Ajankohtaista

Suomen on säilytettävä tolkku akkumineraalijahdissa, Maaseudun Tulevaisuus

22.3.2019

Suomeen on rantautunut maailmalta uusi kultakuume. Sama toiveikas kiilto silmissä, jonka innoittamina lähdettiin aikoinaan kultamaille, puhutaan nyt oman maaperän kaivoslouhinnasta. Kansakuntamme on lähtenyt mineraalijahtiin, toiveissa valoisampi tulevaisuus koboltin, litiumin ja suomugrafiitin siivittämänä.

Kasvaneen kysynnän vuoksi näiden mineraalien hinnat ovat olleet viime vuosina kovassa nousussa. Akkumetalleiksikin kutsuttuja raaka-aineita käytetään muun muassa uusiutuvan energian tuotannossa ja sähköautojen valmistuksessa. Erityisesti jälkimmäisen kasvupotentiaali tuntuu lujittavan yleistä uskoa siihen, että nyt on aika louhia.

Kotimaan maanteillä sähköautojen määrä ei ole räjähtänyt käsiin, ainakaan vielä. Niiden yleistyminen maantieteellisissä olosuhteissamme edellyttää käytettävyyden kannalta tärkeiden puitteiden kehittämistä. Kansainvälisesti voidaan kuitenkin puhua jo buumista: kansainvälinen energiajärjestö IEA arvioi teillä liikkuvien sähköautojen määrän nousevan viime vuoden kahdesta miljoonasta 140 miljoonaan vuonna 2030. Eli 70-kertaistuvan.

Ei siis ole ihme, että akkuteknologian mahdollisuudet ovat herättäneet myös suomalaisten kiinnostuksen. Löydettyjen ilmentymien valossa innostus on perusteltua. Suomesta löytyvät esimerkiksi Euroopan suurimmat tunnetut kobolttivarannot.

Koboltin lisäksi maaperästämme on löytynyt useita muitakin haluttuja raaka-aineita. Geologian tutkimuskeskus GTK:n kartoitellee parhaillaan Suomea uusien mineraaliesiintymien toivossa. Nelivuotisen projektin tarkoitus on nimenomaan akkujen tuotantoon hyödynnettävien varantojen tutkiminen.

Mineraalijahdin mahdollisuuksiin liittyy kuitenkin yksi iso ja painava mutta. Äkkirikkauden toivoissa on helppo tehdä peruuttamattomia uhrauksia. Siinä kohdin, kun suunnitellaan kaivoksen paikkaa, on pystyttävä huomioimaan projektin vaikutukset ympäristöön. Monimuotoisten vesistöjen rannasta näitä mineraaleja ei nimittäin tarvitse kaivaa.

Olisi valtavaa typeryyttä uhrata puhtaat vesistöt mineraalikuumeen alttarille. Maltti on syytä pitää matkassa erityisesti, kun kaivoksia ollaan rakentamassa näin nopeasti kehittyvän teknologian tarpeisiin. Vaikka sähköinen liikenne ja tuulivoimalat eivät tällä hetkellä rakennu ilman näitä mineraaleja, kukaan ei tiedä varmasti miltä tarve näyttää 10 tai 20 vuoden päästä.

Akkuteknologiaa pyritään koko ajan kehittämään suuntaan, joka olisi vähemmän riippuvainen kalliista mineraaleista, kuten litiumista ja koboltista. Tällä hetkellä kuhinaa akkutuotannon ympärillä kuitenkin riittää. Nykyiset investoinnit tehdään siinä toivossa, että sähköautojen kysyntä jatkaa kasvuaan eikä teknologian kehitys aja nykyisten raaka-aineiden tarpeen ohi.

Suomen maaperän rikkauksia hyödyntäisivät mielellään myös kansainväliset kaivosjätit. Ala on kilpailtu eikä ympäristövaikutusten huomioiminen ole kaivosyritysten prioriteetti. Toivoa sopii, että Suomessa on koettu tarpeeksi huonosti suunniteltujen kaivosten vaikutuksia, jottei mitä tahansa hankkeita lähdetä tukemaan.

Kestävyyden näkökulmasta kolikolla on kaksi puolta. Ensimmäinen on raaka-aineiden järkevä hyödyntäminen ympäristöystävällisten ratkaisujen valmistamisessa. Toinen on Suomen korvaamattoman luonnon suojeleminen lyhytnäköisiltä ratkaisuilta. Molemmat on hyvä pitää mielessä, kun uutisia GTK:n uusista löydöistä alkaa tulla ja kartoituksista siirrytään uusien kaivosten rakentamiseen.

Julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 22.3.

Ajankohtaista

Syksyiset terveiset Brysselistä, Uutiskirje

27.9.2018

Minulle on ilo ja kunnia olla kokoomuksen eurovaaliehdokas ensi kevään vaaleissa. Keskityn työhöni Euroopan parlamentissa istuntokauden loppuun asti. Sen jälkeen on kampanjan aika, pysy siis kuulolla!

Kesän kohokohta oli Porin Suomi-Areena, jossa käytiin vilkasta keskustelua myös EU:sta. Elokuun lopussa oli aika palata töiden pariin Brysseliin. Edessä on raskas, mutta Euroopan kannalta todella tärkeä syksy ja talvi. Tärkeimpiä teemoja ovat EU:n rahoitus sekä oikeusvaltioperiaatteen vahvistaminen.

Kovan työn tulokset

Merkittävä työvoitto meille suomalaismepeille on ehdotus kesäajasta luopumisesta. Keskustelin viisarien siirrosta MTV 3:n Huomenta Suomessa. Terveydelliset ja käytännölliset syyt vaativat kesäajasta luopumista.

Minulle on tärkeää kuulla, mitä Suomessa tarvitaan. Syyskuun alussa illastin Pohjois-Pohjanmaan maakuntahallituksen kanssa ja esiin nousivat muun muassa ruoka ja liikenne. Strasbourgissa puolestaan tapasimme muiden europarlamentaarikkojen kanssa MTK:n puheenjohtajan Juha Marttilan, jonka kanssa jaoimme ajatuksia maatalouspolitiikan tulevista suuntaviivoista. Yhdessä työskentelemme paremman Suomen puolesta.

Oikeusvaltion periaatteista ei voi joustaa

Olen seurannut tarkasti ja huolestuneena Unkarin ja Puolan kehitystä. Toimin Euroopan parlamentin pääneuvottelijana oikeusvaltioperiaatteen ja EU-tukirahat yhdistävässä laissa. Myös muualla Euroopassa, kuten Slovakiassa ja Maltalla, on näkyvissä varoittavia merkkejä.

Strasbourgin täysistunnossa Unkarin pääministeri Viktor Orban saapui puhumaan parlamentille. Lisäksi pääsimme keskustelemaan hänen kanssaan oman EPP-ryhmämme kesken. Parlamentti päätti aivan oikein vaatia jäsenmaiden muodostamaa neuvostoa toimimaan Unkarin tilanteen takia. Euroopan unionissa ei ole tilaa maille, jotka halveksivat demokraattisia käytäntöjä. Pääneuvottelijan pestissäni ajan lakia, jolla estettäisiin tämä hyvin huolestuttava kehitys.

Suomalaisten on voitava olla varmoja verorahojensa tehokkaasta ja tuloksellisesta käytöstä. Toinen merkittävä tehtäväni on tarkastaa EU:n virastojen toiminta viime vuonna. Olen viimeisten viikkojen aikana tavannut eri virastojen johtoporrasta. Euroopan lääkeviraston pääjohtaja Guido Rasi vieraili toimistollani ja perehdyin Helsingissä Euroopan kemikaaliviraston toimintaan. Meidän on taattava, että EU:n virastot toimivat läpinäkyvästi ja kestävästi.

Unionin budjetti määrittää Euroopan suunnan

Turun Eurooppa-foorumissa olin mukana keskustelemassa Euroopan tulevaisuuden rahoituksesta. Lisäksi tapasin Strasbourgissa saman aiheen tiimoilta budjettivaliokunnan varapuheenjohtajan roolissa Suomen eduskunnan valtiovarainvaliokunnan. Meidän tulee tehdä selkeä ja kunnianhimoinen budjetti 2020-luvulle. Numeroiden ynnäämisen sijasta on löydettävä ratkaisut turvallisuutta ja maahanmuuttoa koskeviin kysymyksin.

Euroopan tulevaisuutta määritteli myös komission puheenjohtajan, Jean-Claude Junckerin, pitämä puhe Euroopan tilasta. Panostaminen Euroopan ulkorajojen valvontaan on Euroopan turvallisuuden kannalta ensisijaista. Lisäksi viesti Euroopan tarpeesta olla yhdessä vahvempi kansainvälinen toimija on tärkeä.

Tällä hetkellä pöydälläni on myös EU:n ensi vuoden budjetti. Olen esittänyt lisäyksiä suomalaisille tärkeisiin kysymyksiin. Pk-yrityksiä tulee rohkaista enemmän, maatalouden tukia ei saa leikata kohtuuttomasti ja EU:n on varustauduttava vastaamaan vieraan vallan kyberhyökkäyksiin ja informaatiosotaan.

Tekijänoikeuksia on kunnioitettava

Strasbourgissa äänestettiin tekijänoikeusdirektiivistä, joka kuumensi tunteita jo ennen lomia. Tapasin Teoston edustajia ja muun muassa muusikko Lauri Tähkän ennen täysistuntoa. Tapaaminen vahvisti kantaani: tehdystä työstä tulee saada reilu korvaus myös netissä. Kyseinen laki ei tule tuhoamaan internetiä. Täysistunnossa saimme läpi kannan, joka suojaa tekijänoikeuksia nopeasti muuttuvassa ympäristössä. Tämä oli mm. laatujournalismin ja luovien alojen tekijöiden voitto.

Päätökset EU:ssa vaikuttavat jokaiseen suomalaiseen.  Strasbourgin viikon lopuksi istahdin alas yhdessä kollegoideni Mirja Vehkaperän sekä Liisa Jaakonsaaren kanssa. YLE:n politiikkaradiossa puhuttivat vilkkaan täysistuntoviikon päätökset. Olen muutenkin tavannut runsaasti suomalaisia toimittajia viimeisten viikkojen aikana. Työmme kattava raportointi Suomeen on tärkeää.

Ei kaivoshankkeelle

Joskus meppi haluaa ottaa kantaa myös suoraan kotimaan asioihin. Heinävedeltä kantautui huolestuttava tieto jo ennen lomia. Saimaan läheisyyteen kaavailtu grafiittikaivos vaarantaa ympäristön. Kesän aikana olin mukana allekirjoittamassa kuntalaisaloitetta kaivosta vastaan. Kaivoksen taloudelliset edellytykset ovat heikot ja sen tuoma hyöty paikallisille pieni. Kaivoshanke etenee Heinäveden kunnanvaltuustoon tämän syksyn aikana. Olen itse ollut yhteydessä Heinäveden kunnanvaltuutettuihin, mutta tämä asia tarvitsee useampia ääniä. Nyt on jokaisen aika toimia.

Terveisin,

Petri