Sarvamaa HS Vieraskynässä: EU-varoja voidaan käyttää ja valvoa nykyistä paremmin
Uusien rahoitusvälineiden myötä on tullut entistä selvemmäksi, että EU:n varainkäyttöä ja budjettia koskevaa lainsäädäntöä pitää uudistaa.
Euroopan tilintarkastustuomioistuin perkasi Euroopan unionin viime vuoden budjettimenot. Tulokset eivät ole kaunista luettavaa – 196 miljardin EU-menoista 4,2 prosenttia käytettiin tarkastajien mukaan virheellisesti.
Trendi on huolestuttava, sillä vielä vuonna 2021 vastaava luku oli kolme prosenttia. Lisäksi tarkastajat huomauttivat, että lähes kaikissa tutkituissa elpymispakettivarojen maksuissa oli sääntöjen noudattamiseen liittyviä ongelmia.
Tilintarkastustuomioistuimen lähtökohta on, että EU-varoja pitää käyttää moitteettomasti kaikkien voimassa olevien varainkäyttösääntöjen mukaisesti. Näin ollen pienikin ja kokonaisuuden kannalta vähäinen virhe näyttäytyy tarkastajien silmissä ongelmana. Tarkkuus on tietenkin hyvä asia, ja yhteisten varojen käytön valvonnan pitää olla huolellista viimeistä desimaalia myöten.
Raportoidut ongelmat EU-varojen käytössä eivät kuitenkaan tarkoita, että veronmaksajien varoja varastettaisiin tai että ne olisivat muutoin kadonneet teille tietämättömille.
Tilintarkastustuomioistuimen raportoimien virheiden ymmärtämiseksi ja korjaamiseksi on käännettävä katse lähihistoriaan.
Viime vuosien kriiseistä selvitäkseen Euroopan unioni on joutunut ottamaan nopeasti käyttöön monenlaisia rahoitusvälineitä. Näistä keskeisimpiä ovat olleet koronaviruspandemian talousvaikutuksista toipumiseen tarkoitettu elpymispaketti sekä Ukrainan tukemiseen ja Venäjältä tulevasta energiasta irtautumiseen tarkoitetut rahoitusvälineet.
Uusien rahoitusvälineiden vuoksi EU-rahaa on ollut ennätyksellisen paljon liikkeellä. Kriisien hoitoon tarkoitettuja toimia on rahoitettu nopeasti, joskus myös puutteellisen tiedon varassa.
EU-varojen käyttö on usein sidottu tiukkoihin aikarajoihin. Se lisää varainkäyttösääntöjen rikkomisen riskiä. Esimerkiksi elpymispaketista maksetut varat pitää käyttää vuoteen 2026 mennessä, ja sen vuoksi jäsenmaat joutuvat kiireesti toteuttamaan elpymis- ja palautumissuunnitelmiensa mukaisia toimia. Tilintarkastustuomioistuimen huolena ovat erityisesti Italia ja Espanja, jotka ovat suurimpia elpymispakettivarojen saajia.
Kiire on huolellisen ja tarkan varainkäytön pahin vihollinen. Kiireellä ei pidä viime vuosien poikkeuksellisissa oloissakaan perustella tai oikeuttaa poikkeamia EU:n budjettivarojen asianmukaista käyttöä koskevista ohjeista.
NYT tilintarkastustuomioistuimen tekemiä huomioita ei pidä painaa villaisella. Ne toimivat varoituksena ja herättävät kysymyksen siitä, ovatko EU:n nykyiset toimintatavat, varotoimenpiteet ja kontrollimekanismit ajan tasalla. Miten käyttöön otetut rahoitusvälineet ja niihin liittyvät vaatimukset vaikuttavat EU-varojen käytön valvontaan?
Euroopan unionin varainkäyttöä ja budjetin suojaamista ohjaava lainsäädäntö pitäisi ottaa uudelleenarvioinnin kohteeksi heti seuraavan lainsäädäntökauden alussa, kesäkuussa 2024 pidettävien europarlamenttivaalien jälkeen. Nopea aikataulu on tarpeen: unionin mahdollisen laajentumisen myötä uusiin rahoitusvälineisiin sekä EU:n budjettivarojen käyttöön kohdistuvat paineet moninkertaistuvat. Tähän myös Suomen ja EU-parlamenttiin Suomesta ensi kaudeksi valittavien edustajien kannattaa kiinnittää erityistä huomiota.
Virheidenja väärinkäytösten estämiseksi tarvitaan uutta näkökulmaa. EU:n budjettia suojaavien lainsäädäntövälineiden pitäisi olla nykyistä enemmän ennaltaehkäiseviä.
EU:n budjettia oikeusvaltiorikkomuksilta suojaa vuodesta 2021 voimassa ollut ehdollisuusasetus, jonka nojalla Unkarilta vaadittiin viime vuonna uudistuksia tukien vastineeksi.
Ranskalais-saksalainen asiantuntijaryhmä on ehdottanut, että samankaltaisella välineellä voitaisiin puuttua myös EU-varojen käytön epäselvyyksiin. Tätä mahdollisuutta kannattaa selvittää.
Petri Sarvamaan vieraskynä on julkaistu Helsingin Sanomissa 30.10.2023
