Sarvamaa kirjelmöi metsästrategiasta Ursula von der Leyenille, allekirjoittajina EPP:n johto
Tiedote 5.7.2021.
Julkaisuvapaa heti
EPP Forestry letter July 2021-2
Euroopan parlamentin jäsen ja metsästrategianeuvottelija Petri Sarvamaa (EPP, kok.) on kirjelmöinyt EU:n metsästrategiasta yhdessä parlamentin suurimman EPP-ryhmän johdon kanssa komission puheenjohtaja Von der Leyenille, varapuheenjohtaja Dombrovskisille sekä komissaari McGuinnesille. Kirjeen on allekirjoittanut Sarvamaan lisäksi mm. EPP-ryhmän puheenjohtaja Manfred Weber.
Kirjeessä Sarvamaa ja EPP-ryhmän johto peräänkuuluttavat kestävän metsänhoidon merkitystä, metsäteollisuuden toimintaedellytysten turvaamisessa Euroopassa sekä metsien kansallista toimivaltaa, ja vaativat komissiota muuttamaan ripeästi metsästrategialuonnostaan. Komissio julkaisee metsästrategian sisältävän ”fit for 55” -lainsäädäntöpaketin 14.7.
”Esillä ollut metsästrategialuonnos heikentää kestävän metsänhoidon käytäntöjä ja hidastaa fossiilisten materiaalien korvaamista uusiutuviin puutuotteisiin perustuvilla tuotteilla. Siinä ei käsitellä metsien taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristöön liittyviä näkökohtia tasapainoisella tavalla. Luonnos edistäisi passiivista metsätaloutta ja loisi aivan uusia riskejä, jotka johtavat teollisuuden siirtymiseen Euroopan ulkopuolelle ja kilpailukyvyn menetykseen EU:ssa. Metsäteollisuuden toimintaedellytysten heikentyminen Suomessa tarkoittaisi myös bruttokansantuotteen tippumista ja hyvinvointivaltion rahoituspohjan rapautumista entisestään,” Sarvamaa sanoo.
Metsäteollisuuden toimintaedellytysten turvaamisen lisäksi Sarvamaa esittää kirjeessä huolensa EU:n toimivallasta metsäpolitiikkaan.
”EU:n perussopimuksissa ei viitata EU:n yhteiseen metsäpolitiikkaan, sillä metsiä koskeva toimivalta kuuluu jäsenvaltioille. Tämän myös parlamentti ja jäsenmaiden neuvosto ovat tunnustaneet tosiasioina omissa kannoissaan jo aiemmin. Komissio ei siksi voi ehdottaa yhteistä eurooppalaista metsäpolitiikkaa ympäristö- ja ilmastotoimivaltaan vedoten,” Sarvamaa sanoo.
Sarvamaa huomauttaa myös, että metsät EU:ssa ovat erilaisia, eikä samaa suojelukeinoa voida soveltaa kaikkialle.
”EU:n metsille ominaista on suuri moninaisuus metsien omistajuusjärjestelyistä niiden kokoon, rakenteeseen, biologiseen monimuotoisuuteen ja kestävyyteen. Strategiassa ei noudateta läheisyysperiaatetta, eikä metsiin liittyviä suojelukysymyksiä voida ratkaista soveltamalla samaa lähestymistapaa kaikkialle. Metsät Portugalissa, Romaniassa tai Suomessa ovat hyvin erilaisia, ja edellyttävät erilaisia toimintatapoja. Siksi on korostettava paikallisia toimintamalleja, omistusoikeuden kunnioitusta ja yhteistyötä metsänomistajien kanssa,” Sarvamaa sanoo.
Sarvamaan mukaan metsästrategia on monin tavoin markkinatalouden periaatteiden vastainen, ja pyrkii luomaan uutta viherbyrokratiaa ja ”green tapea”.
”Strategia pyrkii esimerkiksi määrittelemään, mitä tuotteita metsäteollisuus saisi jatkossa tuottaa ja mitä ei. Tällaista sääntelyä ei pidä tehdä EU-tasolla, sillä tällöin unohdetaan kuluttajien tarpeet, metsien monikäyttöisyys ja estetään innovointia. Metsistä tuotetaan esimerkiksi paperia ja pakkauksia, jotka lyhyestä käyttöiästään huolimatta korvaavat fossiilisia materiaaleja. Komission olisi tunnustettava periaate, jonka mukaan puun kaikkia osia käytetään eri tuotteisiin, mikä on aidosti resurssitehokas tapa luoda lisäarvoa ja edistää ilmastoystävällistä biotaloutta. Kiertobiotalouden vahvistaminen elinvoimaisen metsäteollisuuden avulla on keskeinen tavoite Suomen siirtyessä kohti vähähiilistä yhteiskuntaa,” Sarvamaa sanoo.
Sarvamaa toimii Euroopan parlamentin metsästrategiakannan pääneuvottelijana.
Lisätietoja:
Poliittinen avustaja Tuomas Tikkanen, puh. +358 40 523 5768, tuomas.tikkanen@europarl.europa.eu
