Ajankohtaista

Suomen suunta EU:ssa ratkaistaan vaaleissa

24.3.2023

Suomen eduskuntavaalit ratkaistaan lähipäivinä. Toisinaan huonolle huomiolle jää se tosiasia, että eduskuntavaaleilla on sekä suoria että epäsuoria vaikutuksia myös siihen, miten Suomi vaikuttaa Euroopan unionissa. Suomi ei jäsenvaltiona ainoastaan hyväksy tai hylkää aloitteita, vaan neuvottelee.

Kun äänestäjä lähtee arvioimaan puolueiden kantoja ja strategioita EU-vaikuttamiseen, joitain asioita on hyvä pitää mielessä.

Eräs kantava vaaliteema joillain puolueilla on täysi EU-kriittisyys: heitetään koko unioni romukoppaan ja annetaan Suomen hoitaa itse omat asiansa. Fakta on kuitenkin se, että Suomelle ei ole realistista saatikka missään nimessä kannattavaa erota EU:sta. Jos valtiomme ottaa lähivuosina kategorisen ei-reaktion kaikkeen, mihin liittyy sana EU, on aika selvää, ettei meitä tulla kuuntelemaan saatikka pitämään uskottavina unionin neuvottelupöydissä.

Toinen tärkeä asia on se, millaisilla kannoilla ja missä vaiheessa hallitus lähestyy aloitteita. Meillä on lukuisia esimerkkejä lähivuosilta tilanteista, joissa Suomi olisi jo etukäteen voinut huomauttaa komissiota subsidiariteetti- eli läheisyysperiaatteen rikkomisesta ja siten näyttää myös muille jäsenvaltioille, että ihan kaikkea ei pohjoisen entinen mallioppilas purematta niele. Toisaalta jos kanta on epämääräinen ja vaikeasti tulkittava jopa suomalaisille itselleen, voimme olla varmoja, että se ei neuvottelupöydissä kirkastu saatikka loista.

Kolmantena on tärkeää pitää mielessä se, että EU-lainsäädäntöä tulee jatkuvasti ja sillä on etusija kansalliseen oikeuteen. Suomalaisilla on tämän vuoksi oltava kirkas ja vaikuttava visio jo EU-lakien sorvausvaiheessa.

Edellä mainittujen lisäksi on ymmärrettävä se, etteivät puolueet tuo nykyisessä poliittisessa ilmapiriissä EU:n etuja tai hyötyjä lainkaan niin hanakasti esiin kuin ennen. Muun muassa Suomen edun kannalta merkittävät EU:n sisämarkkinat ja Suomelle strategisesti elintärkeä kuuluminen länteen ovat sulautuneet niin luonnolliseksi osaksi elämiämme, että kaikki kansalaiset eivät enää osaa edes yhdistää niitä EU-jäsenyyteen.

Kokoomus otti tärkeän askeleen kohti avoimempaa EU-politiikkaa esittelemällä EU-vaikuttamisen suuret linjansa erillisessä paperissaan muutama viikko sitten. Tämä linjapaperi on suorastaan loistava, sillä siinä paitsi tunnustetaan EU-jäsenyyden tärkeys maallemme, myös tiedostetaan EU-valtapelin muuttunut asetelma: komissiosta on tullut aiempaa voimakkaampi ja itsenäisempi ja myös parlamentin valta on kasvanut.

Suosittelen ihan jokaista äänestäjää lähestymään omaa ehdokastaan vaaliteltalla ja kysymään, mitä ja miten tämä aikoo vaikuttaa itselleen tärkeisiin EU-teemoihin. On myös ensiarvoisen tärkeää, että ehdokas tietää, miten EU vaikuttaa äänestäjälleen tärkeään teemaan. Jos vastaus ja suhtautuminen koko unioniin on kielteinen tai muuten epämääräinen, suosittelen pohtimaan, mitä ehdokas käytännössä pystyy tekemään äänestäjän antamalla kallisarvoisella mandaatilla.

Kolumni on julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 24.3.2023.

Ajankohtaista

Venäjä haluaa hajottaa EU:n, IL-blogi

16.5.2019

Venäjä yrittää jatkuvasti heikentää Eurooppaa oman suurvalta-asemansa vahvistamiseksi. Sen tavoitteena on hajottaa EU ja vetää matto alta yli 70 vuotta mantereellamme rauhaa, vakautta ja vaurautta rakentaneilta arvoilta. Demokratia, vapaus ja ihmisoikeudet ovat Kremlille perustavanlaatuinen uhka.

Länsimaisten yhteiskuntien ja kansanvallan kulmakiveen osuvat valeuutiset ja vaalivaikuttaminen ovat tästä räikein esimerkki. Viime viikolla julkisuuteen tulleiden tietojen mukaan jopa 241 miljoonaa eli noin puolet EU:n väestöstä olivat kymmenen päivän tarkastelujakson aikana mahdollisesti törmänneet venäläisten toimijoiden levittämään harhaanjohtavaan tietoon sosiaalisessa mediassa.

Tämä on hälyttävää monestakin syystä. Ensinnäkin levitettävä valheellinen tieto saattaa olla jo sinänsä vaarallista vaikkapa terveydelle. Esimerkiksi rokotusten väitetään aiheuttavan autismia, minkä seurauksen lapsia jätetään rokottamatta ja he sairastuvat ennaltaehkäistävissä oleviin vaarallisiin tauteihin.

Ja toiseksi, julkista keskustelua myös ohjaillaan disinformaation avulla tehokkaasti esimerkiksi poliittisen tai taloudellisen hyödyn saavuttamiseksi. Räikeimpiä tapauksia ovat Putinin toiveiden mukaan menneet Yhdysvaltojen viimeisimmät presidentinvaalit ja Brexit-kansanäänestys, joiden aikana venäläisten bottien myötävaikutuksella kärjistyneet jakolinjat rapauttavat yhä kansalaisten luottamusta demokraattisiin instituutioihin.

Venäjä kylvää epäluottamuksen siemeniä korostamalla varsinkin yhteiskuntia jakavia kysymyksiä. Pidemmän päälle vastakkainasetteluiden keinotekoinen voimistaminen ja keskustelun ohjailu pelaavat auttamatta Putinin pussiin heikentämällä eurooppalaista yhteiskuntajärjestystä kohtaan tunnettua luottamusta.

Vastatoimia tarvitaan kipeästi. Eurooppalaiset eivät saa joutua Moskovan vallanhimon ja manipulaation sätkynukeiksi. Venäläisten vaikuttamiseen on puututtava entistä hanakammin tarkistamalla faktoja, lisäämällä läpinäkyvyyttä ja parantamalla medialukutaitoa. Vahva EU on meidän kaikkien etu.

Siksi olen yhdessä romanialaisen meppikollegani Siegfried Mureșanin kanssa ajanut eteenpäin StratCom Plus -hanketta, joka seuraa ja korjaa Venäjän levittämää harhaanjohtavaa tietoa. Vuodelle 2018 neuvottelimme projektille 1,1 miljoonan euron ja tälle vuodelle kolmen miljoonan euron rahoituksen EU-budjetista.

Meillä on vastassamme erittäin laajalle levinnyt, tarkasti kohdennettu ja runsaasti rahoitettu propagandakampanja. Eurooppalaisten arvojen puolustaminen on jokaisen asia ja kaikkien etu silloinkin, kun päivänpolttavat kysymykset jakavat mielipiteitä.

Trollit tekevät vaikutustyötään useiden vuosien aikajänteellä, mutta vaalit ovat aina poikkeuksellisen hyvä tilaisuus kääntää meidät toisiamme vastaan ja kerätä hajaannuksen sato Venäjän laariin. Maa on todistetusti käyttänyt tätä hyödykseen jo lukuisia kertoja. Tehdään näistä eurovaaleista poikkeus.

Julkaistu IL-blogissa 16.5.2019

Ajankohtaista

Verkkouutiset: Petri Sarvamaa: Verorahoilla ei pidä tukea sääntöjä rikkovia EU-maita

15.1.2019

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaan (kok., EPP) neuvottelemasta oikeusvaltioperiaatteen ja EU:n tukirahat yhdistävästä lakiesityksestä äänestetään Euroopan parlamentissa torstaina. ”Yhteisiä rahoja ei saa käyttää väärin ja vastoin meidän kaikkien yhteistä etua. Nykyisessä tilanteessa osa EU-budjetista uhkaa valua hiekkaan eikä sillä saada mitään lisäarvoa eurooppalaisille”, Sarvamaa huomauttaa.

Lue uutinen ›

Ajankohtaista

Euroopan parlamentti: Member states jeopardising the rule of law will risk losing EU funds

13.12.2018

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaan (kok., EPP) ajama laki, joka sitoo yhteen oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen ja EU-tukirahat, hyväksyttiin valiokunnassa selvästi äänin 43-9. Sarvamaan mukaan moitteentonta varainhoitoa voidaan odottaa vain oikeusvaltioperiaatetta noudattavilta hallituksilta ja oikeuslaitoksilta. ”Tätä periaatetta loukkaavan hallituksen ei voida antaa käyttää EU-budjettia – eurooppalaisten veronmaksajien rahaa – miten tahansa”, Sarvamaa painottaa.

Lue uutinen ›