Metsäenergiasta ilmastohyötyjä, työtä ja toimitusvarmuutta, Maaseudun Tulevaisuus
26.2.2016
Komissio valmistelee uusiutuvaa energiaa koskevan direktiivin päivittämistä.
Uudistuksen myötä bioenergian kestävyyskriteerejä saatetaan laajentaa koskemaan myös kiinteää biomassaa. Tässä mennään pahasti pieleen, jos Suomen erityispiirteitä ei huomioida.
Suomessa neljäsosa energian kokonaiskulutuksesta tulee puupolttoaineista. Pohjoisissa olosuhteissa metsää osataan hyödyntää tehokkaasti, eikä puita jätetä metsiin mätänemään. Lahotessaan ne vain vapauttaisivat metaania, tuottaen negatiivisia ympäristövaikutuksia.
Muutama vuosi sitten edellisen komission vastaava uudistus kaatui, kun kestävyyskriteerien koettiin menevän liiaksi kansallisen metsäpolitiikan tontille. Junckerin komission toiminta on päättäväisempää, ja uutta linjausta on lupailtu kuluvan vuoden loppuun mennessä.
Kaavailtujen yksityiskohtien osalta liikutaan toistaiseksi vielä huhupuheiden varassa, mutta keinot sisältöön vaikuttamiseen ovat jo tarjolla. Komissio avasi helmikuun alussa kolme kuukautta kestävän julkisen kuulemisen bioenergian kestävyydestä. Nyt on siis metsätalouden etujärjestöjen aika aktivoitua ja tuoda näkemyksensä esiin.
Puun energiapolttoa vastustavat ympäristöjärjestöt ovat jo aloittaneet aggressiivisen lobbauksen. Järjestöt kyseenalaistavat puun polttamisella saavutetun hyödyn. Nämä näkemykset tulevat kuitenkin pitkälti maista, joissa metsiä ei riitä hakattavaksi, eikä niissä siten ymmärretä kestävän metsänhoidon pohjoisia käytäntöjä.
Uudistuksessa tulisikin tunnustaa alueellisesti eroavat olosuhteet, jotta järkeviä energiaratkaisuja voidaan tehdä paikallisella tasolla. Samat säännöt eivät aina sovi Suomeen ja eteläisimpään Eurooppaan.
Metsien hyödyntäminen on pohjoisissa olosuhteissa paitsi ympäristöystävällistä, myös pitkäjänteinen keino parantaa energian toimitusvarmuutta ja luoda työpaikkoja.
Jos EU-lainsäädäntöön päätyy näkemys puupohjaisen bioenergian haitallisuudesta, suomalainen biotalous ja metsäteollisuus kärsivät merkittävästi. Pahimmillaan uudistus voisi viedä jopa satojen miljoonien investoinneilta pohjan ja vaarantaa siten tuhansia työpaikkoja.
Kriteerien yhtenäistämiselle on kuitenkin selkeä tarve. Yhteiset kriteerit takaisivat tasapuoliset kilpailuolosuhteet sekä vakaan ja ennustettavan toimintaympäristön bioenergiamarkkinoille. Kriteereistä ei saa silti tulla byrokratiaviidakkoa, joka vie biotalouden toimijoilta investointihalut.
Kestävyyskriteerien on määriteltävä, miten metsäenergia voidaan laskea uusiutuvaksi energiaksi ja millä perustein sille voidaan maksaa tukea.
Vain yhteisten kriteerien mukaisesti tuotettu bioenergia voitaisiin tällöin luokitella uusiutuvaksi energiaksi ja tunnustaa päästökaupan osalta nollapäästöiseksi.
Metsäosaaminen on meidän ehdoton vahvuutemme. Suomalaisten kestävän metsänhoidon käytäntöjen tulisikin toimia kriteerien määrittelyn perustana.
Parhaimmillaan uudistus voi palvella sekä teollisuutta että ympäristöä. Suomessa se voi kannustaa lisäämään edelleen kotimaisten metsäenergiavarojen käyttöä ja vahvistaa siten energiajärjestelmämme kestävyyttä.
Pohjoisen metsätalouden erityispiirteet tullaan tekemään komissiolle selväksi. Nyt on aika aktivoida kaikki asianosaiset tuomaan intressimme esille yhdessä rintamassa. Järkevän puunkäytön eduista on pidettävä huolta.
Julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 26.2.2016.
