Ajankohtaista

Metsien merkitys on ymmärrettävä EU:ssakin, Maaseudun Tulevaisuus

20.3.2020

Me suomalaiset elämme metsistä, ja metsillä on suuri rooli kulttuurihistoriamme ja identiteettimme rakentumisessa. Metsäteollisuus on maamme kolmanneksi suurin teollisuudenala, ja sen osuus koko Suomen tavaraviennistä on 20 prosenttia.

Metsäpolitiikka kuuluu jokaisen EU-jäsenmaan kansallisen toimivallan piiriin. Ei kuitenkaan ole yhdentekevää, mitä EU-tasolla metsistä päätetään muilla aloilla, kuten energia-, ilmasto- ja ympäristöpolitiikassa, koska niillä on myös suoria käytännön vaikutuksia metsien käyttöön ja hoitoon Suomessa.

Euroopan komissio julkaisee uuden EU:n metsästrategian loppuvuodesta 2020. Myös Euroopan parlamentti muodostaa kantansa strategiaan, jonka valmistelussa saan kunnian toimia parlamentin pääneuvottelijana.

Luonnosraportti on nyt valmis, ja neuvottelut sen lopullisesta muodosta käydään tulevan kevään aikana.

Painotan raportissani kestävän metsänhoidon, metsien monikäytön ja biotalouden tärkeää roolia aikana, jolloin metsätaloudella on suuri merkitys ilmastonmuutoksen vastaisessa taistossa ja fossiilivapaaseen yhteiskuntaan siirryttäessä.

Metsien taloudellinen, sosiaalinen ja ekologinen kestävyys tulisi huomioida kokonaisvaltaisesti.

EU:n uuden metsästrategian tulisi ottaa huomioon tutkimukseen ja innovaatioihin investoimisen tärkeys, sektorin luomat työpaikat sekä luonnon monimuotoisuuden edistäminen. Puupohjaisten materiaalien luomat mahdollisuudet tulisi nostaa esiin fossiilisten vaihtoehtojen korvaajina niin pakkauksissa kuin tekstiili-, kemikaali- ja rakennusteollisuudessakin.

Suomessa tiedetään, millaisia mahdollisuuksia biotalous tarjoaa ja miten tärkeää on kestävä ja aktiivinen metsänhoito. Lisäksi Suomen metsäteollisuus pyrkii hiilineutraaliuteen vuoteen 2035 mennessä. Miksi metsät sitten aiheuttavat hampaiden kiristystä EU-areenoilla?

Metsiin kohdistuu paljon odotuksia ja paineita komission vihreän kehityksen ohjelman takia.

On selvää, että metsillä ja biotaloudella on olennainen rooli komission Green Dealin asettamien tavoitteiden saavuttamisessa. On kuitenkin hämärän peitossa, ymmärretäänkö tämä EU-tasolla todella. Esimerkiksi viime viikolla julkaistussa komission teollisuusstrategiassa biotalouden rooli jää lähes olemattomaksi.

Suomen metsätalouden intressien kannalta tämä on vasta alkusoittoa. Komission esitykset ilmastolaista, kiertotalouden toimintasuunnitelmasta ja ensi viikolla julkaistavasta EU:n monimuotoisuusstrategiasta vaikuttavat myös osaltaan Suomen metsiin.

Lisäksi kestävän rahoituksen strategia, uusiutuvan energian direktiivi sekä Suomen kannalta erityisen tärkeä lulucf-asetus avataan uudelleen.

Usein myös unohdetaan, että vastuuta muiden sektoreiden päästöjen kompensoimisesta ei voida sysätä metsäsektorille. Lisäksi ilmastokeskustelussa emme voi keskittyä ainoastaan hiilinieluihin, vaan kokonaisuuteen kuuluvat myös hiiltä varastoivat tuotteet, hiilivuodon estäminen sekä fossiilisten vaihtoehtojen korvaaminen puupohjaisilla materiaaleilla.

Jatkuvat muutokset EU:n sääntely-ympäristössä eivät myöskään helpota investointien jatkuvuutta. Yrityksille tarvitaan näkyvyyttä ja vakautta.

Siksi on äärimmäisen tärkeää, että EU:n uudesta metsästrategiasta tulee tasapainoinen ja metsien koko arvoketjun huomioiva kokonaisuus. Sillä tulisi myös olla ohjausvaikutus muun EU-politiikan metsiin vaikuttaviin kirjauksiin.

Meidän täytyy taata elinvoimaisen metsäsektorin, työpaikkojen, metsien monimuotoisuuden sekä ihmisten hyvinvoinnin jatkuvuus tulevaisuudessakin.

Ajankohtaista

Uusi Suomi: Sarvamaa pitää ydinvoiman alasajamista järjettömänä ajatuksena

26.11.2019

Kokoomuslainen europarlamentaarikko Petri Sarvamaa kritisoi ydinvoimalinjausta, joka löytyy EU-parlamentin päätelmien pohjaesityksestä.

Kyse on Euroopan parlamentin linjoista koskien EU:n ilmastotavoitteita. Parlamentti äänestää torstaina päätelmistään YK:n ilmastokokoukseen Madridiin. Sarvamaan mukaan sosiaalidemokraattien, vihreiden ja vasemmiston kannattamana kirjattu ”kohta, jonka mukaan ydinvoima ei ole turvallista ja pitää ajaa alas koko EU:ssa”.

Päätöslauselmaesityksessä sanotaankin, että ydinvoima ei ole turvallista eikä kestävää ympäristön eikä talouden kannalta. Esityksessä ehdotetaan strategian kehittämistä ydinvoimasta luopumiseksi ja ydinvoimaloiden sulkemiseksi turvallisesti.

”On tietenkin selvää, että teemme kaikkemme estääksemme tämänlaisen järjettömän kannan pääsyn parlamentin ilmastokokouspäätelmiin. Tällaiset esitykset ovat erittäin vastuutonta ilmastopolitiikkaa ja vaarantavat vastuullisten ratkaisukeinojen, kuten juuri ydinvoiman, toiminnan tulevaisuudessa. Ydinvoiman poistaminen lisää kasvihuonekaasuja niiden vähentämisen sijaan”, Sarvamaa sanoo tiedotteessaan.

Sarvamaan mukaan ydinvoiman alasajo aiheuttaisi laajamittaista taloudellista tuhoa EU:n alueelle.
”Ydinvoima on myös suurin vähäpäästöisen energian lähde Suomessa. Tämä olisi omaan jalkaan ampumista”, Sarvamaa sanoo.

Myös kokoomuksen meppi Henna Virkkunen kommentoi kirjausta hiljattain Twitterissä.
”EU-parlamentin ympäristövaliokunnassa valmisteltuun kannanottoon on esitetty useita muutoksia, muun muassa tuohon kohtaan. Ydinvoima on tehokas ja vakaa, sillä tuotetaan puolet EU-alueen päästöttömästä sähköstä. Ei tosiaankaan järkeä luopua”, Virkkunen tviittasi.

Lue uutiset aiheesta:

Uusi Suomi >
TS / Lännen Media >
Iltalehti >

Ajankohtaista

Tervehdys Brysselistä, Uutiskirje

9.4.2019

Maaliskuuhun mahtui kaksi Euroopan parlamentin täysistuntoviikkoa Strasbourgissa ja useampi Suomen kannalta mielenkiintoinen äänestys, kuten päätös kellojen siirtelyn lopettamisesta. Poliittisessa ryhmässäni EPP:ssä päätimme Unkarin Fidesz-puolueen jäsenyyden jäädyttämisestä. EU:n ydinarvoista piittaamattoman Viktor Orbánin hyllyttäminen EPP:stä oli merkittävä askel.

Vastuullisen rahankäytön vahtikoirana

Euroopan parlamentissa pidämme huolta, että eurooppalaisten veronmaksajien rahat käytetään vastuullisesti. 32 EU-viraston vastuuvapausmenettelyt saatiin päätökseen, kun parlamentti äänesti kirjoittamistani loppuraporteista Strasbourgissa. EU-virastoissa saadaan aikaan tuloksia ja käytetään rahaa kohtuullisen järkevästi. Ainoa poikkeus on turvapaikkavirasto EASO, jonka vastuuvapautta lykättiin epäsäännönmukaisuuksien takia.

Myös talousarvion valvontavaliokunnan puolella linjani voitti, kun äänestimme asetuksesta, jolla sujuvoitetaan EU:n talousrikoksia tutkivien virastojen välistä yhteistyötä. Toimin myös esittelijänä Euroopan syyttäjänvirastoa käsittelevässä tutkimuksessa.

Olen vastuussa poliittisen ryhmäni EPP:n kannan muodostamisesta Euroopan tilintarkastustuomioistuimen uusien jäsenten valinnassa. Tähän valmistautuakseni tapasin Romanian varapääministeri Viorel Stefania, joka on maansa ehdokas.

Ympäristö huomioon tulevaisuutta rakennettaessa

Tulevaisuuden liikenneratkaisuissa tulisi huomioida ympäristövaikutukset ja tukea ilmastohaasteisiin vastaavia innovaatioita. Puhuin TEN-T -konferenssissa Itämeren alueen liikenneverkoston laajentamisesta. Kävin lisäksi Kajaanissa erittäin mielenkiintoisella vierailulla ajoneuvojen tietojärjestelmiä valmistavassa Sunit Oy:ssä, jonka tuotteet vähentävät liikenteen kustannuksia ja ympäristöhaittoja.

Myös siirtymistä ympäristöystävällisempään energiantuotantoon on kannustettava. Vierailin Keravan biovoimalaitoksella ja keskustelin Energiateollisuus ry:n markkinavaliokunnan jäsenten kanssa energiantuotannon tulevaisuudennäkymistä. Suomen mainetta ympäristöasioiden edelläkävijänä vahvistaa myös Lahden ehdokkuus Euroopan Vihreä pääkaupunki 2021 -kilpailussa, jonka tiimoilta tapasin Lahden kaupunginjohtajaa Pekka Timosta.

Suomalaisia kuulemassa

Mepin täytyy kansalaisten kuuntelemisen lisäksi selvittää laajasti käsiteltävien lakien vaikutuksia yhteiskuntaan tehdäkseen parhaita mahdollisia päätöksiä. Maaliskuussa tapasin Suomen Kuntaliiton, Suomen Yrittäjien ja suomalaisten maantiealan liikennejärjestöjen edustajia, Kaupan liiton EU-asiantuntija Janne Koivistoa sekä Novartis Finland Oy:n toimitusjohtajaa Antti Viitasta.

Keskustelin parlamentin maaliskuussa hyväksymästä tekijänoikeusdirektiivistä Musiikkituottajat–IFPI Finland ry:n toiminnanjohtaja Antti Kotilaisen sekä Teoston yhteiskuntasuhteiden päällikön Riikka Railimon kanssa. Lakiuudistukseen liittyi paljon pelottelua julkisuudessa, minkä vuoksi oli erityisen tärkeää saada faktat pöytään. Direktiivi varmistaa, että luovien alojen toimijat saavat reilun korvauksen työstään myös netissä.

Suomessa tapasin työministeri Jari Lindströmiä, jonka kanssa puhuimme Euroopan globalisaatiorahastosta. Olen neuvotellut rahastosta Suomeen jo yhteensä yli 14 miljoonaa euroa tukea esimerkiksi Nokialta ja Microsoftilta irtisanottujen uudelleen työllistymisen edistämiseksi.

Olen myös tavannut tiuhaan tavallisia suomalaisia. Hyviä keskusteluja ja innokasta väkeä on riittänyt vieraillessani Satakunnassa, Pirkanmaalla, Kainuussa ja pääkaupunkiseudulla. Pääsin maaliskuussa myös isännöimään Brysselissä Kansallisen Sivistysliiton Eurooppaopiskelijoita sekä joukkoa Kokoomuksen jäseniä Nokialta ja Espoosta. Kaikkien kanssa on ollut ilo pohtia Euroopan tulevaisuutta.

Terveisin,

Petri

Ajankohtaista

Verkkouutiset: Ruotsi hyväksyi Nord Stream 2 -putken

7.6.2018

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) kritisoi Venäjän kaasuputkenhankkeen tarkastelemista yksinomaan taloudellisena hankkeena, vaikka siihen liittyy merkttäviä turvallisuuskysymyksiä. Sarvamaa on vastustanut Nord Stream 2 -putken rakentamista ja vaatinut Suomen hallitukselta turvallisuuselvitystä Nord Stream 2 -hankkeesta.

Lue uutinen ›

Ajankohtaista

Verkkouutiset: Petri Sarvamaa: Nord Stream 2 -putki olisi vaatinut turvallisuusselvitystä

5.2.2018

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaan (kok., EPP) mielestä Suomen hallituksen ei olisi kannattanut sivuuttaa Nord Stream 2 -kaasuputken turvallisuusselvitystä. ”Tässä on selvää Venäjän hyssyttelyn makua. Turvallisuusselvitys olisi ilman muuta pitänyt tehdä”, Sarvamaa toteaa. Euroopan parlamentissa putken on pelätty lisäävään energiariippuvuutta arvaamattomasta Venäjästä. Moni muu maa, kuten Ruotsi, Tanska, Puola ja Baltian maat, vastustavat putkea turvallisuussyihin vedoten. Sarvamaan mukaan Suomessa hanketta pidetään taloudellisena eikä turvallisuusulottuvuutta tunnusteta.

Lue uutinen ›

Ajankohtaista

Maaseudun tulevaisuus: EU-parlamentissa ratkotaan metsäbioenergian tulevaisuutta – Mepit uhkaavat heikentää kantojen ja runkopuun energiakäyttöä

17.1.2018

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok. EPP) vastustaa niin sanottua kaskadiperiaatetta, joka heikentäisi puun runkojen ja kantojen energiakäyttöä. Periaatteen mukaan rungot ja kannat tulisi käyttää korkeamman jalostusasteen tuotteisiin, eikä niistä polttamalla saatua energiaa tulisi kutsua uusiutuvaksi energiaksi. Sarvamaan mukaan kaskadiperiaate on sinällään kaunis ajatus, mutta ei toteuskelpoinen . ”EU:n ei tule linjata tiukkoja ehtoja metsätalouden taakaksi, puun osien ja sivuvirtojen käytössä on oltava riittävästi teollista ja taloudellista harkinnanvaraa”, hän korostaa.

Lue uutinen ›

Ajankohtaista

EPP: Sarvamaa: Siirtyminen fossiilisista polttoaineista uusiutuviin tehtävä hallitusti

16.1.2018

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok. EPP) korostaa uusiutuvan energiaan direktiivin tärkeyttä Suomelle. Direktiiviä koskevan muutosehdotuksen tekemisessä mukana ollut Sarvamaa painottaa suunnitelmallisuuden tärkeyttä: ”Tarve siirtyä fossiilisten polttoaineiden käytöstä yhä enemmän uusiutuviin on todellisuutta. Siitä ei päästä mihinkään. Se on kuitenkin tehtävä hallitusti ja tavoitteiden on oltava uskottavia. Muuten koko homma kääntyy itseään vastaan.” Euroopan parlamentti äänestää uusiutuvan energian, energiatehokkuuden sekä energia- ja ilmastopoliittisten tavoitteiden seurantaa koskevista ehdotuksista keskiviikkona 17.1.

Lue uutinen ›

Ajankohtaista

Verkkouutiset: Petri Sarvamaa: Fossiilisista siirryttävä pois hallitusti

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok. EPP) korostaa uskottavien ja hallittujen tavoitteiden tärkeyttä uusiutuvaan energiaa siirryttäessä. Kestävästi suunnitteltuna siirtymä voidaan hänen mukaansa toteuttaa järkevästi ja Suomen etua edistäen: ”Monipuolinen sekoitus energianlähteitä mahdollistaa biopolttoaineiden osuuden kasvattamisen, energiatehokkuuden lisäämisen ja energiaomavaraisuuden turvaamisen samaan aikaan.”

Lue uutinen ›

Ajankohtaista

Maaseudun Tulevaisuus: Metsäbioenergian kestävyyskriteerit jakavat suomalaisten meppien mielipiteet

15.1.2018

Euroopan parlamentti äänestää keskiviikkona uusiutuvan energian direktiivistä. Tärkeitä kysymyksiä ovat biopolttoaineiden valmistuksen tukeminen ja uusiutuvien energialähteiden raaka-aineet. Europarlamentaarikko Petri Sarvamaan (kok., EPP) mukaan biopolttoaineiden tukemisen lähtökohtina voisivat olla liikennejärjestelmän suunnittelun tehostaminen sekä energia tehokkaampien ajoneuvojen tuotannon suosiminen.

Lue uutinen ›

Ajankohtaista

Uusi Suomi: Kokoomuksen mepeiltä vahva kanta: ”Nord Stream 2:sta ei pitäisi rakentaa”

12.1.2018

Kaikki kolme kokoomuksen europarlamentaarikkoa vastustavat Venäjän Itämeren pohjaan suunnitteleman Nord Stream 2 -kaasuputken rakentamista. Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) kommentoi kannatuksen jakautumista Euroopan parlamentissa: ”Äärilaidoilla niin vasemmalla kuin oikealla kannatetaan kaikkea, mikä palvelee Venäjän intressiä.”

Lue uutinen ›

Ajankohtaista

Sarvamaa vaatii jäsenmaiden yhteistyöltä energiasektorilla tehokkuutta

1.9.2017

Budjettivaliokunta hyväksyi keskiviikkona 30.8 energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston ACER:in tehtävien päivittämistä käsittelevän lausunnon. Petri Sarvamaa (kok., EPP) toimi EPP:n pääneuvottelijana.

ACER:n päätehtävä on koordinoida energia-alan kansallisten sääntelyviranomaisten päätöksiä. Sen tarkoitus on lisätä sisämarkkinoiden toimivuutta myös energiasektorilla ja vahvistamalla energiaunionia. Sarvamaa teki budjettivaliokunnan lausuntoon viisi muutosehdotusta, joiden avulla varmistetaan viraston itsenäisyys ja vahvistetaan tuloskeskeistä budjetointia.

Sarvamaa on budjettivaliokunnan varapuheenjohtaja ja EPP:n pääneuvottelija ACER:in tehtävien päivittämistä koskevassa budjettivaliokunnan lausunnossa.

Ajankohtaista

Talouselämä: EU:n energialinjauksessa hyviä uutisia Suomelle – ”Vältymme valtavalta byrokratialta”

30.11.2016

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa on tyytyväinen Euroopan komission linjaukseen metsäbiomassojen kestävyyskriteereistä. Aiemmin suunnitellut tiukentuvat rajoitteet suomalaiselle biomassalle jäivät pois sopimuksesta. Sarvamaan mukaan nämä olisivat voineet pahimmillaan olla kohtalokas isku suomalaisen biotalouden kehitykselle ja metsien hyötykäytölle.

Lue uutinen ›