Maaseudun Tulevaisuus: Sarvamaa: ”Ennallistaminen tullaan hyväksymään lopullisessa äänestyksessä ‒ petojen kaatolupien osalta on syytä varovaiseen toiveikkuuteen”
”Vihreä dominanssi” on leimannut EU-parlamentin työtä tällä kaudella. Ensi kaudella lainsäädäntöä ja säätelyä on korjattava, europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok) korostaa.
Metsään ja maatalouteen liittyvä sääntely on tällä Euroopan parlamentin kaudella ollut puheenaiheena jatkuvasti. Kokoomuksen europarlamentaarikko Petri Sarvamaan mukaan taustalla on Euroopan komission täysin poikkeuksellinen toimintatapa, joka on lisännyt ympäristösääntelyä taloudellisen kestävyyden unohtaen.
Yksi Suomen kannalta erittäin merkittävistä asiakokonaisuuksista on ollut EU:n ennallistamisasetus, jonka kokoomuksen ryhmä EPP yritti kesäkuussa kaataa.
”Esityksen kaatuminen olikin hyvin lähellä, puhutaan ihan muutamista mepeistä. Jos kaikki EPP:n mepit olisivat noudattaneet ryhmän kantaa, ennallistamisasetus olisi kaatunut.”
Sarvamaa pitää poikkeuksellisena sitä, että Suomi suljettiin trilogissa neuvottelujen ulkopuolelle sillä perusteella, että se oli neuvostossa äänestänyt komission esitystä vastaan.
”On jopa ennenkuulumatonta, että esityksen vastustaminen johtaa siihen, ettei siitä sen jälkeen saa papereita.”
Muiden ryhmien mepit ovat kritisoineet vastustamista, koska se kavensi vaikuttamismahdollisuuksia myöhemmissä neuvotteluissa.
Sarvamaa pitää selvänä, että vaikka kaatamisyritys epäonnistui, ”iso sota” johti lopputuloksen kannalta Suomelle elintärkeisiin, suuriin myönnytyksiin.
”Ilman sitä lopputulos ei olisi kelvollinen. Tämän ennallistamisasetuksen kanssa Suomi tulee pärjäämään, vaikka asetuksen prosenttitavoitteet ovat kovat ja pinta-alat suuria.”
Maatalouden osalta hän pitää erittäin tärkeänä, että ennallistamiseen sisällytettiin hätäjarru, jota voidaan käyttää asetuksen vaarantaessa ruokaturvan.
”Toisaalta ei hätäjarrun tyyppistä menettelyä voida myöskään voittona pitää.”
Ennallistamisesta käytyjen kolmikantaneuvotteluiden lopputuloksesta äänestetään vielä kertaalleen Euroopan parlamentissa. Suomen ympäristöministeri Kai Mykkänen (kok) piti äänestyksen tulosta yhä epävarmana (MT 14.11.), mutta Sarvamaa ei.
”Momentum on ohi. Ennallistaminen tullaan hyväksymään lopullisessa äänestyksessä.”
Tällä viikolla komissio ehdotti parlamentille metsän tilan seurantaa koskevaa asetusta, jossa metsätietoa keskitettäisiin ja yhtenäistettäisiin EU:n käyttöön. MTK on pitänyt esitystä pöyristyttävänä.
Sarvamaa epäilee, ettei esitystä ehditä enää tällä kaudella käsitellä. EU-vaalit ovat edessä kesäkuussa.
”Kyseessä on aika turha esitys, kun ollaan jo joulussa. Ainakin ympäristövaliokunta on jo ihan tukossa, jo työn alla olevat lakiehdotukset täyttävät viimeiset kuukaudet kokonaan.”
Suurpetotuhot sen sijaan ymmärretään komissiossa aiempaa paremmin.
”Petojen kaatolupien osalta on syytä varovaiseen toiveikkuuteen. Komissio on tässä avainasemassa, kun direktiivien noudattamiseen tarvitaan joustoa. Asiasta saadaan toivottavasti linjauksia tämän talven aikana.”
EPP on Sarvamaan mukaan hävinnyt tällä kaudella ”vihreän dominanssin” edessä uudelleen ja uudelleen. Ennallistamisen vastustaminen oli Sarvamaan mukaan tarpeellinen, iso harjoitus irtautua linjasta.
Ryhmä on valinnut maatalousasiat yhdeksi tärkeimmistä teemoistaan ensi kesän vaaleihin. Sarvamaa itse on siirtymässä parlamentista Suomen jäsenenä Euroopan tilintarkastustuomioistuimeen. Lopullista päätöstä nimityksestä odotetaan vuoden loppuun mennessä.
Sarvamaan mielestä on olennaista, että tällä kaudella tuotettua lainsäädäntöä aletaan ensi kaudella korjata.
”On tällä hetkellä aivan selvää, että maatiloihin ja muihin biotalouden yrityksiin kohdistuvien säädöksien ja niiden aiheuttaman lisäbyrokratian määrä on sietämätön. Kun mietitään esimerkiksi kestävää sijoitustoimintaa, finanssilaitokset työntävät erittäin mielellään vastuun maa- ja metsätalouden kestävyyden raportoinnista sinne pellon ja metsän reunalle eli maanviljelijöille ja metsänomistajille. Lisätyö valuu alaspäin.”
Sarvamaan mielestä on tärkeää, että esityksiin ja keskusteluun tartutaan Suomessa tarpeeksi aikaisin. Jos odotetaan Suomen lopullista kannanmuodostusta, vaikuttaminen on liian myöhäistä.
”Ministeriön virkamiesten on annettava luottaa asiantuntemukseensa ja annettava viedä Suomen kantaa Brysseliin ajoissa. Uskon, että tämä hallitus tehostaa Suomen EU-vaikuttamista, se on selkeästi hallituksen tavoitteena.”
Uutinen julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 30.11.2023
