Maaseudun Tulevaisuus: EU haluaa mennä syvemmälle metsään

8.5.2020

 

Kovan väännön tuloksena syntynyt lulucf-lainsäädäntökin avataan osana valmisteilla olevaa Euroopan vihreän kehityksen lainsäädäntöä (Green Deal). Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa ennakoi, että tulossa on vielä vaikeampi vääntö kuin viimeksi. Hänen mielestään EU:n instituutioissa ei tiedetä metsistä vieläkään tarpeeksi. (MT 20.3.)

Sarvamaan mukaan keskustelussa unohdetaan usein, että vastuuta muiden sektoreiden päästöjen kompensoimisesta ei voida sysätä metsäsektorille. Lisäksi ilmastokeskustelussa ei voi hänen mukaansa keskittyä ainoastaan hiilinieluihin, vaan kokonaisuuteen kuuluvat myös hiiltä varastoivat tuotteet, hiilivuodon estäminen sekä fossiilisten vaihtoehtojen korvaaminen puupohjaisilla materiaaleilla.

Komission alustavan lainsäädäntötekstin mukaan ”Vanhat metsät ovat rikkaita ekosysteemejä ja ne poistavat hiilidioksidia ilmakehästä. Ne ovat myös merkittäviä hiilidioksidin varastoja.” Sarvamaan arvio komission käsityksestä metsien merkityksestä näyttää pitävän paikkansa.

 

Lue koko pääkirjoitus täältä >

Metsien merkitys on ymmärrettävä EU:ssakin, Maaseudun Tulevaisuus

20.3.2020

Me suomalaiset elämme metsistä, ja metsillä on suuri rooli kulttuurihistoriamme ja identiteettimme rakentumisessa. Metsäteollisuus on maamme kolmanneksi suurin teollisuudenala, ja sen osuus koko Suomen tavaraviennistä on 20 prosenttia.

Metsäpolitiikka kuuluu jokaisen EU-jäsenmaan kansallisen toimivallan piiriin. Ei kuitenkaan ole yhdentekevää, mitä EU-tasolla metsistä päätetään muilla aloilla, kuten energia-, ilmasto- ja ympäristöpolitiikassa, koska niillä on myös suoria käytännön vaikutuksia metsien käyttöön ja hoitoon Suomessa.

Euroopan komissio julkaisee uuden EU:n metsästrategian loppuvuodesta 2020. Myös Euroopan parlamentti muodostaa kantansa strategiaan, jonka valmistelussa saan kunnian toimia parlamentin pääneuvottelijana.

Luonnosraportti on nyt valmis, ja neuvottelut sen lopullisesta muodosta käydään tulevan kevään aikana.

Painotan raportissani kestävän metsänhoidon, metsien monikäytön ja biotalouden tärkeää roolia aikana, jolloin metsätaloudella on suuri merkitys ilmastonmuutoksen vastaisessa taistossa ja fossiilivapaaseen yhteiskuntaan siirryttäessä.

Metsien taloudellinen, sosiaalinen ja ekologinen kestävyys tulisi huomioida kokonaisvaltaisesti.

EU:n uuden metsästrategian tulisi ottaa huomioon tutkimukseen ja innovaatioihin investoimisen tärkeys, sektorin luomat työpaikat sekä luonnon monimuotoisuuden edistäminen. Puupohjaisten materiaalien luomat mahdollisuudet tulisi nostaa esiin fossiilisten vaihtoehtojen korvaajina niin pakkauksissa kuin tekstiili-, kemikaali- ja rakennusteollisuudessakin.

Suomessa tiedetään, millaisia mahdollisuuksia biotalous tarjoaa ja miten tärkeää on kestävä ja aktiivinen metsänhoito. Lisäksi Suomen metsäteollisuus pyrkii hiilineutraaliuteen vuoteen 2035 mennessä. Miksi metsät sitten aiheuttavat hampaiden kiristystä EU-areenoilla?

Metsiin kohdistuu paljon odotuksia ja paineita komission vihreän kehityksen ohjelman takia.

On selvää, että metsillä ja biotaloudella on olennainen rooli komission Green Dealin asettamien tavoitteiden saavuttamisessa. On kuitenkin hämärän peitossa, ymmärretäänkö tämä EU-tasolla todella. Esimerkiksi viime viikolla julkaistussa komission teollisuusstrategiassa biotalouden rooli jää lähes olemattomaksi.

Suomen metsätalouden intressien kannalta tämä on vasta alkusoittoa. Komission esitykset ilmastolaista, kiertotalouden toimintasuunnitelmasta ja ensi viikolla julkaistavasta EU:n monimuotoisuusstrategiasta vaikuttavat myös osaltaan Suomen metsiin.

Lisäksi kestävän rahoituksen strategia, uusiutuvan energian direktiivi sekä Suomen kannalta erityisen tärkeä lulucf-asetus avataan uudelleen.

Usein myös unohdetaan, että vastuuta muiden sektoreiden päästöjen kompensoimisesta ei voida sysätä metsäsektorille. Lisäksi ilmastokeskustelussa emme voi keskittyä ainoastaan hiilinieluihin, vaan kokonaisuuteen kuuluvat myös hiiltä varastoivat tuotteet, hiilivuodon estäminen sekä fossiilisten vaihtoehtojen korvaaminen puupohjaisilla materiaaleilla.

Jatkuvat muutokset EU:n sääntely-ympäristössä eivät myöskään helpota investointien jatkuvuutta. Yrityksille tarvitaan näkyvyyttä ja vakautta.

Siksi on äärimmäisen tärkeää, että EU:n uudesta metsästrategiasta tulee tasapainoinen ja metsien koko arvoketjun huomioiva kokonaisuus. Sillä tulisi myös olla ohjausvaikutus muun EU-politiikan metsiin vaikuttaviin kirjauksiin.

Meidän täytyy taata elinvoimaisen metsäsektorin, työpaikkojen, metsien monimuotoisuuden sekä ihmisten hyvinvoinnin jatkuvuus tulevaisuudessakin.

Red II ja vihreän populismin loputon taisto, Maaseudun Tulevaisuus

26.1.2018

Äänestimme reilu viikko sitten Strasbourgissa Euroopan parlamentin kannasta uusiutuvan energian direktiiviksi. Niin sanotun RED II:n lopputulos oli suomalaisten metsänomistajien ja bioteollisuuden kannalta voitokas.

Vihreiden vaikutusyrityksistä huolimatta saimme aikaan tasapainoisen paketin, joka takaa jatkossakin kestävän ja ilmastoystävällisen tavan hyödyntää luonnonvarojamme taloudellisesti ja tehokkaasti. Kompromissien saavuttamiseksi oli jälleen painittava joustamattomien ja naiivien näkemysten kanssa.

Parlamenttia jaettiin kahteen leiriin – toisella puolella faktoja pohdiskelevat järkeilijät ja toisella tunteisiin vetoavat ympäristöpopulistit. Tosiasioilla argumentoinnin sijaan saimme kuulla vihervasemmistolta lähinnä epärealistisia uhkakuvia planeettamme resursseja hyväksikäyttävästä teollisuudesta ja täysin metsättömästä tulevaisuudesta.

On vaikea ymmärtää populistisia temppuja ja vastakkainasettelua, kun perimmäiset tavoitteet ovat todellisuudessa yhteiset.

Päästövähennykset, energiaomavaraisuus ja sosiaaliekonominen hyvinvointi ovat kaikille keskeisiä tavoitteita. Keinoista voitaisiin olla huomattavasti helpommin yhtä mieltä, jos keskusteluja käytäisiin järjellä, eikä tunteikkaan populismin värittämänä. Tämä on toki politiikassa aina vaikeaa.

Energiakysymyksiä ratkottaessa on suorien hiilidioksidipäästöjen lisäksi huomioitava myös kokonaisvaikutukset, fossiilisen energian tuonnin minimointi sekä ratkaisujen vaikutukset kansantalouteen ja työllisyyteen. Kestävät päätökset tehdään realiteettien pohjalta.

Parlamentin kannassa ei ole kyse puunkäytön sallimisesta ilman rajoituksia. Perinteiset poliittiset voimat eivät tälläkään kertaa olleet luopumassa ilmastotavoitteista, eivätkä salamyhkäisesti hyväksikäyttämässä yhteisiä resursseja lyhyen tähtäimen hyöty mielessä.

Päinvastoin, parlamentin linja takaisi sen, että voimme jatkaa runsaiden metsiemme kestävää hyödyntämistä ja saavuttaa vaativat ilmastotavoitteet. EU-jäsenmaatkin pitävät toivottavasti kiinni näistä linjoista neuvotellessaan lopullisen direktiivin sanamuodoista.

Törmäämme samaan taisteluun uudestaan ja uudestaan. LULUCF tarjosi viime vuonna yhtälailla täyslaidallisen viherpopulistisia vaikutusyrityksiä. Parlamentissa on oltava hereillä ja pysyttävä perillä faktoista ja realiteeteista, ettei erehdy astumaan näihin miinoihin.

Vihreidenkään metsätietoutta ei sovi väheksyä, mutta asenteet ovat hakoteillä. Ylimielinen tapa tavoitella kuuta taivaalta ilman vastuuta seurauksista on kestämätön. Kultainen keskitie löytyy yhteisistä tavoitteista paremman huomisen puolesta – tästä voisimme ehkä olla yhtä mieltä.

Puupohjaiset materiaalit ovat Suomelle huomattava energianlähde, saamme niistä noin neljänneksen energian kokonaiskulutuksestamme. Biotalouden jatkuvuus vaikuttaa läpi koko yhteiskuntarakenteemme. Tätä ei voi vaarantaa.

Lähes kaikki poliittiset laidat ovat rehdisti mukana ilmastotalkoissa. Onneksemme parlamentissa järki voitti tällä kertaa ja saimme lopulta yhteiskunnallisesti kestävän ehdotuksen uusiutuvan energian direktiiviksi.

Julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 26.1.2018.

Kestäviä ratkaisuja metsästä, Uusi puu

23.1.2018

Puu on paremman huomisen raaka-aine. Innovaatioille ja kehitykselle avoin materiaali tarjoaa lukuisia mahdollisuuksia vastuulliselle teollisuudelle ja kannattavalle liiketoiminnalle.

Puun hyödyntäminen on kokonaisvaltaista ja tarkkaa. Puupohjainen bioteollisuus pystyy umpipuun tarjoamien sovellutuksien lisäksi kehittämään puuaineesta innovatiivisia tuotteita ja ratkaisuja lukuisiin globaaleihin haasteisiin. Puu on uusiutuvaa, eikä sisällä kemikaaleja. Se on turvallinen ja kestävä valinta.

Suomi on yksi maailman suurimmista sellun, paperin ja kartongin tuottajista. Lisäksi olemme Euroopan suurimpia sahatavaran tuottajia. Metsäteollisuus työllistää suoraan ja välillisesti noin 150 000 suomalaista. Kunhan tarjoamme puupohjaisen biotalouden innovaatioille riittävän vakaan kasvualustan ja teemme järkevää metsäpolitiikkaa, Suomen metsistä voi muodostua meille entistäkin arvokkaampi resurssi.

Talot, pahvit ja paperit, pakkaukset, tekstiilit ja kemialliset valmisteet — puusta on vaikka mihin. Euroopassa kulutetaan esimerkiksi vuosittain miljardeja muovisia kertakäyttömukeja — miksi emme korvaisi näitä puupohjaisella uusiutuvalla materiaalilla? Maailmassa taas viljellään ylitsepursuavia määriä vesivaroja ja maatalousmaata kuluttavaa puuvillaa tekstiiliteollisuuden tarpeisiin — miksi emme korvaisi tekstiilikuituja kemikaalivapailla ja ympäristöystävällisemmillä puupohjaisilla ratkaisuilla?

Teollisuuden kyky hyödyntää metsää kestävällä tavalla on edellytys puhtaammalle huomiselle. Puupohjaisen biotalouden menestykselle luodaan puitteet poliittisin päätöksin, mutta onnistunut toteutus vaatii teollisuudelta rohkeita innovaatioita ja edistyksellistä ajattelua. Viedään yhdessä puupohjaista biotaloutta eteenpäin — suomalainen kestävä metsätalous voi näyttää tietä koko maailmalle.

Julkaistu Uusi puu -blogissa 23.1.2018.