Suomen EU-puheenjohtajuus osuu merkittävään käännekohtaan, IL-blogi

21.5.2019

Heinäkuussa alkaa kansainvälisessä politiikassa suomalaisittain merkittävä aika. Suomi nimittäin tarttuu Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajan nuijaan. Tämä tarkoittaa kokousten johtamista ja neuvoston edustamista komission ja parlamentin kanssa käytävissä neuvotteluissa. Käytännössä Suomi johtaa jäsenmaiden orkesteria ja varmistaa, että eurooppalaista politiikkaa viedään eteenpäin.

Vastuutehtävä on erityisen tärkeä nyt, sillä se osuu EU:n tulevaisuuden kannalta taitekohtaan. Euroopan parlamentti menee uusiksi toukokuussa järjestettävissä eurovaaleissa. Heinäkuussa alkaa korkeiden EU-virkojen nimitys ja marraskuussa aloittaa työnsä uusi komissio. Samaan aikaan neuvotellaan vuosien 2021-2027 rahoituskehyksestä ja yhteisestä maatalouspolitiikasta, aletaan toteuttamaan EU:n uutta strategista viisivuotisohjelmaa ja koitetaan saada Brexit-mylläkkä maaliin. Suomella on tässä puheenjohtajana oiva mahdollisuus kasvattaa poliittista painoarvoaan kiistojen ratkojana.

Kansainvälisellä kentällä on pelissä myös monia suomalaisten elämää suoraan muovaavia kysymyksiä, joihin voimme vaikuttaa EU:n päänä viemällä niitä eteenpäin:

Mikä on EU:n turvallisuusyhteistyön tulevaisuus ja sen vaikutukset Suomeen? Mitä tapahtuu Suomen vientiteollisuudelle, jos Brexit toteutuu ilman selviä sopimuksia? Mikä on Suomen rooli EU:n yhteisessä rajavalvonnassa? Miten meidän pitäisi suhtautua taloudelliseen yhteistyöhön Kiinan tai Venäjän kanssa?

Nyt muodostettavalla hallituksella toivoisi olevan kannat valmiina näihin edellä mainittuihin kysymyksiin, jotta voimme käyttää parhaalla mahdollisella tavalla hyödyksi puheenjohtajuuskauden tarjoaman vaikuttamisen paikan.

Yksi asia näyttäisi jo olevan varmaa: Suomi tulee johtamaan neuvotteluita oikeusvaltioperiaatteen kytkemisestä EU-rahoituksen ehdoksi. Kyseessä on uusi budjettilaki, jonka olen toisena pääneuvottelijana ajanut läpi Euroopan parlamentissa. Lain lopullista toteutumista on tähän asti jarruttanut EU:n neuvoston nykyinen puheenjohtajamaa Romania, joka ei ole halunnut avata neuvotteluita parlamentin ja komission kanssa. Suomi on onneksi jo ilmoittanut tämän yhdeksi kautensa päätavoitteista. Näin ollen ensi syksynä laista voi olla neuvottelemassa puheenjohtaja-Suomen lisäksi suomalainen meppi, jos minut valitaan uudelle kaudelle.

Suomen hetki EU-politiikan keskiössä tulee ratkaisevalla hetkellä. Euroopassa on tapahtumassa isoja rakenteellisia muutoksia. Niihin pitäisi löytää ratkaisuja, joissa EU ja jäsenvaltiot pelaavat yhteen, eivätkä toisiaan vastaan. Siksi puheenjohtajamaalla pitää myös olla selkeä ajatus siitä, millä strategialla peliin mennään. Suomella on tähän kaikki edellytykset.

Julkaistu IL-blogissa 21.5.2019

Sarvamaan oikeusvaltiolaki hyväksyttiin Euroopan parlamentissa

5.4.2019

Euroopan parlamentti hyväksyi torstaina 4.4. europarlamentaarikko Petri Sarvamaan (kok., EPP) neuvotteleman oikeusvaltioperiaatteen ja EU-tuet yhdistävän budjettilakiesityksen kannakseen ensimmäisessä käsittelyssä. Sen mukaan jäsenvaltion EU-rahoitus voitaisiin tulevaisuudessa katkaista oikeusvaltioperiaatteen noudattamisessa havaittujen merkittävien puutteiden perusteella.

”EU-budjetti on veronmaksajien rahaa. Sen käytölle on oltava tiukat ehdot. Tavallisten yhteisiä pelisääntöjä kunnioittavien suomalaisten pussista ei pidä tukea oikeusvaltion ja demokratian keskeisiä periaatteita härskisti rikkovia jäsenmaita”, Sarvamaa sanoo ja korostaa tarvetta kurinpidolle.

”Pallo on virallisesti jäsenvaltioilla. Meppien kanta on nyt lyöty lukkoon parlamentin ensimmäisessä luennassa. Tämän pohjalta aloitetaan kolmikantaneuvottelut komission ja jäsenvaltioiden kanssa viimeistään heinäkuussa alkavalla Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella”, Sarvamaa kommentoi käsittelyn seuraavia vaiheita.

”Kyse ei ole maan nimestä, mutta jakolinjat kulkevat kuitenkin selvästi vanhojen jäsenvaltioiden ja 2000-luvulla liittyneiden välillä. Myös parlamentissa, vaikka uuden lain nojalla jäsenvaltion oikeusvaltiorikkomuksiin puututtaisiin nimenomaan ilman politikointia ja tasapuolisesti. Samalla suojeltaisiin EU-rahoituksen lopullisia edunsaajia, kuten opiskelijoita ja maanviljelijöitä, joita ei voida laittaa kärsimään hallituksensa rikkeistä”, Sarvamaa kertoo.

Sarvamaan mukaan eurooppalaisen arvoyhteisön rapautumiseen olisi pitänyt puuttua tiukasti jo paljon aikaisemmin. ”Tarvitaan selkeästi parempaa kurinpitoa ja myös oikeita seuraamuksia”, Sarvamaa perustelee tarvetta uudelle EU-budjettilaille.

”Tällä hetkellä yhteisten eurooppalaisten arvojen, kuten vapauden, ihmisarvon, perusoikeuksien ja oikeusvaltion loukkaamiseen voidaan puuttua tehokkaasti käytännössä vain, jos jäsenvaltiot ovat asiasta yksimielisiä. Huolimatta siitä, että kaikki ovat luvanneet näitä arvoja kunnioittaa”, Sarvamaa kertaa EU-perussopimusten artikloita kaksi ja seitsemän.

Budjettivaliokunnan varapuheenjohtaja ja talousarvion valvontavaliokunnan EPP-koordinaattori Sarvamaa on yhdessä espanjalaisen Eider Gardiazabal Rubialin (S&D) kanssa Euroopan parlamentin pääneuvottelija asetusehdotuksessa, joka koskee EU-budjetin suojaamista tilanteissa, joissa oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen jäsenvaltioissa kohdistuu yleisiä puutteita.

Verkkouutiset: Petri Sarvamaa: Oikeusvaltion puolesta taisteltava

12.3.2019

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) vaatii EU-maita vastaamaan demokratian horjumiseen Euroopassa ottamalla EU-tuet ja oikeusvaltioperiaatteen yhdistävän budjettilakiesityksen käsittelyyn. ”Parlamentti hyväksyi mandaattimme komission ja jäsenmaiden kanssa käytäviä kolmikantaneuvotteluita varten tammikuussa. Käsittelyn olisi voinut kuvitella etenevän järkevää vauhtia myös toisella puolella ja yhteisen kompromissin haun jo alkaneen”, sanoo Sarvamaa.

Lue uutinen ›