Onko maatalousvaliokunnalle ottajia? Maaseudun Tulevaisuus
30.5.2014
Viime viikonloppuna sai huipennuksensa hieno vaalikevät. Paikat on jaettu, ja suomalaisten valitsemat edustajat lähtevät ajamaan isänmaan ja kansalaisten asiaa kukin omista poliittisista lähtökohdistaan. Toivon osaltani jokaiselle heistä menestyksekästä ja ahkeraa kautta parlamentissa.
Vaikka en itse koneeseen astukaan, haluan silti tarjota lukijoille pienen tilannekatsauksen Brysselistä.
Seuraava askel vaalien jälkeen on poliittisten ryhmien järjestäytyminen. Vaikka osa puolueista ei vielä ryhmäänsä tiedäkään, alkaa ryhmien välillä samalla kulisseissa kisa valiokuntapaikkojen jakamisesta. Lopullisesti edustajien valiokunnat on tiedossa heinäkuun alussa.
Euroopan kansanpuolue EPP ja sosiaalidemokraattien S & D ovat tulevassakin parlamentissa edelleen kaksi suurinta ryhmää. Näille ryhmille varataan eniten paikkoja tärkeimmistä, lakia säätävistä valiokunnista, joihin lukeutuu tietysti myös maatalousvaliokunta.
MTK toivoi ennen vaaleja, että kotimaisen maatalouden asioita hoitamaan saataisiin mahdollisimman monta edustajaa. Tämä toive ei ainakaan alustavasti toteutunut. Voimme kuitenkin arvioida tilannetta kunnolla vasta valiokuntapaikkojen jaon jälkeen.
Viime vaalikaudella oli helppo nähdä, kuinka tärkeää on että maatalousvaliokunnassa on suomalaisedustus, ja se opetus ei ole mennyt ainakaan kokoomukselta ohi. Toivottavasti suomalaisjäsen saadaan myös nyt. Paikkojen jakaminen on monimutkainen yhtälö, mutta maatalousvaliokunnan täys- tai varajäsenyys varsinkin EPP-mepille antaisi hyvän lähtökohdan tulevalle kaudelle kotimaisen viljelijän kannalta.
Sopii tietysti kysyä, miksi jäsenyyttä pitäisi toivoa juuri EPP-mepille? Vastaus löytyy parlamentin tavasta jakaa tärkeimmät lakipaketit ryhmien välillä. Isoilla ryhmillä on parhaat mahdollisuudet saada itselleen isoimmat kokonaisuudet, ja näin päästä nimittämään paketille pääneuvottelija eli raportööri.
Jos muistelemme viime capuudistusta, siihen liittyvistä neljästä keskeisestä säädöspaketista kaksi annettiin EPP:lle ja kaksi S & D:lle. Siirtymäkauden säädöspaketti tuli myös EPP:lle. Syksyllä käsittelyyn tuleva EU:n metsästrategia on sekin EPP-neuvottelijan heiniä.
Sama tilanne tulee toistumaan, kun yhteisen maatalouspolitiikan välitarkastusta ja seuraavan uudistuksen pohjatyötä lähdetään tekemään. On selvää että EPP ja S & D tulevat jälleen olemaan vahvoilla neuvottelupaikkojen jaossa.
Ei ole mitään syytä väheksyä muista ryhmistä tulevien suomalaismeppien työtä, jokainen puheenvuoro Suomen maatalouden puolesta on tärkeä. Silti, parlamentin elämään kuuluu, että omasta ryhmästä tulevaa kritiikkiä kuunnellaan huomattavasti tarkemmin kuin poliittisen kilpailijan esittämää. Vaikuttaminen on aina kovan ja vaikean työn tulos, mutta EPP:n edustajalla on pääsääntöisesti kammettavanaan muutama kivi vähemmän.
Joskus ne muutamat kivet voivat vielä ratkaista sen, asettuuko parlamentti myös tulevaisuudessa ymmärtävälle kannalle erityisolosuhteidemme huomioimisessa.
Puoluekannasta riippumatta Brysselissä odottaa siis muhkea talikko ottajaansa. Heinäkuussa tiedämme, onko kukaan siihen tarttunut.
Julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 30.5.2014.
