Maaseudun Tulevaisuus: Sudet piinaavat Eurooppaa – kannanhoidollinen metsästys mahdollistettava
Susikannat Euroopassa ovat kasvaneet ja asia on jälleen poliittisen keskustelun keskiössä. Kuten olen aiemmin kirjoittanut, susipolitiikan kaksi pääpilaria ovat ihmisten oikeus turvalliseen elinympäristöön sekä omaisuuden suojaan. Molemmat näistä ovat vaarantuneet kantojen noustessa esimerkiksi Saksassa. Joutuipa komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin Dolly-ponikin viime vuonna suden tappamaksi.
Unionin johdonkin silmät ovat alkaneet avautua ongelmalle – jotain on nyt tehtävä.
Suomen susikanta on muuhun Eurooppaan nähden melko pieni ja sillä on maassamme merkittävä rooli muun nisäkäskannan ja luonnon säätelijänä. Kuitenkin viimeisten kuukausien aikana olemme valitettavan usein lukeneet uutisista, kuinka sudet ovat tehneet tuhojaan lammastiloilla. Vaikka ihmisen ja suden kohtaaminen on usein rauhanomainen, ei poikkeuksiin ole varaa.
Vaikka Suomessa on mainitulla tavalla nähty susien tuomia haittavaikutuksia, on niiden ympärillä käyty keskustelu usein valitettavan mustavalkoista – harvaahan tämä konkreettisesti koskee, varsinkaan kaupungeissa.
Tämä näköalattomuus piinaa nykyään monia poliittisia vääntöjä. Kukaan tuskin vakavissaan ehdottaa koko susikannan poistamista, vaan tärkeää on inhimillisten tosiasioiden ymmärtäminen. Ympäristövaikutusten lisäksi täytyy kyetä ymmärtämään myös susien vaikutukset ihmisten turvallisuuteen sekä elinkeinoon.
Susien metsästys on Suomessa nykyisellään poikkeuslupien varassa. Nämä luvat pohjautuvat riistakeskuksen harkintaan siitä, että susista aiheutuu uhka kansalaisten turvallisuudelle eikä muuta mahdollista ratkaisua ongelmaan löydy. Tästä luonnonsuojelutoimijoiden paineelle alttiista poikkeuslupaperustaisesta toimintamallista olisi nyt hyvä aika siirtyä tehokkaampaan ja kaikkien tahojen kannalta järjestelmällisempään kannanhoidolliseen metsästykseen.
Paras tieto susikantojen hyödyistä ja haitoista löytyy aina paikallisväestöltä, siksi näistä asioista tulisikin voida päättää entistä paremmin myös paikallista harkintaa hyödyntäen.
Suomen oman tilanteen lisäksi on meidän myös ymmärrettävä muuta Eurooppaa, jossa susikeskustelu tuntuu jopa Suomeakin polarisoituneemmalta. Suomen noin 300 suteen verrattuna kannat esimerkiksi Saksassa (noin 1200), Italiassa (yli 3000) tai Puolassa (2000-3000) ovat merkittävästi suuremmat ja väkirikkaissa maissa ne luonnollisesti myös usein keskittyvät lähemmäksi ihmisasutusta. Sudet ovatkin erityisesti Itä- ja Keski-Euroopassa aiheuttaneet merkittävää tuhoa karjalle ja vaaraa ihmisille.
Suomen tulee muodostaa kantansa ja vaikuttaa myös komissioon poliittisen paineen kasvaessa ympäri Eurooppaa. Kuten monessa muussakin maa- ja metsätalousasiassa, Suomella voi olla jälleen hyvä paikka näyttää kykynsä ottaa tasapainoisesti tilanteen eri näkökulmat huomioon.
Joka tapauksessa nykytilanne, jossa maataloudesta elantonsa saava joutuu pelkäämään karjansa puolesta ja syrjäseuduilla asuvat jopa ulkona liikkumista, on saatava hallintaan.
Kolumni on julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 29.9.2023
