Ajankohtaista

Metsäalan ammattilainen – vaikuta nyt!

23.3.2021

Norsu syödään pala palalta – myös politiikassa.

Saimme kuulla sulosointuja korviimme, kun EU-jäsenmaiden muodostama neuvosto päätti viime kuussa tukea yksimielisesti Suomen linjaa koskien lulucf-hiilinielujen erillisjoustoa.

Suomi onnistui puolustamaan metsäisen maamme poikkeusta nielujen kokonaismäärässä. Vaara kestävästi hoidettujen metsiemme asiattomasta sorsimisesta päästölähteiden lokeroon saatiin asianmukaisesti vältettyä.

Metsät puhuttavat niin Suomessa kuin EU:ssakin. Valtiovarainministeri Matti Vanhanen nosti pari viikkoa sitten osuvasti esiin, että metsäpolitiikkaa ei saa alistaa muille politiikkatavoitteille, kuten ilmasto- tai maankäyttöpolitiikalle. Kuten olen jo aiemmin todennut, metsien kestävä käyttö on hiilineutraaliuteen pyrkivän yhteiskuntamme mahdollisuuksien tarjoaja eikä päinvastoin.

Tosin metsien tarjoaman kapasiteetin aliarvioiminen EU-instituutioissa on valitettavasti vallitseva tendenssi, jota vastaan täytyy järjestelmällisesti toimia.

Monet Etelä- ja Keski-Euroopan maiden europarlamentaarikot sekä komission virkamieskoneisto, sen poliittisesta johdosta puhumattakaan, eivät täysin ymmärrä suomalaisen kestävän metsätalouden tarjoamia mahdollisuuksia. Faktat ja tieteellinen tieto jäävät ideologisen taistelun jalkoihin. Lisäksi eri tieteellisiä tietolähteitä arvotetaan niiden ideologisen sopivuuden mukaan, erityisesti vihertävässä politiikkailmastossa.

Suuri osa suomalaismepeistä työskentelee aktiivisesti metsätalouden edistämisen eteen ymmärtäen metsäalan merkityksen työpaikoille, viennille, luonnon monimuotoisuudelle ja ihmisten hyvinvoinnille.

Mutta se ei riitä, että me suomalaiset tiedämme, mistä kenkä puristaa. Viesti pitäisi saada perille puolue- ja maarajat ylittävästi kaikissa EU-instituutioissa, joten kaikkien hihat täytyy kääriä näissä talkoissa.

Puupohjaisten tuotteiden hyödyntäminen fossiilittomaan talouteen siirryttäessä on avain puhtaampaan kasvuun. Suomalaisten puuinnovaatioiden kirjo on laaja. Tietoa puunkäytön mahdollisuuksista ja siitä tehdystä tutkimuksesta pitää viedä sankoin joukoin Eurooppaan.

Esimerkiksi Aalto-yliopiston tutkijat kehittävät parhaillaan tekoälyn avulla puupohjaisia vaahtomateriaaleja korvaamaan styroksia ja kuplamuovia. Jo 1960-luvulta lähtien äitiyspakkaukset on valmistettu suomalaisesta kierrätettävästä puukuidusta.

Muita uraauurtavia ratkaisuja saavutetaan myös esimerkiksi tekstiiliteollisuudessa, biolääketieteessä, kemikaaleissa, elintarvikkeissa, biokomposiiteissa ja liimoissa.

Olen parin viime vuoden ajan painottanut milloin missäkin kanavassa, että suomalaisen metsätalousosaamisen ääni täytyy saada kuuluviin EU:n politiikkakentillä. Vaikuttaminen erityisesti Euroopan komission suuntaan on välttämätöntä, ja tässä nykyisessä politiikkakontekstissa suomalaisen kansantalouden kannalta jopa elintärkeää.

Nyt se hetki on koittanut. Euroopan komissio on julkaissut nettisivuillaan julkisen kuulemisen eli kommentointimahdollisuuden kansalaisille ja alan ammattilaisille koskien kesällä julkaistavaa EU:n uutta metsästrategiaa.

Kukin voi siis nyt omalta kotisohvaltaan vaikuttaa EU:n tulevan metsästrategian valmisteluun. Kuinka Euroopan metsiä tulisi tulevaisuudessa hoitaa? Mikä on biotalouden ja puupohjaisten tuotteiden rooli? Saadaanko metsistä parhaita ilmasto- ja biodiversiteettihyötyjä vain niitä suojelemalla, vai ovatko kestävä metsänhoito ja biokiertotalous ratkaisu ilmastotalkoissa?

Nyt on sinun vuorosi loistaa – kommentointiaikaa on 19.4.2021 saakka.

Kolumni julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 19.3.2021.

Linkki komission kyselyyn:

https://ec.europa.eu/info/law/better-regulation/have-your-say/initiatives/12674-Forests-new-EU-strategy/public-consultation?fbclid=IwAR1Lmh2oXjTho8qMv1vD89fC0_ewG1iQlxLuAAzjZkb2YNrY0PMn6i96lkk