa, että komission ehdotus hyväksytään parlamentissa ja Euroopan neuvostossa.  Se mihin aikaan jäämme, on kansallisten lainsäätäjien eli Suomessa eduskunnan päätös. Suomessa on syytä pohtia tarkasti sitä, kuuluisiko meidän valita lopullisesti nykyinen kesä- vai talviaika.

Perusteltuja mielipiteitä on monia. Pysyvä kesäaika toisi valoisammat illat, mutta kahden tunnin eron muuhun Eurooppaan. Suomessa erityispiirteenä keskustelussa sopivimmasta aikavyöhykkeestä ovat terveydelliset seikat. Eteläisemmässä Euroopassa valitun aikavyöhykkeen terveysvaikutukset ovat pienemmät auringonvalon jakautuessa tasaisemmin ympäri vuoden. Kuitenkin meillä pohjoisessa vuorokauden pimeä aika on väistämättä pitkä talvikuukausina.

Tässä tilanteessa järkevä ratkaisu olisi jäädä pysyvästi talviaikaan. Valoisammat talviaamut tukevat ihmisen luonnollista unirytmiä. Ne helpottavat heräämistä ja parantavat vireystilaa. Tieteellinen tutkimus on osoittanut, että pysyvä kesäaika toisi mukanaan yhä yleistyviä ongelmia unen laadussa ja unirytmissä. Lisäksi syksyllä ja kevättalvella yöpakkasten mukanaan tuoma musta jää näkyy valoisalla paremmin aamuliikenteessä ja Etelä-Suomessa se ehtisi jopa sulaa aamuruuhkan aikana.

Terveyden kannalta paras vaihtoehto saattaisi olla jopa siirtyminen tunnin taaksepäin nykyisestä talviajasta, samaan aikaan Ruotsin talviajan kanssa. Tätä suomalaisten enemmistö tuskin haluaa. Tärkeintä on joka tapauksessa hahmottaa valitun aikavyöhykkeen yhteys terveyteen. Vaikka valoisammat illat kuulostavat mukavilta, ei tällaisia päätöksiä voi tehdä sivuuttaen unitutkijoiden lukuisat tutkimukset. Myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on nostanut näkyvästi esiin terveyden ensisijaisuuden päätöstä tehdessä.

Kesäajasta luopuminen osoittaa, että yhdessä voimme luoda paremman Euroopan toimimalla aktiivisesti EU:n sisällä. Se on näyttänyt, että europarlamentaarikot ajavat kansalaisten toiveita konkreettisiksi päätöksiksi. Välillä aloitteiden matka läpi komission, parlamentin ja jäsenmaista koostuvan Euroopan neuvoston on hidas, mutta sinnikkäällä työllä saavutetaan hyviä tuloksia. EU:n päätökset vaikuttavat jokaiseen suomalaiseen.

Julkaistu IL-blogissa 24.10.

Verkkouutiset: Petri Sarvamaa: Ministeriö sai turpiinsa

10.10.2018

Euroopan komissio tarkasti Suomen uuden alkoholilain uudistuksen. Europarlamentaarikko Petri Sarvamaan (kok., EPP) mukaan komission vastaus Suomessa suunniteltuun alkoholin etämyynnin kieltoon on hyvin selkeä. ”Suomen hallituksen notifioima etämyynnin kieltävä lakiteksti on komission mukaan vastoin Euroopan unionin lainsäädäntöä tavaroiden vapaasta liikkuvuudesta”, Sarvamaa toteaa.

Lue uutinen ›

Talouselämä: EU:n lausunto alkoholin etämyynnistä oli yllätys sosiaali- ja terveysministeriölle

9.10.2018

Euroopan komission Suomelle antaman lausunnon mukaan etämyytyjen alkoholijuomien maahantuonnin rajoittaminen olisi EU:n perussopimuksen ja tavaroiden vapaan liikkumisen periaatteen vastaista.  ”Heidän [ministeriön] on pakko niellä tämä”, europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) sanoo. Sarvamaan mielestä ministeriö sai EU-komissiolta köniinsä etämyyntiasiassa.

Lue uutinen ›

Uusi Suomi: Kokoomuksen Sarvamaa uudesta alkoholilausunnosta: ”Täysi shokki ministeriölle – heidän on pakko niellä tämä”

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaan (kok., EPP) mukaan EU-komission tuore lausunto alkoholin etämyynnistä Suomessa on tullut ikävänä yllätyksenä sosiaali- ja terveysministeriölle. Komission mukaan etämyynnin rajoitukset olisivat EU:n perussopimuksen ja tavaroiden vapaan liikkumisen periaatteen vastaisia. Sarvamaan mielestä ministeriö sai totaalisesti köniinsä etämyyntiasiassa.

Lue uutinen ›

Petri Sarvamaa isännöi vierasryhmää Brysselissä

28.9.2018

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) isännöi vierasryhmää Brysselissä syyskuun lopussa. Vieraat koostuivat Sarvamaan seuraajista muun muassa sosiaalisessa mediassa ja tulivat monipuolisesti ympäri Suomea.

Vierailun tarkoituksena oli esitellä Euroopan unionin toimintaa sekä erilaisia vaikutusmahdollisuuksia, joita europarlamentaarikoilla ja kansalaisilla on. Vierailu käynnistyi tutustumisella Euroopan parlamenttiin Sarvamaan johdolla. Parlamentin toimintaa esitteli myös yksikönpäällikkö Elina Kaartinen. Euroopan parlamentin toiminnan lisäksi nousivat esiin eri EU:n instituutioiden väliset suhteet ja suomalaisten mahdollisuudet vaikuttaa EU:n päätöksentekoon.

Parlamentin lisäksi vierailijoille esitteli komission toimintaa varapuheenjohtaja Jyrki Katainen. Katainen korosti puheessaan ennen kaikkea oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen tärkeyttä. Komissiolla ryhmä tapasi myös Kataisen kabinettia edustavan Antti Timosen, joka esitteli komission ja Kataisen viime vuosien saavutuksia. Erityisesti komission uusi muovistrategia sekä investointiohjelma puhuttivat.

Toisena päivänä ohjelmaan kuului vierailu Suomen pysyvässä edustustossa EU:ssa. Vieraille kerrottiin, kuinka ministeriöidemme edustajat neuvottelevat Suomen kantaa eteenpäin Euroopan unionin neuvostossa. Lisäksi puhuttiin suomalaisten yritysten mahdollisuuksista vaikuttaa Brysselissä. Vierasryhmä päätti vierailunsa tutustumalla Euroopan historian taloon. Talon näyttelyt antoivat erinomaisen kuvan Euroopan lähihistoriasta.

MTV3 Huomenta Suomi: Näin kellojen siirtämisestä luopuminen etenee

4.9.2018

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaan (kok., EPP) mukaan Euroopan komissio tulee esittämään kellojen siirtelystä luopumista. Lopullinen päätös kesäajasta tehdään ensi keväänä, ja sen jälkeen jäsenvaltiot saisivat itse päättää, mihin viisarinsa siirtävät. ”Terveysvaikutusten takia Suomen pitäisi siirtyä pysyvästi samaan aikaan Läntisen Keski-Euroopan kanssa”, Sarvamaa sanoo.

Katso ohjelma ›

Suomen on tartuttava EU:n liikennerahaan, Nykypäivä

31.8.2018

Hyvät liikenneyhteydet ovat Suomen elinehto. Ne muuntuvat työpaikoiksi, talouskasvuksi, kilpailukyvyksi ja ennen kaikkea hyvinvoinniksi. Tätä realiteettia ei kuitenkaan otettu Suomessa moneen vuoteen tosissaan, vaikka olemme harvaan asuttu ja syrjäinen maa. Sen takia esimerkiksi tieverkon kunto ja korjausvelka ovat kasvaneet järkyttäviin mittoihin. Kehittyneillä yhteyksillä, ja tässä tapauksessa niiden uupumisella, on seurauksensa.

Merkkejä myönteisestä muutoksesta on kuitenkin ilmassa. Korjausvelan kasvu saatiin viime vuonna pysäytettyä 2,5 miljardiin euroon. Tänä vuonna hallitus on budjetoinut sen vähentämiseen noin 450 miljoonaa euroa ja ensi vuodelle esitetään 90 miljoonaa. Lisäksi liikenne- ja viestintäministeriö antoi viime viikolla luonnoksen hyvässä kunnossa pidettävästä maanteiden ja rautateiden runkoverkosta, jonka hoitoon ja parannuksiin tarvittaisiin vuosittain noin 440 miljoonaa euroa.

Liikenneprojektit ovat usein suuria ja pitkäjänteistä rahoitusta vaativia.  Siksi on ongelmallista, että niihin käytettävät varat määräytyvät pitkälti valtion vuosibudjetin mukaan. Onneksi ministeriön runkoverkkoesityksessä kuitenkin otetaan huomioon EU-komission kesäkuun alussa antama ehdotus Euroopan tärkeimmistä liikenneväylistä EU:n seuraavalla vuodet 2021-2027 kattavalla rahoituskaudella. Näyttää vahvasti siltä, että Suomen runkoverkolle olisi tulossa iso potti EU:n liikennerahaa.

Suomelle komission ehdotus Euroopan liikennekartasta on erävoitto. Nykyisellä 2014-2020 rahoituskaudella ainoastaan aivan eteläisin reitti Turusta rannikkoa pitkin Venäjän rajalle on sisällytetty Euroopan liikkeessä pitäviin strategisiin väyliin. Seuraavalla vuosikymmenellä mukaan laskettaisiin lisäksi Helsinki-Tornio -väli. Liikenne- ja viestintäministeriön arvioi, että Suomen olisi tulevaisuudessa mahdollista saada näille reiteille EU-tukea yhteensä 85 miljoonaa euroa vuodessa. Tällä hetkellä tuki jää 5-10 miljoonaan.

Pohjoisen ulottuvuuden nimeäminen Euroopan tärkeimpien liikennereittien osaksi on tulosta aktiivisesta vaikutustyöstä. Olemme monien suomalaisten tahojen kanssa muistuttaneet komissiota nykyisen mallin puutteista, kun suurin osa Suomea ja iso osa myös Ruotsia on jätetty liikennekartan ulkopuolelle. Paremmat rajat ylittävät yhteydet Pohjolassa tiivistäisivät osaltaan koko Eurooppaa ja linkittäisivät maanosamme toimivammin Jäämerelle, Norjaan ja Venäjälle.

Toinen syy Helsinki-Tornio -välin sisällyttämiselle Euroopan tärkeimpiin liikennereitteihin on varmasti Varsovasta Tallinnaan ulottuva Rail Baltica -junarata. Myös sen rakentamiselle olisi komission ehdotuksen mukaan tiedossa EU-tukea. Rail Baltican myötä yhteydet koko Suomesta Eurooppaan parantuisivat, mikä voi ehkä aikanaan johtaa jopa Helsinki-Tallinna -tunnelin rakentamiseen.

Suomen liikenneverkkojen parantamiselle on nyt hyvät mahdollisuudet saada EU-rahoitusta, mutta niihin pitää myös tarttua.  Seuraavaksi meidän europarlamentaarikkojen, ministereiden ja virkamiesten on hoidettava neuvottelut kunnolla Brysselissä. Kukaan muu ei tule hoitamaan hommaa kotiin meidän puolestamme. Ennen kuin EU:n monivuotisesta rahoituskehyksestä ja siihen liittyvistä komission ehdotuksista saadaan sopu, ei ole varmuutta myöskään liikenneprojektien rahoituksesta.

Samalla Suomessa on heti aloitettava rahoituskelpoisten liikenneprojektien suunnittelu, jotta niille voidaan hakea EU-tukea jo vuoden 2021 alusta alkaen. Rahoitusta tulee olemaan tarjolla, mutta se on itse osattava ottaa.

Julkaistu Nykypäivässä 31.8.2018

Verkkouutiset: Tämän takia EU-jäsenmaksu kannattaa maksaa

8.6.2018

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) kommentoi Suomen kantaa EU:n pitkän aikavälin budjettineuvotteluihin Eurooppasalin seminaarissa 8.6. ”Hallituksen palikat ovat hujan hajan. Tämä ei palvele isänmaan etua”, Sarvamaa painottaa. Sarvamaan mukaan hallituksen vaatimukset EU-budjetin leikkaamisesta ovat Suomelle vahingollisia. Seminaarissa puhui myös komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen, joka korosti Sarvamaan tapaan EU-rahoituksen Suomelle tuomia etuja.

Lue uutinen ›