Verkkouutiset: ”Petri Sarvamaa: Kiinan painostukselle ei tule alistua”

28.4.2020

– Suuri disinformaatiotaistelu on jatkunut jo vuosia, ja se on voimistunut COVID-19-pandemian aikana. Tämä on näkynyt koronakriisin aikana Venäjän ja Kiinan suurissa eleissä. Juuri nyt Euroopan yhtenäisyys on ratkaisevan tärkeää EU:n tulevan olemassaolon kannalta. Sekä Venäjä että Kiina omaavat hyvin kehittyneet propagandastrategiat koko EU:n, yksittäisten jäsenvaltioiden ja Naton kaltaisten kansainvälisten järjestöjen heikentämiseksi, Sarvamaa sanoo.

Lue koko uutinen täältä >

Demokraatti: Sarvamaan mitta täyttyi Kiinan disinformaatiokampanjan salailuun ulkosuhdehallinnossa

Tiedotusvälineiden raporttien mukaan EU lievensi COVID-19-disinformaatiota EU:ssa koskevaa raporttiaan Kiinan painostuksesta. Julkaistussa versiossa ei enää mainittu Kiinan disinformaatiokampanjoita.

”Raportit ovat järkyttäviä. Korkean edustajan Josep Borrellin tulisi selittää yksityiskohtaisesti ja viipymättä, mitä on konkreettisesti tapahtunut. Paljon on vielä savuverhon peitossa”, Sarvamaa painottaa.

”Sekä Venäjä että Kiina omaavat hyvin kehittyneet propagandastrategiat koko EU:n, yksittäisten jäsenvaltioiden ja Naton kaltaisten kansainvälisten järjestöjen heikentämiseksi”, Sarvamaa sanoo tiedotteessa.

Sarvamaan mukaan EU:n on toimittava nykyistä vahvemmin disinformaatiota vastaan. Tämä tulisi huomioida myös ulkosuhdehallinnon rahoituksessa.

Lue koko uutinen täältä >

USA:n ja Kiinan kaupparähinä on myrkkyä myös Suomen taloudelle, IL-blogi

23.5.2019

Kevään talousennusteissa on varoiteltu kasvun hidastumisesta ja nousukauden loppumisesta. Komissio ennustaa EU:n bruttokansantuotteen kasvavan tänä vuonna vain 1,4 prosenttia. Valtiovarainministeriö arvioi Suomen talouden kasvavan 1,7 prosenttia. Huolestuttavinta on kuitenkin lukujen taakse piiloutuva suuntaus, jonka mukaan Suomen talouskasvu jatkaa hidastumistaan ensi vuonna, vaikka EU:n talous kääntynee vienoiseen nousuun.

Suomen vaikeuksiin vaikuttaa varmasti maailmantalouden epävakaa tilanne. Viennin ja ulkomaankaupan osuus meidän BKT:stamme on huomattava. Kun maailmantalouden ja globaalin kaupan kasvun arvioidaan hidastuvan tänä ja ensi vuonna, se ei voi olla vaikuttamatta Suomen talouteen ja yritystemme näkymiin. Sekä Suomessa että EU:ssa ollaan yhä enemmän kotimaisen kysynnän varassa, kun vienti hidastuu vääjäämättä.

Viime viikkoina kärjistyneet vaikeudet Yhdysvaltojen ja Kiinan välisessä tullikiistassa eivät tilannetta helpota. Molemmat maat ovat tärkeitä vientimarkkinoita suomalaiselle teollisuudelle. Isojen kansantalouksien epävarmuus on myös myrkkyä koko maailmankaupalle ja taloudelle. Rähinä on jo aiheuttanut huojuntaa kansainvälisillä osakemarkkinoilla.

Uhkaavassa Tyynenvaltameren kauppasodassa on kyse kauppataseista ja tullimaksuista. Korkeammilla tulleilla yritetään suojata Yhdysvaltojen teollisuutta ja työpaikkoja kansainväliseltä kilpailulta nostamalla tässä tapauksessa kiinalaisten tuotteiden hintoja ja vähentämällä niiden kysyntää.

Protektionismin perään haikaileminen ja lyhyen tähtäimen paikallisten hyötyjen maksimoiminen keinolla millä hyvänsä on kuitenkin epärehellistä. Yhteisiin sääntöihin perustuva kansainvälinen kauppa ja siitä kumpuava talouskasvu ovat todistetusti parantaneet elintasoa myös kehittyneissä maissa, vähentäneet köyhyyttä ja lisänneet vakautta.

Kiina ei tietenkään ole tässä kiistassa viaton pulmunen. Maa suojelee tiukasti omaa teollisuutta ja markkinoitaan samaan aikaan kun kiinalaiset yritykset kahmivat osuuksia ulkomailla. Sitä syytetään myös Maailmankauppajärjestön sääntöjä rikkovista valtiontuista. Kiina ei yksinkertaisesti pelaa maailmankaupassa samoilla ehdoilla avointen länsimaisten markkinatalouksien kanssa, ja Yhdysvallat sai siitä ensimmäisenä tarpeekseen.

Tässä tilanteessa meidän Suomessa ja EU:ssa on jatkettava kaupan esteiden ripeää poistamista omilta sisämarkkinoiltamme ja toimittava vakauttavana tekijänä. EU on maailman suurimpia talouksia, joten sen suunnalla on vaikutusta maailmanlaajuisesti. Samalla reiluja kauppasuhteita pitää kehittää sekä Yhdysvaltojen että Kiinan kanssa.

Julkaistu IL-blogissa 23.5.2019

Suomen EU-puheenjohtajuus osuu merkittävään käännekohtaan, IL-blogi

21.5.2019

Heinäkuussa alkaa kansainvälisessä politiikassa suomalaisittain merkittävä aika. Suomi nimittäin tarttuu Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajan nuijaan. Tämä tarkoittaa kokousten johtamista ja neuvoston edustamista komission ja parlamentin kanssa käytävissä neuvotteluissa. Käytännössä Suomi johtaa jäsenmaiden orkesteria ja varmistaa, että eurooppalaista politiikkaa viedään eteenpäin.

Vastuutehtävä on erityisen tärkeä nyt, sillä se osuu EU:n tulevaisuuden kannalta taitekohtaan. Euroopan parlamentti menee uusiksi toukokuussa järjestettävissä eurovaaleissa. Heinäkuussa alkaa korkeiden EU-virkojen nimitys ja marraskuussa aloittaa työnsä uusi komissio. Samaan aikaan neuvotellaan vuosien 2021-2027 rahoituskehyksestä ja yhteisestä maatalouspolitiikasta, aletaan toteuttamaan EU:n uutta strategista viisivuotisohjelmaa ja koitetaan saada Brexit-mylläkkä maaliin. Suomella on tässä puheenjohtajana oiva mahdollisuus kasvattaa poliittista painoarvoaan kiistojen ratkojana.

Kansainvälisellä kentällä on pelissä myös monia suomalaisten elämää suoraan muovaavia kysymyksiä, joihin voimme vaikuttaa EU:n päänä viemällä niitä eteenpäin:

Mikä on EU:n turvallisuusyhteistyön tulevaisuus ja sen vaikutukset Suomeen? Mitä tapahtuu Suomen vientiteollisuudelle, jos Brexit toteutuu ilman selviä sopimuksia? Mikä on Suomen rooli EU:n yhteisessä rajavalvonnassa? Miten meidän pitäisi suhtautua taloudelliseen yhteistyöhön Kiinan tai Venäjän kanssa?

Nyt muodostettavalla hallituksella toivoisi olevan kannat valmiina näihin edellä mainittuihin kysymyksiin, jotta voimme käyttää parhaalla mahdollisella tavalla hyödyksi puheenjohtajuuskauden tarjoaman vaikuttamisen paikan.

Yksi asia näyttäisi jo olevan varmaa: Suomi tulee johtamaan neuvotteluita oikeusvaltioperiaatteen kytkemisestä EU-rahoituksen ehdoksi. Kyseessä on uusi budjettilaki, jonka olen toisena pääneuvottelijana ajanut läpi Euroopan parlamentissa. Lain lopullista toteutumista on tähän asti jarruttanut EU:n neuvoston nykyinen puheenjohtajamaa Romania, joka ei ole halunnut avata neuvotteluita parlamentin ja komission kanssa. Suomi on onneksi jo ilmoittanut tämän yhdeksi kautensa päätavoitteista. Näin ollen ensi syksynä laista voi olla neuvottelemassa puheenjohtaja-Suomen lisäksi suomalainen meppi, jos minut valitaan uudelle kaudelle.

Suomen hetki EU-politiikan keskiössä tulee ratkaisevalla hetkellä. Euroopassa on tapahtumassa isoja rakenteellisia muutoksia. Niihin pitäisi löytää ratkaisuja, joissa EU ja jäsenvaltiot pelaavat yhteen, eivätkä toisiaan vastaan. Siksi puheenjohtajamaalla pitää myös olla selkeä ajatus siitä, millä strategialla peliin mennään. Suomella on tähän kaikki edellytykset.

Julkaistu IL-blogissa 21.5.2019

Suomi ja muu maailma, IL-blogi

15.4.2019

Onhan se kummallista. Mitä enemmän maailmalla myllertää, sitä vähemmän Suomen poliittisessa keskustelussa sitä pohditaan. Eduskuntavaalien alla puhuttiin kuukausikaupalla sotesta, vanhustenhoidosta ja ilmastomuutoksesta. Kaksi ensimmäistä olivat puhtaasti suomalaisia aiheita ja ilmastomuutosta käsiteltiin sitäkin hyvin suomalaisesti, ikään kuin me suomalaiset voisimme jotenkin erityisesti vaikuttaa ilmakehän lämpötilaan.

Ainoa seikka, joka tunki ulkomaailmasta tähän ummehtuneeseen tilaan, oli Suomen tuleva EU-puheenjohtajuus. Mutta sekin sai takuuvarman suomalaisen käsittelyn. Miten Suomi pärjää? Miten Suomi pärjää, jos hallituksen muodostaminen menee liian lähelle puheenjohtajuutemme alkamista 1. heinäkuuta? Selviämmekö ME tehtävästä kunnialla?

Nyt vaalit on käyty ilman, että äänestäjiä olisi juuri ollenkaan vaivattu todellisilla ja konkreettisilla kysymyksillä kansainvälisen politiikan asettamista haasteista Suomelle ja suomalaisille:

Millainen on Itämeren sotilaallinen jännitystila? Miksi Suomen pitää korvata käytöstä poistuvat Hornet-hävittäjät vähintään täysimääräisesti? Mitä tällä hetkellä tapahtuu täysillä riehuvassa kybersodassa, jossa Suomikin on mukana? Miten hallitsematon kansainvaellus voidaan ehkäistä tulevaisuudessa? Miten Suomi on mukana EU:n yhteisessä rajavalvonnassa? Mitä Suomen vientiteollisuudelle oikeasti tapahtuu seuraavan vuoden aikana, jos Brexit toteutuu ilman selviä sopimuksia? Tai jos Brexit ylipäätään toteutuu? Mikä on EU:n kauppapolitiikan merkitys Suomelle ja suomalaisille? Miksi ja miten Suomi voi parhaiten vahvistaa suomalaisten  turvallisuutta toimimalla maksimaalisesti EU:n turvallisuusyhteistyössä, kuten tietojen sujuvassa vaihtamisessa? Miten meidän pitäisi suhtautua taloudelliseen yhteistyöhön Kiinan kanssa? Entä Venäjän kanssa? Mitenkäs tämä Nordstream-kaasuputki ja Yhdysvaltain suhtautuminen siihen? Niin ja kaiken kaikkiaan kansainvälinen energiapolitiikka…

Tuossa vain muutamia kysymyksiä, jotka kaikki vaikuttavat suomalaisten elämään.

Eduskuntavaalissa päätetään siitä, mitkä puolueet muodostavat maahan seuraavan hallituksen. Uudella hallituksella pitää olla kannat valmiina ja jonkinlaiset vastaukset selvillä näihin edellä mainittuihin kysymyksiin, koska ne kaikki vaikuttavat suoraan suomalaisten elämään.

Viime kuukausien aikana käydyt vaalikeskustelut eivät antaneet kansalaisille juuri minkäänlaista kuvaa siitä, miten eri puolueet ovat näihin kysymyksiin valmistautuneet. Vastaukseksi puolueelle ei voi riittää se, että ”meillä ei ole varaa uusiin hävittäjiin”. Eikä yleiseksi syyksi koko maailman poissaololle vaalikeskusteluista (lukuun ottamatta sitä ilmastonmuutosta, jonka lähes kaikki puolueet antoivat ymmärtää voivansa ratkaista) riitä se, että keskustellaan näistä sitten europarlamenttivaalin alla. Koska se on se Suomen hallitus, jolla pitää olla vastaukset näihin kysymyksiin.

Ehkä juuri tästä keskustelun puuttumisesta osaltaan johtuu se, että meille saattaa tulla hallitus, jolla on entistä vähemmän vastauksia maailman kysymyksiin. Jotka ovat juuri niitä kysymyksiä, jotka vaikuttavat suomalaisten elämään lähiaikoina enemmän kuin kertaakaan sitten 1930-luvun.

P.S. Vastaan kuitenkin omalta osaltani kaikkiin edellä esittämiini kysymyksiin tulevien päivien ja viikkojen kirjoituksissani ja keskusteluissa suomalaisten kanssa ympäri maata.

Julkaistu IL-blogissa 15.4.2019