EU-eron vaatiminen on epäisänmaallista

28.3.2023

EU-jäsenyys tuo turvaa, vaurautta sekä valtaa vaikuttaa. Tämä pyhä kolminaisuus on unohtunut perussuomalaisilta, jonka virallinen tavoite on edelleen ajaa Suomen eroa EU:sta. En usko, että puolueen johdossa todella ymmärretään kyseisen vaatimuksen vakavuutta ja seurauksia. 

Ensinnäkin, nykyisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa läntisten yhteiskuntien yhteenkuuluvuutta tarvitaan enemmän kuin koskaan. Suomen eroaminen EU:sta olisi kuin suoraan Putinin päiväunesta.

EU-eron myötä Venäjän suhtautuminen Suomeen muuttuisi varmasti. Se tekisi meistä heikon ja haavoittuvaisen Venäjän silmissä. Nato-jäsenyytemme toisi toki turvaa, mutta siihen yhdistettynä EU-jäsenyys mahdollistaa Suomen osallistumisen EU:n yhteiseen turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan sekä helpottaa puolustusyhteistyötä muiden jäsenmaiden kanssa.

Turvallisuuden lisäksi EU-jäsenyys on tuonut Suomelle taloudellista painoarvoa. Yksinkertainen konkreettinen esimerkki liittyy EU:n valtavaan sisämarkkinaan, jonka ansiosta yrittäjämme voivat laajentaa toimintaansa helposti Suomen rajojen ulkopuolelle. Tämä luo vaurautta sekä edesauttaa Suomen menestymistä globaalissa taloudessa. 

EU:n ansiosta meillä on mahdollisuus osallistua myös valtaviin yhteiseurooppalaisiin hankkeisiin. Näin ollen saamme maksimaalisen hyödyn korkean teknologian tuotteistamme ja palveluistamme sekä luomme tulevaisuuden kasvuedellytyksiä. Hyvä esimerkki yhteiseurooppalaisten projektien tärkeydestä on se, että suomalainen vetyteknologiaa edistävä yritys valittiin mukaan EU:n 5,2 miljardin energiahankkeeseen.

Myös ydinjätteen loppukäsittelyyn tarkoitettu Posivan Onkalo on hanke, jota tullaan Suomeen ihastelemaan ympäri maailmaa. Tulisiko tämänkaltaiset innovaatiot pitää salassa itsellämme, vai edesauttaa kyseisten ratkaisujen pääsemistä maailmanmarkkinoille?

EU:n myötä meillä on myös aito valta vaikuttaa. Kuka olisi edistänyt EU:n budjettivarojen sitomista oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen, jos ei Suomi itse puheenjohtajuuskaudellaan? Tämän luulisi myös perussuomalaisille olevan oleellinen kysymys, kun he usein niin ansiokkaasti myös EU-varojen käytön perään huutelevat.

Perussuomalaisten europarlamentaarikot varmasti tietävät myös sen, mikä rooli erityisesti suomalaisilla mepeillä oli sen suhteen, että talvimerenkulkua koskevassa polttoaineasetuksessa otettiin huomioon Suomen jäävahvistettujen alusten erikoispiirteet. Tämänkaltaisia esimerkkejä kyllä piisaa useampia, mutta niistä harvemmin pidetään sen suurempaa ääntä.

EU-kriittisyys on tietenkin hyvästä ja kannustan siihen. EU:ssa on monia ongelmia, mutta ne voidaan korjata vain sisältä käsin. On myös ymmärrettävä se, että vaikka olisimme EU:n ulkopuolella, sen lainsäädäntö tulisi vaikuttamaan meihin joka tapauksessa epäsuorasti.

Suomi ulos EU:sta -ajattelu ei toimi tänä päivänä. Sen vaatiminen on suorastaan epäisänmaallista, sillä kansainväliseen yhteisöön kuuluminen on meille elinehto. Luulisi myös, että Brexit toimisi varoittavana ennakkotapauksena. Mediatoimisto Bloombergin mukaan Brexitistä aiheutuvat vuosittaiset kustannukset ovat kivunneet englantilaisille jopa 100 miljardiin puntaan. Koko ajan kasvava enemmistö briteistä on virheen nyt myös tajunnut.

Nykyisellä perussuomalaisten linjalla ei myöskään pitkälle pötkittäisi EU-pöydissä. Kategorisella kieltäytymisellä kaikesta ajaisimme itseämme nurkkaan entisestään, ja Suomi menettäisi lopullisen uskottavuutensa neuvotteluissa. Vai olisiko perussuomalaisten ratkaisu se, että alkaisimme tehdä orbanilaista veto-oikeus politiikkaa, ja kiristäisimme kumppaneitamme jokaisen kynnyskysymyksen yhteydessä?

Se, jos joku, olisi Putinin mieleen.

Kokoomusmepit: Elvytysvälineen on oltava pääosin lainaa

27.5.2020

Kokoomuksen europarlamentaarikot Sirpa Pietikäinen, Petri Sarvamaa ja Henna Virkkunen pitävät komission tuoretta elvytyspakettia ja esitystä EU:n 750 miljardin euron elvytysvälineeksi tervetulleena avauksena maanosan nostamiseksi sen kohtaamasta talouskriisistä. He kiittävät komissiota siitä, että se on huomioinut esityksessään oikeusvaltioperiaatteen sekä painottanut tulevaisuusinvestointeja, kuten parlamentti on edellyttänyt.

Mepit asettavat rahastolle kolme ehtoa. Sen on oltava Euroopan parlamentin ja neuvoston yhteisessä päätäntävallassa, jotta varojen käytön demokraattinen valvonta ja oikea käyttö voidaan varmistaa.  Rahoitus tulisi myöntää pääasiassa lainana, ei suorien tulonsiirtojen kaltaisina avustuksina. Lisäksi rahoitusta on sidottava kilpailukyvyn parantamiseen uudistamalla talouden ja yhteiskunnan rakenteita kohti hiilineutraalia ja ympäristöllisesti kestävää taloutta

Petri Sarvamaa korostaa, että suorien tulonsiirtojen ja tukirahojen sijaan jäsenmaille tulisi tarjota pitkän maturiteetin lainaa. Rahaston tulee olla komission ja Euroopan parlamentin budjettivalvonnan alainen. Siksi SEUT artiklan 122 sijaan rahasto pitäisi perustaa artikla 175:n kaltaisille ratkaisuille, joissa jäsenmailla ja parlamentilla on yhtäläinen päätösvalta. Muuten rahasto jää käytännössä jäsenmaiden väliseksi sopimukseksi.

”Miljardien elvytysrahasta päätettäessä on välttämätöntä, että se tehdään EU:n yhteisen päätösvallan alla unionin perussopimusten mukaisesti. Parlamentin budjettivalvonnan alaisuudessa varojen oikeasta käytöstä voidaan varmistua. Oleellista on myös ymmärtää, että kyseessä ei saisi olla ilmainen tulonsiirto, vaan ehdollinen laina”, Sarvamaa sanoo.

Lue koko tiedote täältä > 

Verkkouutiset: ”Petri Sarvamaa hanhista: Viranomaiset eivät voi piiloutua EU:n selän taakse”

22.5.2020

– Hanhet aiheuttavat kestämätöntä vahinkoa viljelijöille syödessään kevätkauden viljat ja laiduntaessaan säilörehunurmet ja syysviljat. Monet menettävät rehusadon kokonaan hanhien seurauksena. Tilanne on absurdi, sillä viljelijät eivät voi tehdä tilanteelleen mitään. Hanhet saapuvat kevään myötä suurissa parvissa ja syövät kaiken tieltään. Myös kaupunkien puistot ovat muuttuneet hanhien valtakunnaksi, Petri Sarvamaa toteaa.

Sarvamaa esitti syksyllä EU:n komissiolle kirjallisen kysymyksen hanhien metsästyksestä. Vastauksessaan komissio totesi, että: ”Lintudirektiivin 9 artiklan mukaan jäsenvaltiot voivat, jollei muuta tyydyttävää ratkaisua ole, myöntää lintujen pyydystämistä ja tappamista koskevia poikkeuksia viljelmille koituvan vakavan vahingon estämiseksi tai kansanterveyden turvaamiseksi. Jäsenvaltioiden vastuulla on varmistaa, että 9 artiklan vaatimukset täyttyvät. Komission yksiköt ovat valmiita avustamaan jäsenvaltioita näiden säännösten täysimääräisessä hyödyntämisessä.”

– On selvää, että suomalaiset viranomaiset eivät voi enää piiloutua EU:n selän taakse päätöksissään olla myöntämättä valkoposkihanhien pyydystämislupia. Esimerkiksi Ruotsissa ja Virossa paikalliset viranomaiset myöntävät vuosittain merkittävän määrän pyydystämislupia. Kyse on Ely-keskusten omasta harkinnasta, ja sen tulisi tässä tapauksessa joustaa naapurimaiden tapaan, Sarvamaa sanoo.

Lue koko uutinen täältä >

Maaseudun Tulevaisuus: EU haluaa mennä syvemmälle metsään

8.5.2020

Kovan väännön tuloksena syntynyt lulucf-lainsäädäntökin avataan osana valmisteilla olevaa Euroopan vihreän kehityksen lainsäädäntöä (Green Deal). Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa ennakoi, että tulossa on vielä vaikeampi vääntö kuin viimeksi. Hänen mielestään EU:n instituutioissa ei tiedetä metsistä vieläkään tarpeeksi. (MT 20.3.)

Sarvamaan mukaan keskustelussa unohdetaan usein, että vastuuta muiden sektoreiden päästöjen kompensoimisesta ei voida sysätä metsäsektorille. Lisäksi ilmastokeskustelussa ei voi hänen mukaansa keskittyä ainoastaan hiilinieluihin, vaan kokonaisuuteen kuuluvat myös hiiltä varastoivat tuotteet, hiilivuodon estäminen sekä fossiilisten vaihtoehtojen korvaaminen puupohjaisilla materiaaleilla.

Komission alustavan lainsäädäntötekstin mukaan ”Vanhat metsät ovat rikkaita ekosysteemejä ja ne poistavat hiilidioksidia ilmakehästä. Ne ovat myös merkittäviä hiilidioksidin varastoja.” Sarvamaan arvio komission käsityksestä metsien merkityksestä näyttää pitävän paikkansa.

Lue koko pääkirjoitus täältä >

Verkkouutiset: EU:n elvytysohjelma vaarassa – parlamentti haluaa valvoa

7.5.2020

Petri Sarvamaa vaatii EU-parlamenttia käyttämään veto-oikeuttaan EU:n pitkän aikavälin talousarvioon (MFF), jos komission ehdottama biljoonan euron koronaviruksen elvytysrahasto laaditaan ilman parlamentin demokraattista ja parlamentaarista valvontaa.

– Komission kaavailemassa koronaviruksen elvytysrahastossa merkittävä osa unionin taloudellisista toimista siirtyisi yhteisen valvotun budjetin ulkopuolelle, ja siten myös parlamentaarisen kontrollin ulottumattomiin. Elvytysrahasto ei voi olla poikkeus demokratian ja legitimiteetin pelisääntöihin, ja siksi rahaston on oltava parlamentin valvonnassa kuten muunkin EU:n varainkäytön, Sarvamaa jatkaa.

– Parlamentti on EU:n ainoa suoraan kansalaisten valitsema ja heitä päätöksenteossa edustava instituutio. Ilman parlamentin valvontaa riski unionin rahojen väärinkäytöstä kasvaa.

Lue koko uutinen täältä >

Maaseudun Tulevaisuus: EU:n maatalousvaliokunta antoi vihreää valoa Etelä-Suomen kansallisille tuille

29.4.2020

Etelä-Suomen kansallisen maataloustuen jatko sai vihreää valoa Euroopan parlamentin maatalousvaliokunnalta. Tähän olen tyytyväinen. Meidän leveysasteillamme, kulurakenteellamme, verotuksellamme ja kaupan keskittymisellämme myös kansallisia maataloustukia tarvitaan. Koronaviruspandemia vain vahvistaa tarvetta ylläpitää omaa tuotantoa järkevässä mittakaavassa.

Jatketaan työtä suomalaisen maa- ja metsätalouden hyväksi.

Lue koko uutinen täältä >

EurActiv: ”Finnish MEP: ‘Political fight begins’ over Europe’s old-growth forests”

17.4.2020

Sarvamaa spoke to EURACTIV ahead of the publication of the European Commission’s biodiversity strategy for 2030 where forestry is expected to play a key role.

Read the whole article on forest conservation, commercial use of forests and global deforestation from here >

”There is no one size-fits-all solution [for commercial use of forests]. For example in my member state – Finland – there is no commercial exploitation of forests in protected areas. They are protected, period. Now, of course I’m all for protecting primary forests. Regarding old-growth forests we need to have definitions at EU level in place first. For example, what percentage of forests in Europe is “old growth”? That depends on the definition.”

”Bioenergy is part of the bio-economy, which is too often overlooked. It is a complex issue that has many aspects to it. Whether you buy your biomass from China or Sweden, makes a dramatic difference. We might be able to replace parts of oil imports with forest-based biofuels. At least 80% of global deforestation is caused by massive plantations like soy, coffee, and cacao in South America, Indonesia, and tropical countries. So yes, I think Europe should impose stricter criteria for imports of agricultural products coming from those countries.”

”From what I hear, the Commission’s environment DG wants to change the definition for sustainable forest management as part of the upcoming biodiversity strategy for 2030. I really hope that if DG environment will look at all three aspects of the equation: 1) environment and biodiversity, 2) the economy, and 3) social aspects. If we start to re-define sustainable forest management from one aspect only, we will definitely end up losing on all fronts. And from what I hear, this is unfortunately what DG environment has decided to do.”

Kriiseissä tarvitaan ruokavarmuutta, Maaseudun Tulevaisuus

Koronavirus on nostanut uudella tavalla ytimeen yhteiskuntamme kriisinkestävyyden ja paljon puhutun resilienssin. Kyse on siitä, miten kriittiset toiminnot ja infrastruktuuri pyörivät poikkeusolojen kohdatessa Suomea ja Eurooppaa.

Tähän asti suurin osa huoltovarmuuden haasteista on liittynyt lääketarvikkeiden, kuten suojamaskien, saatavuuteen. Asian kanssa on kamppailtu niin kotimaassa kuin EU:n tasolla.

Tilanteen pitkittyessä voimme ennen pitkää huomata katkoksia ja ongelmia myös elintarvikkeissa ja ruokatoimituksissa.

Euroopan ruokamarkkinat ovat häiriöalttiita ja hyvin linkittyneitä keskenään, minkä vuoksi on korkea aika tehdä päätöksiä myös ruuantuotannon huoltovarmuudesta ja varmistaa yhteiskunnan ruokavarmuus.

EU voi parhaiten vaikuttaa ruokavarmuuteen leipomalla nämä tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (cap) uudistukseen.

Meneillään olevassa cap-uudistuksessa on otettava huomioon huoltovarmuus, jotta yhteinen maatalouspolitiikka on jatkossa valmis kohtaamaan vakavatkin tulevat kriisit, olkoot ne sitten pandemioita tai jotain muuta, ilman pelkoa ruuan loppumisesta.

Ruuantuotannon kriisivalmiuden kasvattaminen on elintärkeää yhteiskunnan selviytymisen kannalta. EU-maat ovat vahvasti riippuvaisia tuontiruoasta, ja shokit ruuan tuotantoketjussa voivat olla tuhoisia.

Yhteiskunnan ruokavarmuudesta huolehtiminen tarkoittaakin ruuantuotannon huoltovarmuuden laajaa ymmärtämistä tuotanto- ja toimitusketjujen, kriisinkestävyyden sekä tarvittavan työvoiman liikkuvuuden osalta.

Tuotanto- ja toimitusketjujen häiriintyessä vaikutukset näkyvät nopeasti miljoonien ihmisten ruokapöydissä.

Koronaviruksen seurauksena on havaittu, kuinka erityisesti työvoiman saannin ongelmat voivat aiheuttaa suuria haasteita ruuantuotannolle. Työntekijät eivät välttämättä pääse rajasulkujen ja liikkumisrajoitusten vuoksi tiloille töihin keräämään satoa kriittisillä hetkillä.

Tämä on jo tällä hetkellä todellisuutta ympäri Eurooppaa, myös Suomessa. EU on hedelmiä lukuun ottamatta omavarainen, mutta tämä edellyttää jäsenmaiden yhteistyötä ja pelisääntöjen noudattamista.

Suuri osa EU:n ruuantuotannosta lepää muualta tulevien kausityöläisten varassa. Etenkin Italian ja Espanjan koko Eurooppaa ruokkiva vihannes- ja hedelmätuotanto on riippuvainen ulkomaisesta työvoimasta.

Suomessa luotetaan tuhansiin ulkomaisiin kausityöntekijöihin muun muassa marja- ja vihannestiloilla, ja liikkuvuuden heikentyessä sadot voivat jäädä korjaamatta.

Kausityövoiman lisäksi tietyt kriittiset tuotteet, kuten valkuaiskasvit ja osa eläintauteihin tarvittavista lääkkeistä, ovat tuontitavaraa EU:n ulkopuolelta. Katkot näiden toimituksissa voivat aiheuttaa pahaa jälkeä, joka näkyy kaupan hyllyillä asti.

Huoltovarmuutta ja ruuantuotannon kriisinkestävyyttä ei ole huomioitu juurikaan cap-uudistusta laadittaessa. Koronaviruksen aiheuttama epävarmuus pakottaa kuitenkin ottamaan tämän tärkeän teeman nykyistä vahvemmin huomioon eritoten maatalouspolitiikassa.

Ruuan huoltovarmuus eli ruokavarmuus on yhteiskunnan toimivuuden peruspilari.

Viimeistään meneillään olevan kriisin tulisi hajottaa keinotekoiset raja-aidat ja auttaa katsomaan tilannetta tuoreesta näkövinkkelistä. On korkea aika kerätä voimat yhteen ja toimia ruokavarmuuden eteen sementoimalla huoltovarmuus vahvemmin yhteiseen maatalouspolitiikkaan.

Tätä teemaa myös Suomi voisi ajaa EU-päätöksenteossa. Aion itse nostaa aiheen esille maatalousvaliokunnassa ja esittää, että komissio tekee pikaisesti selvityksen maatalouspolitiikan muutostarpeista huoltovarmuuden parantamiseksi.

Julkaistu Maaseudun Tulevaisuuden vieraskolumnina 17.4.2020.

Open letter: the EU must not sit idly by while a Member State’s democracy is in jeopardy

15.4.2020

The recent actions of Viktor Orbán’s government in Hungary are a flagrant attack on the cornerstones of the rule of law and the values of the Union.  Last week, the government overrode the objections of the opposition and civil society, granting the Prime Minister indefinite powers to rule by decree. This law has also mandated draconian prison sentences for spreading ‘misinformation’ which could be used to stifle independent journalism.  

We urge the European Commission and the European Council to:

• unequivocally condemn the Hungarian government’s misuse of the coronavirus crisis to erode democratic values.
• more strictly control the spending of EU funds, and
• enhance current measures that prevent the creation of an illiberal system within our Union.

Read the whole letter from here >

Respectfully,

Turun Sanomat: ”Petri Sarvamaa: Nyt ei ole aika antaa arvosanoja, vaan toimia.”

11.4.2020

Lännen Media kysyi kaikilta 14 europarlamentaarikolta, miten he arvioivat EU:n toimintaa koronavirusta koskevissa päätöksissä.

”Nyt ei ole aika antaa arvosanoja, vaan toimia. Nykyisellä yhteistoiminnan ja koordinaation tasolla EU, eli sen jäsenvaltiot, tulevat kaikki reputtamaan aikamme tärkeimmän tentin”, vastasi Petri Sarvamaa.

1. Miten EU toimi/ei toiminut, kun jäsenmaat alkoivat sulkea rajojaan ja EU-kansalaisia alkoi jäädä jumiin toisiin jäsenmaihin?

Ei ole mitään EU:ta, jos jäsenvaltiot eivät anna sille toimivaltaa ja roolia. Jäsenmaat voivat palauttaa rajavalvonnan sisärajoille poikkeuksellisissa olosuhteissa. Nyt jäsenmaat toimivat tässä yksin ilman yhteistä koordinaatiota.

2. Kuinka hyvin EU on pystynyt turvaamaan lääkeomavaraisuuden ja muiden terveydenhuollon tarvikkeiden jakelun?

EU:lle ei ole annettu roolia ja vastuuta, sillä terveyskysymykset ja huoltovarmuus ovat ensisijaisesti jäsenmaiden vastuulla. EU on kuitenkin pyrkinyt toteuttamaan yhteishankintoja ja säännöstelyä kriittisten lääketarvikkeiden osalta. Suhtaudun kriittisesti jäsenmaiden yksipuolisiin myyntikieltoihin.

3. Kuinka hyvin EKP/EU on pystynyt vastaamaan koronaepidemian talousvaikutuksiin? Miten suhtaudutte yhteisvastuuseen / koronabondeihin?

Koronaviruksen talousvaikutukset tulevat olemaan pahempia kuin minkään lähihistorian tapahtuman. Mikään tähän mennessä nähty yhteiseurooppalainen reaktio ei riitä alkuunkaan. On mietittävä ratkaisuja perinteisen kuripolitiikan ulkopuolelta, sillä jos Italian ja Ranskan kaltaisissa jäsenmaissa katkeruus kasvaa niiden talouden joutuessa liian huonoon kuntoon, voi poliittinen lopputulos olla yhtenäisyyden kannalta EU:lle kuolettava. Tämä ei olisi Suomen etu.

4. Kouluarvosananne EU:n kyvystä puolustaa unionin keskeisten perusperiaatteiden noudattamista koronaepidemian aikana?

Kouluarvosana: Nyt ei ole aika antaa arvosanoja, vaan toimia.

Voit lukea koko artikkelin täältä>

Euranet Plus Politics Panel #1: EU’s economic response to crisis – is it sufficient?

10.4.2020

Suomen Kuvalehti: ”Petri Sarvamaa: On erittäin suuri vaara, että unioni oikeasti hajoaa.”

9.4.2020

Keskustaoikeistolaisen EPP-ryhmän europarlamentaarikko Petri Sarvamaa on huolissaan.

Hän sanoo, että EU on nyt poliittisesti käännekohdassa. Koronakriisi on tuonut mukanaan myös ”totaalisen talouden syöksyn”.

Rikkailla frugaalivaltioilla, Suomi mukaan lukien, ei olisi hänen mielestään nyt varaa tapella desimaaleista.

”Jos emme pysty kohtaamaan tätä kriisiä yhdessä, myös taloudellisesti, tässä on erittäin suuri vaara, että unioni oikeasti hajoaa”, Sarvamaa sanoo.

”Tietysti jotkuthan olisivat siitä iloisia, minä en.”

Kriisistä selviäminen riippuu Sarvamaan mukaan siitä, löytyykö jäsenvaltioilta ymmärrystä ja tahtoa tarkastella talouskuria uudella tavalla. Nyt tarvitaan myös ”nopeita ja erittäin laajamittaisia yhteisponnisteluja”.

”Kun ollaan itsekkäitä, aiheutetaan peruuttamatonta tuhoa koko unionin perusidealle”, Sarvamaa sanoo.

Voit lukea koko uutisen täältä >

Julkaistu Suomen Kuvalehden (SK 15-16) jukaisuna 9.4.2020.