Ajankohtaista

Maaseudun Tulevaisuus: EU haluaa mennä syvemmälle metsään

8.5.2020

 

Kovan väännön tuloksena syntynyt lulucf-lainsäädäntökin avataan osana valmisteilla olevaa Euroopan vihreän kehityksen lainsäädäntöä (Green Deal). Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa ennakoi, että tulossa on vielä vaikeampi vääntö kuin viimeksi. Hänen mielestään EU:n instituutioissa ei tiedetä metsistä vieläkään tarpeeksi. (MT 20.3.)

Sarvamaan mukaan keskustelussa unohdetaan usein, että vastuuta muiden sektoreiden päästöjen kompensoimisesta ei voida sysätä metsäsektorille. Lisäksi ilmastokeskustelussa ei voi hänen mukaansa keskittyä ainoastaan hiilinieluihin, vaan kokonaisuuteen kuuluvat myös hiiltä varastoivat tuotteet, hiilivuodon estäminen sekä fossiilisten vaihtoehtojen korvaaminen puupohjaisilla materiaaleilla.

Komission alustavan lainsäädäntötekstin mukaan ”Vanhat metsät ovat rikkaita ekosysteemejä ja ne poistavat hiilidioksidia ilmakehästä. Ne ovat myös merkittäviä hiilidioksidin varastoja.” Sarvamaan arvio komission käsityksestä metsien merkityksestä näyttää pitävän paikkansa.

 

Lue koko pääkirjoitus täältä >

Ajankohtaista

Metsien merkitys on ymmärrettävä EU:ssakin, Maaseudun Tulevaisuus

20.3.2020

Me suomalaiset elämme metsistä, ja metsillä on suuri rooli kulttuurihistoriamme ja identiteettimme rakentumisessa. Metsäteollisuus on maamme kolmanneksi suurin teollisuudenala, ja sen osuus koko Suomen tavaraviennistä on 20 prosenttia.

Metsäpolitiikka kuuluu jokaisen EU-jäsenmaan kansallisen toimivallan piiriin. Ei kuitenkaan ole yhdentekevää, mitä EU-tasolla metsistä päätetään muilla aloilla, kuten energia-, ilmasto- ja ympäristöpolitiikassa, koska niillä on myös suoria käytännön vaikutuksia metsien käyttöön ja hoitoon Suomessa.

Euroopan komissio julkaisee uuden EU:n metsästrategian loppuvuodesta 2020. Myös Euroopan parlamentti muodostaa kantansa strategiaan, jonka valmistelussa saan kunnian toimia parlamentin pääneuvottelijana.

Luonnosraportti on nyt valmis, ja neuvottelut sen lopullisesta muodosta käydään tulevan kevään aikana.

Painotan raportissani kestävän metsänhoidon, metsien monikäytön ja biotalouden tärkeää roolia aikana, jolloin metsätaloudella on suuri merkitys ilmastonmuutoksen vastaisessa taistossa ja fossiilivapaaseen yhteiskuntaan siirryttäessä.

Metsien taloudellinen, sosiaalinen ja ekologinen kestävyys tulisi huomioida kokonaisvaltaisesti.

EU:n uuden metsästrategian tulisi ottaa huomioon tutkimukseen ja innovaatioihin investoimisen tärkeys, sektorin luomat työpaikat sekä luonnon monimuotoisuuden edistäminen. Puupohjaisten materiaalien luomat mahdollisuudet tulisi nostaa esiin fossiilisten vaihtoehtojen korvaajina niin pakkauksissa kuin tekstiili-, kemikaali- ja rakennusteollisuudessakin.

Suomessa tiedetään, millaisia mahdollisuuksia biotalous tarjoaa ja miten tärkeää on kestävä ja aktiivinen metsänhoito. Lisäksi Suomen metsäteollisuus pyrkii hiilineutraaliuteen vuoteen 2035 mennessä. Miksi metsät sitten aiheuttavat hampaiden kiristystä EU-areenoilla?

Metsiin kohdistuu paljon odotuksia ja paineita komission vihreän kehityksen ohjelman takia.

On selvää, että metsillä ja biotaloudella on olennainen rooli komission Green Dealin asettamien tavoitteiden saavuttamisessa. On kuitenkin hämärän peitossa, ymmärretäänkö tämä EU-tasolla todella. Esimerkiksi viime viikolla julkaistussa komission teollisuusstrategiassa biotalouden rooli jää lähes olemattomaksi.

Suomen metsätalouden intressien kannalta tämä on vasta alkusoittoa. Komission esitykset ilmastolaista, kiertotalouden toimintasuunnitelmasta ja ensi viikolla julkaistavasta EU:n monimuotoisuusstrategiasta vaikuttavat myös osaltaan Suomen metsiin.

Lisäksi kestävän rahoituksen strategia, uusiutuvan energian direktiivi sekä Suomen kannalta erityisen tärkeä lulucf-asetus avataan uudelleen.

Usein myös unohdetaan, että vastuuta muiden sektoreiden päästöjen kompensoimisesta ei voida sysätä metsäsektorille. Lisäksi ilmastokeskustelussa emme voi keskittyä ainoastaan hiilinieluihin, vaan kokonaisuuteen kuuluvat myös hiiltä varastoivat tuotteet, hiilivuodon estäminen sekä fossiilisten vaihtoehtojen korvaaminen puupohjaisilla materiaaleilla.

Jatkuvat muutokset EU:n sääntely-ympäristössä eivät myöskään helpota investointien jatkuvuutta. Yrityksille tarvitaan näkyvyyttä ja vakautta.

Siksi on äärimmäisen tärkeää, että EU:n uudesta metsästrategiasta tulee tasapainoinen ja metsien koko arvoketjun huomioiva kokonaisuus. Sillä tulisi myös olla ohjausvaikutus muun EU-politiikan metsiin vaikuttaviin kirjauksiin.

Meidän täytyy taata elinvoimaisen metsäsektorin, työpaikkojen, metsien monimuotoisuuden sekä ihmisten hyvinvoinnin jatkuvuus tulevaisuudessakin.

Ajankohtaista

Verkkouutiset: ”Petri Sarvamaa: Ilmastolaki ei saa heikentää Suomen metsätaloutta”

5.3.2020

”LULUCF-asetus määrittää, kuinka paljon Suomi voi jatkossa hakata metsää ja kuinka paljon on jätettävä hiilinieluksi. Jo edellisellä kerralla vääntö oli Suomelle haasteellinen. Nyt Suomen on taas vedettävä yhtä köyttä, jotta kansallista intressiä voidaan suojella ja kotimainen kestävä metsänkäyttö jatkua.”

”Metsäteollisuus tuo myös yli viidenneksen Suomen tavaraviennin tuloista. Jos metsien käyttö rajoitettaisiin entisestään, söisi suuntaus teollisuuden kykyä rahoittaa tuotekehitystä ja hidastaisi fossiilisten raaka-aineiden, kuten muovin korvaamista puuperäisillä tuotteilla.”

Lue koko uutinen täältä >

Ajankohtaista

Maaseudun Tulevaisuus: Sarvamaa haluaa muuttaa EU-komission metsänäkemyksiä

22.1.2020

”Aion rakentaa metsistä pyramidin, jonka huipulla on talouskäyttö, sekä kulmissa sosiaalinen ja ympäristöllinen ulottuvuus”, metsästrategiasta vastaava meppi Sarvamaa kertoo työstään Euroopan parlamentissa. ”Nyt esityksessä ympäristö ohjaa ja talous tulee vasta perässä. Jos keskustelua ei käännetä, metsistä saatava hyöty tukahdutetaan. Tämä on täysin järjen vastaista.”

Lue uutinen >

Ajankohtaista

Metsämeppi Sarvamaa kokosi metsäpolitiikan asiantuntijat laatimaan parempaa metsästrategiaa

21.1.2020

Sarvamaa isännöi 21.1. parlamentissa metsäpolitiikan asiantuntijaseminaarin. Sarvamaa peräänkuulutti kestävää metsänhoitoa ja korosti metsien tärkeää taloudellista, sosiaalista että ekologista roolia yhteiskunnassa.

”Metsiä ei voi kohdella pelkkinä hiilinieluina tai suojelukohteina, vaan ne myös tuottavat taloudellista hyvää elinkeinon ja työpaikkojen muodossa sekä ovat tärkeitä virkistäytymispaikkoja. Liian usein julkisuudessa puhutaan vain metsien rappeutumisesta tai niiden pelkästään kaupallisesta hyödyntämisestä. Todellisuudessa metsänomistajat- ja hoitajat pyrkivät varmistamaan metsien kestävän kehityksen ja mahdollisimman suuren hyödyn niin ihmisille, luonnolle kuin ilmastollekin. Luotetaan tässäkin ihmisiin ja osaamiseemme.”

Ajankohtaista

Maaseudun Tulevaisuus: Petri Sarvamaa valittiin EU-parlamentin pääneuvottelijaksi unionin tulevalle metsästrategialle

24.10.2019

Sarvamaan mielestä EU tarvitsee oman metsästrategian, jotta sektorin hyötyjä voidaan tarkastella useasta eri näkökulmasta.

Meppi Petri Sarvamaa (kok.) valittiin keskiviikkona Euroopan parlamentin pääneuvottelijaksi EU:n uuden metsästrategian valmisteluun.

”Sain Strasbourgissa mieluisan tehtävän: ryhdyn johtamaan EU-parlamentin kannan muodostamista EU:n tulevaan uuteen metsästrategiaan. Tämä on Suomelle – ja koko Euroopalle – äärimmäisen tärkeä asia”, Sarvamaa iloitsee Twitterissä.

Lue uutinen >