Ajankohtaista

Suomen suunta EU:ssa ratkaistaan vaaleissa

24.3.2023

Suomen eduskuntavaalit ratkaistaan lähipäivinä. Toisinaan huonolle huomiolle jää se tosiasia, että eduskuntavaaleilla on sekä suoria että epäsuoria vaikutuksia myös siihen, miten Suomi vaikuttaa Euroopan unionissa. Suomi ei jäsenvaltiona ainoastaan hyväksy tai hylkää aloitteita, vaan neuvottelee.

Kun äänestäjä lähtee arvioimaan puolueiden kantoja ja strategioita EU-vaikuttamiseen, joitain asioita on hyvä pitää mielessä.

Eräs kantava vaaliteema joillain puolueilla on täysi EU-kriittisyys: heitetään koko unioni romukoppaan ja annetaan Suomen hoitaa itse omat asiansa. Fakta on kuitenkin se, että Suomelle ei ole realistista saatikka missään nimessä kannattavaa erota EU:sta. Jos valtiomme ottaa lähivuosina kategorisen ei-reaktion kaikkeen, mihin liittyy sana EU, on aika selvää, ettei meitä tulla kuuntelemaan saatikka pitämään uskottavina unionin neuvottelupöydissä.

Toinen tärkeä asia on se, millaisilla kannoilla ja missä vaiheessa hallitus lähestyy aloitteita. Meillä on lukuisia esimerkkejä lähivuosilta tilanteista, joissa Suomi olisi jo etukäteen voinut huomauttaa komissiota subsidiariteetti- eli läheisyysperiaatteen rikkomisesta ja siten näyttää myös muille jäsenvaltioille, että ihan kaikkea ei pohjoisen entinen mallioppilas purematta niele. Toisaalta jos kanta on epämääräinen ja vaikeasti tulkittava jopa suomalaisille itselleen, voimme olla varmoja, että se ei neuvottelupöydissä kirkastu saatikka loista.

Kolmantena on tärkeää pitää mielessä se, että EU-lainsäädäntöä tulee jatkuvasti ja sillä on etusija kansalliseen oikeuteen. Suomalaisilla on tämän vuoksi oltava kirkas ja vaikuttava visio jo EU-lakien sorvausvaiheessa.

Edellä mainittujen lisäksi on ymmärrettävä se, etteivät puolueet tuo nykyisessä poliittisessa ilmapiriissä EU:n etuja tai hyötyjä lainkaan niin hanakasti esiin kuin ennen. Muun muassa Suomen edun kannalta merkittävät EU:n sisämarkkinat ja Suomelle strategisesti elintärkeä kuuluminen länteen ovat sulautuneet niin luonnolliseksi osaksi elämiämme, että kaikki kansalaiset eivät enää osaa edes yhdistää niitä EU-jäsenyyteen.

Kokoomus otti tärkeän askeleen kohti avoimempaa EU-politiikkaa esittelemällä EU-vaikuttamisen suuret linjansa erillisessä paperissaan muutama viikko sitten. Tämä linjapaperi on suorastaan loistava, sillä siinä paitsi tunnustetaan EU-jäsenyyden tärkeys maallemme, myös tiedostetaan EU-valtapelin muuttunut asetelma: komissiosta on tullut aiempaa voimakkaampi ja itsenäisempi ja myös parlamentin valta on kasvanut.

Suosittelen ihan jokaista äänestäjää lähestymään omaa ehdokastaan vaaliteltalla ja kysymään, mitä ja miten tämä aikoo vaikuttaa itselleen tärkeisiin EU-teemoihin. On myös ensiarvoisen tärkeää, että ehdokas tietää, miten EU vaikuttaa äänestäjälleen tärkeään teemaan. Jos vastaus ja suhtautuminen koko unioniin on kielteinen tai muuten epämääräinen, suosittelen pohtimaan, mitä ehdokas käytännössä pystyy tekemään äänestäjän antamalla kallisarvoisella mandaatilla.

Kolumni on julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 24.3.2023.

Ajankohtaista

Aamulehti: Tässä ovat todennäköiset uudet suomalaismepit – Tuleeko Huhtasaaresta äänikuningatar, ketkä saavat Stubbin äänet?

22.5.2019

Monet povaavat jatkokautta kokoomuksen nykyedustajalle, europarlamentaarikko Petri Sarvamaalle (kok., EPP). Politiikan toimittaja Anita Simola arvioi, että mitä tunnetumpi ehdokas on, sen todennäköisempää on hänen läpimenonsa eurovaaleissa.

Lue uutinen ›